Onko teillä toimiva tukiverkosto?

[Raivohärkä]

Meinaan noita osallistuvia isovanhempia?Pyytävätkö he itse joskus lapsenlapsia esim.yökylään?Auttavatko tarvittaessa?
Olen niin kiukkuinen kun meillä ei isovanhemmat ole YHTÄÄN innokkaita avustamaan..Olisi ihana edes pari kertaa vuodessa päästä miehen kanssa johonkin, mutta ei..MEIDÄN lapsia ei siis heillä ole kiinnostusta hoitaa, mutta kyllä joidenkin sisarusten lapsenlapset voi kyläillä vaikka joka viikonloppu. \|O
Hajottaa pahasti!Isovanhemmilla on kyllä tiedossa että kaipaisimme vähän lapsenhoitoapua, koska nuorimmainen on kuluttanut parisuhdettamme aika rankasti.Nukkunut jo 2-vuotta TOSI huonosti ja se kyllä näkyy meistä.. Mutta eipä heitä kiinnosta!

 

[Kukkis2 harmailee]

Äläpä huoli - ei ole täälläkään mitään tukiverkostoja. Meille on tulossa esikoinen mitä ilmeisemmin tässä kuussa (täyttymässä 36. raskausviikko). Miehen puolen vanhemmat ei ole mitenkään erityisen lapsirakkaita, eivätkä taatusti hoida tai auta millään tapaa ja omat vanhempani ovat olevinaan niin vaivaisia (ainakin luulosairaita, vaikka on toki fyysistäkin sairautta, mutta silti), että mitään apua ei heru. Kauhulla odotan esim. ristiäisten valmistelua, kun vapaamatkustajat saapuvat kyllä juhlimaan, mutta itse saan tehdä kaikki a:sta ö:hön. Eikä sillä etten itse olisi auttanut ajallani esim. kuutta sisarustani heidän lastensa ja ristäistensä kanssa, nuorin kun katraasta olen. Lukemattomat on ne viikonloput ja illat, jotka olen uhrannut hoitamalla lapsia, siivoamalla ja leipomalla. On välillä ihan pikkasen vaikeaa olla katkeroitumatta... Ja täytyy myöntää, että kateudella kuuntelen sellaisia ihmisiä, jonka lähipiirissä vastavuoroisen avun periaate toimii. Me ollaan miehen kanssa asennoiduttu siten, että jos jonnekin joskus haluaa kahdestaan, niin kukkaron nyörejä aukomalla voi tilata jostain vieraan hoitajan. Mutta siltikin olen ikionnellinen tästä tulokkaasta ja hoidan hänet sitten vaikka ihan yksin ja itse.

 

[HAUSKA-HEPPU]

Heippa ja :hug:

En tiiä, haluutko tällasta kuulla vai etitkö vaan kohtalotovereita, mut meillä on maailman parhaimmat mummelit lapsilla. Anoppi asuu lähellä ja haluaa lapsia usein nähdä ja ottaa yökylään. Appi on jo edesmennyt joten rakkaalla anopilla olis varmaan tylsää ilman mei ipanoita ku ei oo viel vanhakaa (50 v.)... Miunkii äippä kyllä kutsuilee lapsia yökylille välillä mutta asuu vähän kauempana joten siellä harvemmin vierailemme... Mut miun isukki ei oo vähääkään kiinnostunut omista lapsenlapsistaa vaikka asuilee samassa kaupungissa ku myö

 

[äiti]

Eipä ole meilläkään mitään "tukiverkostoa" ja sillon ku vauva syntyi (3kk sitten) niin olin aluksi aivan peloissani että kuinka pärjätään ku kaikki oli niin uutta ja outoo,mutta hyvin on lähtenyt vauvaelämä käyntiin vaikka ei mitään tukijoukkoja olekkaan ja nuoria ollaan(23).välillä kyllä toivoisin että olis yhtä innokkaita isovanhempia ku kavereilla että suorastaan "pakottavat" vauvan yökylään!ei meillä vaan ole kertaakaan vauva ollut missään yötä eikä muutenkaan hoidossa...joskus kyllä haaveilen että sais nukkua yhden kokonaisen yön,mutta mihinkäs tota vauvaa veis hoitoon enkä kyllä varmaan malttaskaan sitä mihkään antaa :heart: oon niin tarkka kaikesta ja tietenki toi imetys on kans syy ettei edes vois olla pois vauvan luota! hyvinpä sitä ollaan pärjätty ukon kans vuorotellen vähän hoidettu jos toinen väsynyt,paitsi viikot on mun harteilla,ukko töis.mun vanhemmat asuu sen verran kaukana ettei edes usein nähä ja ukon puolelta kyl täälä asuu mut ei nekään oo sellasia et suurta apua olis

 

[korvapuusti]

ei meilläkään tukiverkostoa vaan aika omillamme ollaan kyllä kun esikoinen syntyy...
mun vanhemmat kuolleet, miehellä mol. vanhemmat elossa ja asuvat aika lähellä meitä. tähän saakka ollaan oltu ihan hyvissä väleissä mutta meidän vauvauutiset taisi järkyttää niitä sen verran että eivät ole tulleet sen yli vieläkään...
luunlenpa että niillä tulee olemaan vaan aikaa mieheni siskon lapselle + vauvalle joka syntyy 5 viikkoa meidän jälkeen.
kavereita mulla ei ole pahemmin, ei edes ketä pyytää kummiksi...
mutta saa nähdä miten asiat menee sitten kun vauva syntyy! ehkä yllätyn positiivisesti =) tai ehkä en...

 

[ellunellu]

voi,voi.Oikein harmittaa sellaisten ihmisten puolesta, joilla ei ole mitään paikkaa mihin lapsiaan viedä tarvittaessa hoitoon. Minulla on onneksi anoppi joka on kovin innokas AINA ottamaan tyttäremme hoitoon ja odottaa jo innolla pääsevänsä hoitamaan kesällä syntyvää kakkosta..Tosin,jos häntä ei olisi en tiedä mihin lapseni saisin hoitoon. Oma äitini on melko nihkeä hoitamaan lapsenlapsiaan,en edes kysy kovin usein,koska tiedän että hän ei erityisemmin nauti siitä. hänellä on seitsemän lastenlasta ja kaikki ovat samassa asemassa. Se on kyllä reilua,että hän ei suosi ketään.

 

[äeti85]

meillä on mummo (äitini) (asuu muutaman kilometrin päässä) joka haluaa vähän väliä poikamme hoitoon.. sillon on hyvä itse päästä huilimaan.. toinen mummo(mieheni äiti) ei ole käynyt kuin kerran poikaa katsomassa (pojalla ikää 7kk) ja tää mummo asuu 30 km päässä!!! ja käy samalla paikkakunnalla useasti mut ei meillä!! kaiken huippu että soitti miehelle jouluna että hänellä ois pojalle lahja, ja että tuo sen tässä lähiaikoina (siis joulun tienoilla) mutta eipä ole tähänkään päivään mennässä joululahjaa tullu!! jos paketissa on vaatteita niin ei saata enää mahtua! :kieh:

ja tämä mummo oli oikein innoissaan kun kuuli että olen raskaana... "minä haluan sitten hoitaa vauvaa hirveästi..." ym ym.. joopa joo.. ei ole näkyny eikä kuulunut!

 

[Tiltu]

Minun perheeni on tukiverkkona virtuaalisesti, kun asutaan ulkomailla, niin ei viikonloppukyläân voi viedä, mutta suomessa lomaillessa saadaa kyllä apua niin paljon kun tarvii. Miehen täti asuu lähellä ja auttaa kun ehtii, mutta tekee tosi pitkiä päiviä. Ystävät on meille korvaamattomia ja ovat kaikki olleet tosi paljon avuksi, hoitavat tyttöä aina kun pyytää.

 

[hansu-77]

Meillä on niin päin, että mun vanhemmat kysyvät voivatko he ottaa lapset hoitoon. Mä en kovin usein pyydä heitä. Siskolle olen joskus vienyt, jos on jotain menoa päivällä esim. kampaaja. Mä olen aina ollut vapaaehtoinen ottamaan kavereiden lapsia hoitoon. Tänne saa tuoda jos asuu Turussa :wave:

 

[milana]

Kukkis2, mikään ei pakota sinua näitä vapaamatkustajia kutsumaan, ei edes ristiäisiin. Jos ei jaksa tai halua elää arkea vauvan ja vauvaperheen kanssa, on turha tulla juhlimaan.

Minä olen jo vuosia opetellut jättämään sellaisia suhteita taakseni, jotka eivät ole vastavuoroisia.

Eikä esim. verisukulaisuus ole mikään syy.

 

[taustalla]

Joo eipä oo meilläkään hoitoapua näkyny miltään suunnalta. Vanhin lapsista reilu viis vuotias, yhden yön ollu pois kotoa ku toinen lapsi syntyi. Aikaisemmin ei kyllä oo niin harmittanut ku nykyään ku lapsi osaa jo ite kysyä, että koska pääsis jonnekin yökylään ja täytyy vaan sanoa ettei tiedä. Molempien vanhemmat asuu kyllä samalla paikkakunnalla, mutta ei niitä vissiin kiinnosta. Kylässä käyvät ku pyydetään, eli siis lasten synttäreillä :\|

 

[Student]

Meillä isovanhemmat asuvat kilometrin päässä ja auttavat aina kun pyydetään ja myös itse tarjoavat apua. "Varahoitajana" on mieheni eläkkeellä oleva kummitäti joka myös hoitaa lastamme aina kun pyydetään.
Tuli tässä mieleen, että ollaanko me nykynuoret niin itsekkäitä, että automaattisesti odotetaan sitä apua ja katkeroidutaan sukulaisille jos sitä apua ei tule. Oletteko kertoneet isovanhemmille, että mitä toivotte heiltä, kertokaa!! Välttämättä kaikki isovanhemmat eivät tiedä miten suhtautua lapsiinsa ja lapsenlapsiinsa, monet eivät halua olla tungettelevia ja sen vuoksi pysyttelevät erossa (nykyäänhän kaikki haluavat pärjätä itse).
Jos teillä ei ole tukiverkkoa, niin vanhempien mielenterveyden kannata on ERITTÄIN tärkeätä etsiä joku luottohenkilö. Eikös nykyään ole nämä "varaisovanhemmat" systeemit olemassa, käyttäkää niitä hyödyksi. Suomi on täynnä yksinäisiä ihmisiä ketkä tykkäävät lapsista ja haluavat auttaa teitä!!

 

[Student]

Meillä isovanhemmat asuvat kilometrin päässä ja auttavat aina kun pyydetään ja myös itse tarjoavat apua. "Varahoitajana" on mieheni eläkkeellä oleva kummitäti joka myös hoitaa lastamme aina kun pyydetään.
Tuli tässä mieleen, että ollaanko me nykynuoret niin itsekkäitä, että automaattisesti odotetaan sitä apua ja katkeroidutaan sukulaisille jos sitä apua ei tule. Oletteko kertoneet isovanhemmille, että mitä toivotte heiltä, kertokaa!! Välttämättä kaikki isovanhemmat eivät tiedä miten suhtautua lapsiinsa ja lapsenlapsiinsa, monet eivät halua olla tungettelevia ja sen vuoksi pysyttelevät erossa (nykyäänhän kaikki haluavat pärjätä itse).
Jos teillä ei ole tukiverkkoa, niin vanhempien mielenterveyden kannata on ERITTÄIN tärkeätä etsiä joku luottohenkilö. Eikös nykyään ole nämä "varaisovanhemmat" systeemit olemassa, käyttäkää niitä hyödyksi. Suomi on täynnä yksinäisiä ihmisiä ketkä tykkäävät lapsista ja haluavat auttaa teitä!!