Onko teillä tälläisiä äitituttuja/kavereita?

[vierasharmaanaII]

Onko teillä äitituttuja/kavereita jotka eivät kykene...
mihinkään järjelliseen aikuisten väliseen keskusteluun kun lapset ovat paikalla? Kertokaa esimerkkeja.

Mulla on, ja aina jää hämmentynyt olo kun on vähän aikaa ollut tuollaisen seurassa. Siis tarkoitan sellaista äitiä joka katkaisee lähes joka lauseen (omansa ja/tai keskustelukumppanin) huutaakseen lapsilleen jotakin, tyyliin: 'Joo, olipa mukava työpäivä eilen, tein... Saara, älä kiusaa Mikkoa... MIKKOOO, tule tänne päin...(ja seuraavaksi Saara kiljuu, ääääiiitiii, mitä mä nyt tekisin, ä-iitiii-iiii...)

Äärettömän rasittavaa, ymmärrän jos kyse on siitä että ollaan sellaisessa paikassa jossa lapset voivat olla potentiaalisessa vaarassa ja heitä pitää koko ajan vahdata silmä kovana mutta turvallisessa paikassa ja kaikki ok, niin miksi ihmeessä ei voi sanoa välillä lapsille että äiti puhuu nyt, odottakaa hetki... sen ikäisiä lapsia jotka ymmärtää jo puhetta.

 

[ieras]

No mä olen just tollanen Sit mä vielä aina täysin unohdan, mitä mä oon ollut selittämässä jne Mun lapset on kyllä sen ikäisiä, että asioihin pitää puuttua sillä hetkellä, koska eivät tajua, jos myöhemmin siihen menen. Onneksi mun äititutut/kaverit on samanlaisia, kuin minä. Me mennään lasten ehdoilla ja omat jutut tulee sit vähän perässä

 

[suzyco]

Meillä on 1v9kk tyttö ja pahin uhma päällä ja mä kyllä keskeytän lauseeni jos ipana kiusaa jotain taikka tekee muuta sellasta mihin on puututtava. Lähtee vaikka juokseen pois puistosta,jää liukumäen alle kun joku muu laskee taikka menee keinun eteen kun joku keinuu tms. Sit jos voi huoletta olla, niin sillon kyllä juttelen ja meen sen jälkeen vasta muksun luo jos tarpeen.

 

[hohhoijaa]

Vähän vaikea siinä on keskittyä järjelliseen keskusteluun jos vaikka lapset tappelee vieressä koko ajan ja pitää itse toimia erotuomarina! Tiedän miten paljon itseäni turhauttaa sosiaaliset tilanteet joissa pitäisi MYÖS pystyä keskustelemaan järkevästi aikuisten kanssa. En minä huvikseen huutele lapsille välistä mutta kun omat lapset alkaa kerjätä silloin eniten huomiota kun yritän jutella jonkun muun kanssa. Kyllä se rasittaa aikalailla mutta kun ei nuo usko tavallista puhetta.

 

[feger]

Yksi kaveri on tuollainen. On hyvin hankala pysyä kärryllä hänen jutuissaan. Ja hän myös unohtelee mihin jäi. Enhän minä itse sellaisia...

 

[öö]

Pitäisikö sitten vaan antaa lasten kärhämöidä toisessa huoneessa kun aikuiset rupattelee niitänäitä? :headwall:

 

[Iloinen Possu]

Kyllä mä varmaan aika usein keskeytän selostuksen kun jotain "jännittävää" tapahtuu olohuoneessa.

 

[x]

Ärsyttäväähän se on, enkä itsekään tykkää kun en saa jutella rauhassa. Mutta silti jutustelua tärkeämpää on valvoa lasten touhuja ja vahtia etteivät tee vahinkoa itselleen tai ympäristölleen.

 

[pätkäpuhuja]

Minäkin olen tuollainen. Puhun pätkissä, vaihdan lennosta aihetta, alan tohottamaan lapsen asiaa (äitii, mulla on kakkahätä, äitii, mä en saa otettua lelua itse). Mutta onneksi kaikki äitikaverini ovat ihan samanlaisia eikä minua haittaa pätkän vertaa, vaikka keskustelu katkeilee. Sitä varten käyn muutamien läheisempien äitikavereiden kanssa toisinaan syömässä tai kahvilla ilman lapsia niin jaksaa taas kummasti useamman tapaamisen ajan pätkimistä.

 

[rouva x]

Juuri tuon vuoksi en enää lapsia saatuani halua harrastaa oikeastaan mitään sosiaalista ellei toiset ole sillä mentaliteetilla että keskustelu saattaa keskeytyä hetkellä millä hyvänsä. Lasten ehdoilla sitä mennään kuitenkin kun ne on vielä pieniä. Kai nyt jokainen jolla on lapsia sen tajuaa?

 

[ap]

No tuolla tavalla lapset eivät ainakaan opi että heidänkin pitää joskus odottaa vuoroaan ja että aina maailma ei pyöri heidän napansa ympärillä. Itse yritän opettaa lapsille tapoja, kerron että äiti juttelee nyt hetken ja sitten katsotan se sinun leikki. Ja siten voi olla kummallekin läsnä paremmin, sekä aikuisten kesken että lasten. Ei tuo juttelun välistä puolihuolimattomasti huutelu kuitenkaan tee muuta kuin kamalan levottoman tunnelman.

 

[jep]

No tuolla tavalla lapset eivät ainakaan opi että heidänkin pitää joskus odottaa vuoroaan ja että aina maailma ei pyöri heidän napansa ympärillä. Itse yritän opettaa lapsille tapoja, kerron että äiti juttelee nyt hetken ja sitten katsotan se sinun leikki. Ja siten voi olla kummallekin läsnä paremmin, sekä aikuisten kesken että lasten. Ei tuo juttelun välistä puolihuolimattomasti huutelu kuitenkaan tee muuta kuin kamalan levottoman tunnelman.

PEESI

 

[hmm]

Pitäisikö sitten vaan antaa lasten kärhämöidä toisessa huoneessa kun aikuiset rupattelee niitänäitä? :headwall:

no tuskin ap tarkoitti mitään sen kummempaa kärhämöintiä, vaan lähinnä äitityyppiä, joka ihan "turhasta" huutelee väliin, ts. huutelee jo ennenkuin mitään edes tapahtuu. tai vastaavasti keskeyttää koko ajan juttunsa, kun lapsi tulee minuutin välein kysymään jotain.

ja mä kyllä kuuntelen lapsiani, mutta yhtään sen enempää en anna heidän keskeyttää jokaista lausettani, kuin kenenkään muunkaan.

 

[Iloinen Possu]

No tuolla tavalla lapset eivät ainakaan opi että heidänkin pitää joskus odottaa vuoroaan ja että aina maailma ei pyöri heidän napansa ympärillä. Itse yritän opettaa lapsille tapoja, kerron että äiti juttelee nyt hetken ja sitten katsotan se sinun leikki. Ja siten voi olla kummallekin läsnä paremmin, sekä aikuisten kesken että lasten. Ei tuo juttelun välistä puolihuolimattomasti huutelu kuitenkaan tee muuta kuin kamalan levottoman tunnelman.

Siis jos lapset tappelee niin annat niiden jatkaa kunnes olet saanut asiat puhuttua?
kai nyt suurin osa opettaa lasta odottamaan jos asia on vaikka piirustuksen katsominen tai leikin seuraaminen mutta jos toinen istuu toisen päällä tai tulee lapsen vessahätä niin en mä ainakaan anna odottaa.

 

[ap]

No tuolla tavalla lapset eivät ainakaan opi että heidänkin pitää joskus odottaa vuoroaan ja että aina maailma ei pyöri heidän napansa ympärillä. Itse yritän opettaa lapsille tapoja, kerron että äiti juttelee nyt hetken ja sitten katsotan se sinun leikki. Ja siten voi olla kummallekin läsnä paremmin, sekä aikuisten kesken että lasten. Ei tuo juttelun välistä puolihuolimattomasti huutelu kuitenkaan tee muuta kuin kamalan levottoman tunnelman.

Ja kuten sanoin tämä niissä tilanteissa jossa ei ole mitään vaaroja tai muuta akuuttia hätää.

 

[hmm]

No tuolla tavalla lapset eivät ainakaan opi että heidänkin pitää joskus odottaa vuoroaan ja että aina maailma ei pyöri heidän napansa ympärillä. Itse yritän opettaa lapsille tapoja, kerron että äiti juttelee nyt hetken ja sitten katsotan se sinun leikki. Ja siten voi olla kummallekin läsnä paremmin, sekä aikuisten kesken että lasten. Ei tuo juttelun välistä puolihuolimattomasti huutelu kuitenkaan tee muuta kuin kamalan levottoman tunnelman.

just näin.

 

[aijaa]

Eiköhän jokainen lapsistaan välittävä aikuinen harrasta tuollaista aika ajoin? Ei voi olla niin itsekäs kaveri että tuollaisesta ärsyyntyy. Onko ap:lla edes lapsia?

 

[ieras]

No tuolla tavalla lapset eivät ainakaan opi että heidänkin pitää joskus odottaa vuoroaan ja että aina maailma ei pyöri heidän napansa ympärillä. Itse yritän opettaa lapsille tapoja, kerron että äiti juttelee nyt hetken ja sitten katsotan se sinun leikki. Ja siten voi olla kummallekin läsnä paremmin, sekä aikuisten kesken että lasten. Ei tuo juttelun välistä puolihuolimattomasti huutelu kuitenkaan tee muuta kuin kamalan levottoman tunnelman.

No niinku sanottu, niin riippu lasten ijistä, iöistä tai miten ikinä. Itsellä kuopus on 1v9kk ja ei se kyllä vielä tajua, että mä opetan sille tapoja, jos mä pyydän sitä odottamaan. Se kun tajua muutenkaan vielä mitään mistään.

Eri asia sit jotkut 4-5-vuotiaasta ylöspäin. Ja tää oli vaan arvio

 

[ap]

No tuolla tavalla lapset eivät ainakaan opi että heidänkin pitää joskus odottaa vuoroaan ja että aina maailma ei pyöri heidän napansa ympärillä. Itse yritän opettaa lapsille tapoja, kerron että äiti juttelee nyt hetken ja sitten katsotan se sinun leikki. Ja siten voi olla kummallekin läsnä paremmin, sekä aikuisten kesken että lasten. Ei tuo juttelun välistä puolihuolimattomasti huutelu kuitenkaan tee muuta kuin kamalan levottoman tunnelman.

Siis jos lapset tappelee niin annat niiden jatkaa kunnes olet saanut asiat puhuttua?
kai nyt suurin osa opettaa lasta odottamaan jos asia on vaikka piirustuksen katsominen tai leikin seuraaminen mutta jos toinen istuu toisen päällä tai tulee lapsen vessahätä niin en mä ainakaan anna odottaa.

Kuten sanoin tätä minä EN tarkoittanut vaan tilannetta jossa lapset vain vaatimalla vaativat huomiota vanhemmalta ilman että on mistään hätä.

 

[hmm]

Juuri tuon vuoksi en enää lapsia saatuani halua harrastaa oikeastaan mitään sosiaalista ellei toiset ole sillä mentaliteetilla että keskustelu saattaa keskeytyä hetkellä millä hyvänsä. Lasten ehdoilla sitä mennään kuitenkin kun ne on vielä pieniä. Kai nyt jokainen jolla on lapsia sen tajuaa?

tarkoittaako "lasten ehdoilla" meneminen sitä, että esim pari-kolmevuotias saa keskeyttää jutun jatkuvasti, eikä häntä opeteta lainkaan kunnioittamaan toisia tai odottamaan omaa vuoroaan.?

 

[x]

No tuolla tavalla lapset eivät ainakaan opi että heidänkin pitää joskus odottaa vuoroaan ja että aina maailma ei pyöri heidän napansa ympärillä. Itse yritän opettaa lapsille tapoja, kerron että äiti juttelee nyt hetken ja sitten katsotan se sinun leikki. Ja siten voi olla kummallekin läsnä paremmin, sekä aikuisten kesken että lasten. Ei tuo juttelun välistä puolihuolimattomasti huutelu kuitenkaan tee muuta kuin kamalan levottoman tunnelman.

Eli jos sun kullannuput on toistensa tukassa kiinni ja toinen hakkaa toista pikkuautolla päähän, niin sä sanot vain kylmän viileesti että teidän pitää nyt odottaa siinä sen aikaa kun äiti on ensin juonut kahvinsa ja kertonut miesjuttunsa kaverilleen. Että odottakaa siinä asennossa missä olette älkääkä liikkuko. Vai onko sulla vain yksi lapsi joka lueskelee itsekseen kirjaa tuntitolkulla olohuoneen matolla istuen?

 

[Iloinen Possu]

No tuolla tavalla lapset eivät ainakaan opi että heidänkin pitää joskus odottaa vuoroaan ja että aina maailma ei pyöri heidän napansa ympärillä. Itse yritän opettaa lapsille tapoja, kerron että äiti juttelee nyt hetken ja sitten katsotan se sinun leikki. Ja siten voi olla kummallekin läsnä paremmin, sekä aikuisten kesken että lasten. Ei tuo juttelun välistä puolihuolimattomasti huutelu kuitenkaan tee muuta kuin kamalan levottoman tunnelman.

Siis jos lapset tappelee niin annat niiden jatkaa kunnes olet saanut asiat puhuttua?
kai nyt suurin osa opettaa lasta odottamaan jos asia on vaikka piirustuksen katsominen tai leikin seuraaminen mutta jos toinen istuu toisen päällä tai tulee lapsen vessahätä niin en mä ainakaan anna odottaa.

Kuten sanoin tätä minä EN tarkoittanut vaan tilannetta jossa lapset vain vaatimalla vaativat huomiota vanhemmalta ilman että on mistään hätä.

Mä sain sisäistettyä ton alimman kappaleen vasta kolmannella lukukerralla.. jooh, turhaan kiljuminen on..no turhaa.

 

[halipupu]

Mulla riipuu aika paljon siitä missä ollaan pystynkö juttelemaan aikuisten kanssa samalla kun vanhin lapsiani ja myös siitä juttuseurasta. Omassa pihassa tutun aikuisen kanssa juttu kyllä luistaa, mutta jos ollaan vieraammassa kyläpaikssa, jossa lapsia pitää todella vahtia etteivät riko paikkoja ja tee muuta tyhmää (pojat 2v. ja 5v. ja ovat aika vilkkaita), ja muiden aikuisten kanssa ei ole oikein yhteistä jutunaihetta, niin eipä siinä oikein juttu luista, täytyy myöntää. Valitettavasti.

 

[hmm]

kai nyt suurin osa opettaa lasta odottamaan jos asia on vaikka piirustuksen katsominen tai leikin seuraaminen.

suurin osa ehkä, mutta tässä puhuttiinkin nyt niistä, jotka eivät opeta

 

[ap]

Juuri tuon vuoksi en enää lapsia saatuani halua harrastaa oikeastaan mitään sosiaalista ellei toiset ole sillä mentaliteetilla että keskustelu saattaa keskeytyä hetkellä millä hyvänsä. Lasten ehdoilla sitä mennään kuitenkin kun ne on vielä pieniä. Kai nyt jokainen jolla on lapsia sen tajuaa?

tarkoittaako "lasten ehdoilla" meneminen sitä, että esim pari-kolmevuotias saa keskeyttää jutun jatkuvasti, eikä häntä opeteta lainkaan kunnioittamaan toisia tai odottamaan omaa vuoroaan.?

Tätä minä juuri ajan takaa, tuntuu että pikku hellantelttujen ei tarvitse nykyään joutua odottelmaan _mitään_, vaan heidän _kaikkiin_ vaatimuksiinsa vastataan samalla sekunnilla, ihan sama mitä on muuten meneillään. Onko ihme jos on kaikkimullenytheti-tyyppejä riittämiin nykyään?