Onko teillä pariskuntakavereita? Välillä tuntuu et ollaan niiiiin yksin miehen ja lapsen kanssa..

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Kaisla.
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

Kaisla.

Vieras
Pahimpia on ne sunnuntait, kun ei ole mitään tekemistä. Puistot koluttu tai on kurja keli, kahviloissa istuttu, leikitty, luettu, käyty kävelyillä ja hiekkiksellä. Lausutaan monesti miehen kans ääneen, VOI kun ois joku paikka johon mennä kylään! Ihan vaan pikaisesti piipahtamaan, viedä kaffepullat tuliaisiksi ja viettää hetki rupatellen / lapset leikkien. Mutta meillä ei oo ketään :( Tosi surullista. Ollaan ihan kivoja ja tavallisia ihmisiä. Mies ehkä vähän hiljainen ja ujohko, minä ihan tavis perheenäiti :) en ymmärrä mistä niitä pariskuntakavereita / perhetuttuja vois lähteä etsimään?! Mistä te olette semmoisia löytäneet? Vinkkejä? :)

Mainittakoon, että yksi tuttu perhe löytyy, johon olemme itseämme kutsuneet, kunnes päätimme, että seuraavan aloitteen on tultava heiltä. Sitä ei koskaan tullut.
 
[QUOTE="vieras";28951963]Ei ole meilläkään mutta viihdymme hyvin perheen parissa.[/QUOTE]

Eikö sinulle sitten ikinä tule semmoista fiilistä, että olispas kiva seurustella toisen perheen kanssa? Vaikka käydä sunnuntaikahvilla tai treffata puistossa / kaupungilla?
 
Pahimpia on ne sunnuntait, kun ei ole mitään tekemistä. Puistot koluttu tai on kurja keli, kahviloissa istuttu, leikitty, luettu, käyty kävelyillä ja hiekkiksellä. Lausutaan monesti miehen kans ääneen, VOI kun ois joku paikka johon mennä kylään! Ihan vaan pikaisesti piipahtamaan, viedä kaffepullat tuliaisiksi ja viettää hetki rupatellen / lapset leikkien. Mutta meillä ei oo ketään :( Tosi surullista. Ollaan ihan kivoja ja tavallisia ihmisiä. Mies ehkä vähän hiljainen ja ujohko, minä ihan tavis perheenäiti :) en ymmärrä mistä niitä pariskuntakavereita / perhetuttuja vois lähteä etsimään?! Mistä te olette semmoisia löytäneet? Vinkkejä? :)

Mainittakoon, että yksi tuttu perhe löytyy, johon olemme itseämme kutsuneet, kunnes päätimme, että seuraavan aloitteen on tultava heiltä. Sitä ei koskaan tullut.

Ootteko te kutsuneet heitä tai muita teille? Aika iso osa suhteen luomisesta on sitä, ettei kutsuta itseään vain muille vaan kutsutaan muita itselleen ja annetaan muiden kutsua kotiinsa, jos haluavat. Monet eivät välttämättä halua sunnuntaisin kutsua kotiinsa ketään, vaan lepäävät perheen kesken.

Meillä kutsutaan yleensä arki-iltasin tai lauantaille kylään. Meillä on useampi hyvä ystäväpariskunta, jonka luokse saamme myös kutsuja. Vuorotellen kyläillään. Suhteet ovat syntyneet toisen ystävistä, pari esim. mieheni ystäviä, jotka pariutuneet ja nyt hyviä ystäviämme, joku samoin mun puoleltani. Siten ehdottaisin myös, että jos sulla tai miehelläsi on ystäviä tai mahdollisuuksia tutustua johonkin esim. perhekerhossa, töissä, niin pyytäisitte rohkeasti muutakin perhettä kyläilemään teille.
 
[QUOTE="hmmm";28951977]Onko ketää, joita TE voisitte kutsua teille?[/QUOTE]

Ei valitettavasti ole :( totta kai kutsuisumme jos olisi.. Viimeksi kun kutsuimme tämän yhden tuttavaperheen he tekivät ns oharit ja ilmoittivat samana päivänä ettei sovikaan...
 
Sama juttu meillä, sillä erotuksella, että me olemme yrittäneet ystävystyäja kutsua ihmisiä, mutta ei oikein ottanut tulta alleen. Tuntuu, että kaikilla on jo suku ja ystäväpiiri valmiina, ei kenenään elämään "mahdu".
 
No me kylällään miehen siskon luona, heillä on saman ikäinen lapsi kuin meillä. On meillä sitten myös sinkkukavereita joiden luona käydään kaffella lapsen kanssa ja näin.
 

Yhteistyössä