onko teidän muitten 6-vuotiaat tämmöisä vai onko omani jotenkin taantunut?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja äiti on muuten to-del-la väsynyt
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Ä

äiti on muuten to-del-la väsynyt

Vieras
eskarissa on tosi kiltti ja reipas, mutta kotona aivan kauhea. oikeasti. huutaa ja kiukuttelee aivan typeristä asioista, ihan kuin jotkut kolmevuotiaat.
vaatteet ei ole koskaan sopivat, milloin ne on liian tiukat, milloin ne on liian löysät, milloin väärän väriset, milloin muuten vaan omituiset. ja tää vaan yks esimerkki. tuntuu, että tuo keksii ihan minkä vaan aiheen että saa huutaa ja kiukutella. esim tänään leivottiin pullaa, niin tää alkaa huutamaan ja kiukuttelemaan siitä kun pullataikina jää käsiin kiinni ja inhottaa!

lyhyesti sanottuna; tuo huutaa nykyään kaikesta. ja kun huutaiskin asiasta, mutta ei. kaupassa käynnitkään ei ole koskaan olleet näin tuskaa kuin nykyään; tuo saa itkupotkuraivarit keskellä kauppaa kun haluaa aina, joka ikisellä kauppareissulla, leluja, lehtiä, karkkia jne. ja kun ei saa, alkaa huuto.

jos ootte ikinä kuulleet röllin kiukuttelulaulua, niin just semmoinen asuu nykyään meillä. ja mä kun luulin että tää vaihe tulee lapsille kolmenvanhana, ei enää eskari-iässä :headwall:
 
mun 6-vuotias tyttö JUST tuollainen lähinnä vaatteiden suhteen. Oikeastaan sitä on ollut n. 3-vuotiaasta asti, mut toki mennyt välillä ohi. Ehkä kesäisin on yleensä ollut helpompaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Aamuäree:
Meillä esiintyy kanssa tuota, varsinkin alkuviikosta. Eskarissa käynti ottaa voimille, väsyn piikkiin laitan paljon.


(ja menee nukkumaan ajoissa, mutta silti )

Just meinasin vastata samalla lailla. Väsymyksen piikkiin menee, ja sit kun on rankka päivä takana niin läheisille on helppo purkaa se väsymys ja kiukku. Niinhän se tuppaa menemään meillä aikuisillakin jos on rankka päivä. Työt tehdään täysillä ja sit kotona kaadetaan miehen niskaan koko p***an päivän saldo...
 
mä oon ihan hämmentynyt, kun tää mun tapaukseni on ollut aina kiltti ja reipas ja ihana. ja nyt, oikeestaan noin kuukauden on ollut tämmöistä kauheaa showta koko elämä. :(
 
Muuten kuvaus täsmää,mutta ONNEKSi tuo 'kauppaitkupotkuraivari' on vielä toistaiseksi pysynyt poissa.
Meillä lähtee salamana autoon istumaan, jos alkaa kaupassa vetään omaa showtaan. :kieh:
 
Oma 6v-tyttäreni on aikalailla yhtä rauhallinen kun on aina ennenkin ollut, mutta äiti aina muistelee että minulla oli 6-vuotiaana ollut kamala uhmaikä vaikka muuten olin ollut rauhallinen ja helppo lapsi.
 
:) Ihana. Meilläkin tuota on ollut, ja mielestäni se liittyy pitkälti kasvamiseen. Eskarissa lapsi tiedostaa, että pitää olla jo vähän "isompi ja kypsempi". Eskari ja myöhemmin koulun aloitus vievät pieniltä paljon voimia.
Kotona voi sitten taas olla "epäkypsempi"ja se "pieni". Itse en ole suvainnut "älytöntä" huonoa käytöstä, mutta kyllä ylipäätään väsymys- ja lapsellisuus-kiukkuilun... Ja tarvittaessa käytöksen rajoista on keskusteltu.
Nyt poika on kakkosella, ja kaikki alkaa olla helpompaa, mutta kovillehan tuo koulun mukanaan tuoma vastuu ja kasvun pakko tuntuu edelleen ottavan. Henkinen jännitys vie voimia. Ja jossain lapsen tulee edelleen saada olla lapsi, sillä pieniähän nuo edelleen ovat. Kuitenkin rajoja voi asettaa, jos käytös on ihan mahdotonta.
 
Meillä oli samansuuntaista syksymmällä, eli 5-vuotiaan kanssa. Kitikiti valivali ruikutiruikuti. Puristaa, ahdistaa, kutittaa, sattuu, auauaua, itkuitku. Miumiu viuviu ini ini ini. Tylsää tyhmää kurjaa ja mä en leiki sen/sun/ton kaa enää I-KI-NÄ!

Meni ohi. Luojan kiitos :snotty:
 

Yhteistyössä