onko tämä parisuhteessa normaalia?

[vaimo vaan]

Hei!

Onko teistä ihan normaalia, että aviomies valittaa aina joka ikisestä ovesta poistumisesta. Käyn toki kerran viikossa harrastamassa + töissä, mutta aina tulee marinaa tyyliin "kauanko sulla menee", "yritä tulla nopeasti" tai "äiti lähtee taas´" (meil 2 lasta). ja jos vaikka joku kaveri pyytäis töiden jälkeen jäämään hetkeks juttelemaan en voi, koska on sellainen olo, että kotona saa kuulla taas, ku on menny 20 min kauemmin ku pakko...
Ymmärrän kyllä, että moneen muuhun nähden menen äitinä enemmän kuin moni muu, mutta mielestäni ei ole reilua, että joudun miettimään kaikkia menemisiä sen mukaan, hyväksyykö mieheni menoni. Ja jos menen, saan varmasti olla täydessä vastuussa lapsista ja kodista lähipäivinä, koska miehellä on ollut niin kauhean rankaa olla lasten kanssa, kun olen itse poissa....

 

["mä"]

Tätä palstaa aikani luettuani olen tajunnut, että aikuiset naiset ovat aivan tossun alla eivätkä tunnu sieltä oikeasti pois haluavankaan.

 

[Saraldo]

Meillä tuo ei ainakaan olisi normaalia. Päinvastoin... Mä lähinnä vaan ilmoitan, että menen silloin ja silloin sinne ja tänne, tai kirjoitan menoni vaan kalenteriin. Mä voin lähteä vaikka viikonlopuksi pois enkä saa kuulla siitä yhtäkään marmatusta.

 

["viiraska"]

Meillä miehellä on vähän samaa vikaa, johtuu ihan vaan laiskuudesta ja väsymyksestä. Tosin lapsia on useampi. Harkitsen itse menoni. Jos mies valittaa asiasta, eli olen käynyt lähiaikoina aika monesti jossakin, voin harkita menon tarpeellisuutta tai yritän joutua pian takaisin. Jos taas olen varma menon tarpeellisuudesta, en sano mitään mutta menen vaan. Joskus ei jaksa vinkunaa ja silloin sanon topakasti, että kinuaminen pilaa iltani...

Miksi mies valittaa? onko hän mustasukkainen vai läheisriippuvainen vai laiska?

 

[vaimo vaan]

niin...mies on kyllä tosi tunnollinen, rehellinen ja rakastava puoliso ja hoitaa kyllä oman osuutensa perheessä, mutta jotenkin hän saa mut tuntemaan itseni aina typeräksi ja huonoksi, kun valittaa, että menen paljon enemmän kuin kunnon vaimot ja äidit (ei hän suoraan ole sanonut näin ,mutta rivien välistä voi lukea). Muutenkin hän puhuu työstäni ei- arvostavaan sävyyn, ei ole kiinnostunut kuulemaan työhön liittyvistä asioistani ja valittaa jopa, jos vien lapset mummolaan ja lähden itse jonnekin, että olenpa taas ollut itsekäs...

 

["vieras"]

Ei ainakaan meillä olisi normaalia. Mä en tuollaista jaksaisi kahta päivää putkeen.

 

[samaa mieltä]

[QUOTE="viiraska";24277242]Meillä miehellä on vähän samaa vikaa, johtuu ihan vaan laiskuudesta ja väsymyksestä. Tosin lapsia on useampi. Harkitsen itse menoni. Jos mies valittaa asiasta, eli olen käynyt lähiaikoina aika monesti jossakin, voin harkita menon tarpeellisuutta tai yritän joutua pian takaisin. Jos taas olen varma menon tarpeellisuudesta, en sano mitään mutta menen vaan. Joskus ei jaksa vinkunaa ja silloin sanon topakasti, että kinuaminen pilaa iltani...[/QUOTE]

Hieno periaate sinulla

 

[vaimo vaan]

hänellä on oma käsityksensä ja periaattensa siitä, että ihmisen ei kuuluisi haluta (ainakaan kovin paljon) kodin ulkopuolista elämää. Hän itse ei halua käydä harrastuksissa tms., vaan viettää aikaa "perheen kanssa". lainausmerkeissä siksi, että tuo aika menee helposti telkkaria katsoen, jolloin minusta olisi sama tai jopa parempi, että hän hän olisi omissa riennoissaan. Olen miettinyt liiittoamme ja itseäni paljon ja huomannut, että minulla on jatkuva huonommuuden tunne... :/

 

[vaimo vaan]

niin ja lisäyksenä: menoni eivät useinkaan ole mitäään "pakollisia" vaan lähinnä harrastuksia, lenkkeilyä jne...

 

["Vieras"]

Minä ymmärrän miestäsi hyvin. Minusta tässä on vain kuultu sinun (itsekäs) puolesi tarinasta, eikä koko tarinaa objektiivisesti.

 

["mie"]

Meillä on samoin. Toisaalta mies sanoo, että mun pitäis mennä useammin jonnekin (harvoin käyn yksin missään). Ei kuitenkaan oo itse valmis olemaan lasten kanssa, vaan menee naama nurinpäin... Ja tuo huonommuuden tunnekin kuulostaa tutulle .

 

[her]

Meillä on vähän vuoron perään paljon menemisiä putkeen ja silloin naristaan puolin ja toisin, jos ilta toisensa perään "joutuu" olemaan lasten kanssa yksin. Se on ihan normaalia mielestäni ja menee väsymyksen piikkiin.

Mutta jos menoja on tasapuolisesti ja kumpikin pääsee hengähtämään ja yhteistäkin perheaikaa sekä kaksinkeskeistä aikaa vietetään, niin eipä ole syytä narinoihin.

Meillä myös arvostetaan kummankin työtä ja kuulumisia kysellään puolin ja toisin.

 

["vieras"]

Meillä on vähän toistepäin.... mies menis miten lystää millon lystää ja kaikki hommat kotona jää mun kontolle. Ja kyllä mä aina kysyn mieheltä koska tulet kotiin noin, sillon mun ei tartte ihmetellä koska tulee vai onko sille sattunut jotain, miehen retket kun saattaa kestää tunteja...

 

[Turbojurpo]

Normaaliuden raja parisuhteessa tosiaan on usein melko häilyvä.
IRCQuotes