onko tämä oikein

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja onko
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
O

onko

Vieras
Miten on muilla, joilla lapset asuvat pääsääntöisesti äidillään ( jolla uusi mies) ja tapaavat isää ( jolla myös uusi perhe) säännöllisesti ja jo hyvissä ajoin sovittuina viikonloppuina ja muulloinkin, niin onko näin tai käykö niin, että kun lasten pitäisi tulla isälle aivan sovitusti ja lapsetkin ovat sitä odottaneet ja puhuneet jo edellisestä kerrasta lähtien, että tulevat, niin sitten äiti ilmoittaa päivää ennen tai samana päivänä, että lapset haluavat olla hänellä?
Pidättekö kiinni sovitusta ja lapset tulevat, vai jääkö tapaaminen väliin? Meidän perheessä isän tapaaminen jää vain väliin ja saattaa tulla pitkäkin väli, että lapset eivät tapaakaan isäänsä. Myöhemmin selviää, että ei tulematta jättäminen ole ollut ihan niin lasten halusta ja ideasta kiinni, vaan äidin luona on tarjottu jotakin "mukavampaa" ohjelmaa - käyty elokuvissa tai konsertissa, kutsuttu vieraita tms. Vaikuttaako oikealta toiminnalta ja mitenhän siihen voisi korjausta saada?
 
meillä vähän toisin päin eli kun mieheni lapset on meillä ja on sovittu milloin palautetaan äidille niin tämä ei vastaakaan puhelimeen eikä viesteihin yrittää tehdä källit.Kerran vei yhden lapsistaan hoitoon yhdelle tutulle et pari tuntia ja sitten kun oli menny pari tuntia ja toiset pari tuntia jne.eikä äitiä kuulunnu ei vastannu puheluihin saati sitten soittanut takasin ja seuraavana päivänä haki kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.Kuinka joku voi jättää lapsensa noin tavallaan tuntemattomalle ihmiselle.Ja kuitenkaan ei ole mikään juoppo saati sitten narkomaani eli ihan tavallinen ihminen.Mieheni on kyllä ehdottanut jos lapset muuttaisivat meille mut juu sehän ei käy...Olen kuullut että äidin on annettava lapset jos isä sitä vaatii(siis isän luokse käymään)varsinkin jos on yhteishuoltajuus.Ja jos äiti ei anna voi isä hakea lapset poliisin kanssa äidiltä.Ja toisin päin että isän ei ole pakko ottaa lapsiaan jos niin haluaa aika hullusti...Toivottavasti saatte asiat kohilleen!
 
Meillä pidetään tapaamisista kiinni ja poikkeuksia on tosi,tosi harvoin...Me on sovittu exän kanssa että lasten kanssa menot sumplitaan niin että nuo ei ole sellasina vkonloppuina että tapaamisnen jäisi väliin.Ja sama on omien menojen kanssa...Jos haluaa esim. iltaa lähteä viettämään nii ne on sitte sillon ku lapset on toisella.Se ei ole syy jättää tapaamista väliin..Näin meillä ja se on toiminu hyvin.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 06.05.2005 klo 11:06 hakap kirjoitti:
Meillä pidetään tapaamisista kiinni ja poikkeuksia on tosi,tosi harvoin...Me on sovittu exän kanssa että lasten kanssa menot sumplitaan niin että nuo ei ole sellasina vkonloppuina että tapaamisnen jäisi väliin.Ja sama on omien menojen kanssa...Jos haluaa esim. iltaa lähteä viettämään nii ne on sitte sillon ku lapset on toisella.Se ei ole syy jättää tapaamista väliin..Näin meillä ja se on toiminu hyvin.
Sama juttu meillä ja hyvin toimii
 
Tapaamisista pidetään kiinni. jos lapsella on joku oma meno "isä-viikonloppuna" kehoitan häntä sopimaan menosta isänsä kanssa. Lisäksi on muutaman tunnin vierailuja ex-tempore, lähinnä isän aloitteesta. Nämä eivät sotke muita aikatauluja.

Kivinen tie on kuljettu ja tähän tulokseen olen tyytyväinen. Lisähaaveena että loma-ajatkin alkaisivat sujua yhtä luonnikkaasti.

Sen verran on omaa elämää ja puuhaa, että ei ole tullut mieleenikään "pidätellä" lapsia kotonajärjestämällä heille extra kivaa ohjelmaa.
 
kunpa meilläkin päästäisiin yhtä tasaiseen järjestelyyn. Taitaa vain olla niin, että tilanteeseen ei tule mitään muutosta ihan helposti. Ja kun asiasta yritetään äidille puhua, olemme vain joustamattomia tai ilkeitä. Ainoa keino lienee se että lapset joskus huomaavat tilanteen ja siitä huomauttavat - siis myös äidilleen, eikä vain isälle kertomalla kuinka ikävä heillä on. Olen varma siitäkin, että lapsille on parasta, jos tapaamisilla on selkeä rytmi, kyllähän hekin suunnittelevat omaa elämäänsä eteenpäin.
Jos lapset ovat pitkiä aikoja isällä, kuten lomilla, niin useammin kuin kerran on käynyt myös niin päin, että äiti alkaa viimeisinä päivinä soitella ikäväänsä ja voisivatko lapset jo tulla kotiin. Ja asia ilmoitetaan niin että lapset haluavat jo tulla. Eipä siinä sitten auta kun viedä lapset, mitäs siitä sitten isän ja lasten lomasuunnitelmista. Kurjaa. Lapset onneksi kasvavat ja toivottavasti saavat päättää enemmän omista olemisistaan.
 
Meillä sama jatkuu vuodesta toiseen. Kuvittelin ensin, että mieheni x.ä rauhottuu kun ensijärkytys on sulatettu meidän naimisiin menosta ja yhteisestä lapsesta.
Niin ei ole vieläkään tapahtunut vaikka vuodet vierii.
Se nainen jatkaa tapaamisrikkomuksia.
Olemme tehneet rikosilmoituksia yli kymmenen ne ei auta.
Nyt olemme sirtyneet lastensuojelun piiriin. Teemme joka kerran lastensuojeluun ilmoituksen kun emme saa tapaamisvkl.na tyttöä.

Tällä hetkellä se on auttanut, mutta kaikki on aina hyvin huteraa ja koko ajan tämä nainen yrittää uusia keinoja estääkseen tapaamisia.
Tyttö on kipeä jne..

Hirveitä valheita hän syöttää meille, lapsilleen ja viranomaisille.
Tosi kurjaa katsella vierestä vuodesta toiseen sairasta vanhemmuutta ja lasten elämän pilaamista.
Tämä ei lopu ilmeisesti koskaan.
Miksi viranomaiset sosiaali-ihmiset suojelee kieroutuneita kasvatustapoja ja tapaamisrikkojaa??Sitä jaksan ihmetellä.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 09.05.2005 klo 12:56 värinen kirjoitti:
Meillä sama jatkuu vuodesta toiseen. Kuvittelin ensin, että mieheni x.ä rauhottuu kun ensijärkytys on sulatettu meidän naimisiin menosta ja yhteisestä lapsesta.
Niin ei ole vieläkään tapahtunut vaikka vuodet vierii.
Se nainen jatkaa tapaamisrikkomuksia.
Olemme tehneet rikosilmoituksia yli kymmenen ne ei auta.
Nyt olemme sirtyneet lastensuojelun piiriin. Teemme joka kerran lastensuojeluun ilmoituksen kun emme saa tapaamisvkl.na tyttöä.

Tällä hetkellä se on auttanut, mutta kaikki on aina hyvin huteraa ja koko ajan tämä nainen yrittää uusia keinoja estääkseen tapaamisia.
Tyttö on kipeä jne..

Hirveitä valheita hän syöttää meille, lapsilleen ja viranomaisille.
Tosi kurjaa katsella vierestä vuodesta toiseen sairasta vanhemmuutta ja lasten elämän pilaamista.
Tämä ei lopu ilmeisesti koskaan.
Miksi viranomaiset sosiaali-ihmiset suojelee kieroutuneita kasvatustapoja ja tapaamisrikkojaa??Sitä jaksan ihmetellä.
Mun uusi mies vaati tapaamissopimukseen sellaisen kohdan että jos lapsi on kipeä silloin kuin on tapaamisviikonloppu,äiti joutuu korvaamaan sen toisella viikonlopulla.Loppui nopeasti lapsen 'sairastelemiset'.
 
Minä pidän kiinni sovituista ajoista;poikani menee isälleen AINA sovitusti,joka 2.viikonloppu,ellei ITSE muuta päätä,tai hyvissäajoin sovita isänsä kanssa,ja hyvästä syystä.poika ei kyllä ole vuosiin kertaakaan jättänyt menemättä,vaikkei olisi oikein haluttanutkaan mennä,koska luulee että isi pahoittaa mielensä..On kerrottu ei näin tapahdu,mutta ei ota uskoakseen.Eli kyllä,me pidämme kiinni sopimuksista.
 

Yhteistyössä