Olen itse ollut pari kertaa suhteessa jossa mies on ollut minua huomattavasti vanhempi, toisessa 10, toisessa 15 vuotta. Olin itse tuolloin parikymppinen. Kokemukseni mukaan vetovoima syntyy siitä että toinen ihannoi elämänkokemusta ja toinen nuoruutta. Molemmat janoavat jotakin mitä toisella on. Itse en pidä tuollaista suhdetta tasa-arvoisena ja kestävänä, koska jossain vaiheessa ikäero alkaa vaikuttaa negatiivisesti.
Säälittävintä on kun viiskymppiset ukot joilla on jo aikuisia lapsia jättävät ikäkriisin kohdatessa vaimonsa ja "aloittavat alusta" jonkun kolmekymppisen kanssa, tekevät lapsia yms. Vaikka oikeasti heidän pitäisi käydä kriisinsä läpi ja hyväksyä oma ja puolison vanheneminen. He eivät kohtaa kriisiä vaan pakenevat sitä. Jonkun mielestä on pohjimmiltaan kysymys kuolemanpelosta. Takerrutaan nuoruuteen ja pidetään pakonomaisesti kiinni omasta nuorekkuudesta, vaikka oikeasti elämä on luopumista ja tilan antamista nuoremmille.