Onko täällä ketään kenen vauva olisi syntynyt 34-35 raskausviikolla?

Kuinka pienokaisenne on syntymän jälkeen pärjäilleet? Joutuiko keskolaan/happikaappiin? Kauanko jouduitte olemaan sairaalassa ennen kotiinpääsysä?

Olisin tosia kiitollinen tiedoista. Itsellä menossa rv 34+2 ja supistuksia tulee aika mukavasti ja pelottaa et tää vaavi on päättänyt ottaa varaslähdön.

Äippäpolilta sanotiin,et odottele ja katsele miin supistukset kääntyy ja tuossa viaheessa ei enään yritetä estää syntymistä ja tervetuloa täne jos supistukset voimistuu ja tihenee

 

34+ jotain syntyi vanhin poikani.
Hän oli hengityskoneessa 4 päivää, keskoskaapissa 10 päivää. Sydämessä oli reikä (jokin sellainen joka umpeutuu myöhemmin) ja keuhkot kypsymättömät.
Ensimmäiseen viikkoon en saanut vauvaa edes syliini..silloin vasta mulle uskallettiin sanoa, että poika selviytyy, ennen sitä sanoivat vain ettei mitään sellaista voi luvata vaikka haluaisivat.
Ajatuskin tuosta ajasta saa silmät kyyneliin, se pieni rakas rääpäle kaikenmaailman neuloja ja letkuja täynnä, ihan yksin kaapissaan....toivottavasti ei tarvitse enää tätä kokea.

Pitele vielä kaveri kyydissä, jooko Toki noilla viikoilla syntyy terveitäkin vauvoja mutta aika iso riski on vielä, että ei olekaan kypsä syntymään.

 

En nyt ihan kuulu kohderyhmään, mutta vastaan silti.

Meidän esikoinen syntyi 36+0. Kaksi ja puoli viikkoa oli vauvateholla, kun oli huono syömään. Ei mitään muita ongelmia. Happiviikset oli ensimmäisenä yönä, mutta oli salaa repinyt ne pois, eikä mikään kone ollut hälyttänyt, joten totesivat, että hyvin pärjää ilmankin. Monella kaverilla oli noita vähän pienemmillä viikoilla syntyneitä lapsia ja ihan samassa tahdissa kotiutuivat kuin meidänkin poika.

Kuopus taas on syntynyt jo rv. 27. Hän olikin sairaalassa 4 kuukautta.

 

syntyi 34+1 ja kuoli

 

Meidän tuplat on syntyny rv 35+5.. Kaikki mennyt hyvin, ovat nyt 5v. ja ovat ikäisiään huomattavasti isompia, syntyessään olivat A: 2540g/47cm ja B:1670g/43cm.. Kumpikin olivat keskolassa mutta eivät happikaapissa.. A oli sairaalassa viikon ja B oli 2viikkoa..

Onnea lähenevään synnytykseen..

 

hui kauhistus. Millä ihmeellä saan nää supistukset loppumaan. En tosiaankaan halua hänen vielä syntyvän.
Miksiköhän sanoi synnärillä että ei tehdä enään mitään näillä viikoilla syntymisen estämiseksi jos voi olla noinkin rajua alku ja selviytyminen ei läheskään taattua. Itse käsitin että voisi olla jo hyvät mahdollisuudet selvitä ilman mitään suurempaa.

 

[QUOTE="vieras";22638572]syntyi 34+1 ja kuoli [/QUOTE]

Oliko hänellä muuta kuin vain ennenaikaisuus? Olen pahoillani.

 

Meidän tytsy syntyi 34+5, oli ensimmäiset kolme päivää hengitys koneessa. Mulle pistettiin se keuhkoja vahvistava piikki ennen synnytystä mutta se ei takaa keuhkojen kypsymistä. Mutta vauva oli muuten hyvä vointinen, ja kotiuduimme vauvan kera kolmen viikon jälkeen.
Äidille tuo aika on stressaavaa ja aika-ajoin vaikeaakin. Suhde vauvaan alkoi kehittyä myöhemmin kuin toisiin lapsiini ja imetys ei onnistunut ollenkaan. Välillä tuosta sairaala-ajasta nään painajaisia... Mutta minkäs teet, ei ne sairaalat kivoja ole.
Mutta tsemppiä, teillä varmasti erilainen kokemus edessä Mutta parhainta ois jos vaavi pysyis sisällä!

 

hui kauhistus. Millä ihmeellä saan nää supistukset loppumaan. En tosiaankaan halua hänen vielä syntyvän.
Miksiköhän sanoi synnärillä että ei tehdä enään mitään näillä viikoilla syntymisen estämiseksi jos voi olla noinkin rajua alku ja selviytyminen ei läheskään taattua. Itse käsitin että voisi olla jo hyvät mahdollisuudet selvitä ilman mitään suurempaa.

Oikeasti on jo hyvät mahdollisuudet selvitä ilman ongelmia! Ihan sattumaa, että tähän ketjuun osui kaksi tuollaista, joilla oli käynyt tai oli käydä huonosti.

 

Meidän tuplat on syntyny rv 35+5.. Kaikki mennyt hyvin, ovat nyt 5v. ja ovat ikäisiään huomattavasti isompia, syntyessään olivat A: 2540g/47cm ja B:1670g/43cm.. Kumpikin olivat keskolassa mutta eivät happikaapissa.. A oli sairaalassa viikon ja B oli 2viikkoa..

Onnea lähenevään synnytykseen..

Kiva kun joku hyväkin tieto tänne väliin on tupsahtanut. Ihanan pikkuisia ovat pikkuisesi olleet ja silti niin vahvoja voimapusseja

 

Oliko hänellä muuta kuin vain ennenaikaisuus? Olen pahoillani.

täysin terve, mutta napanuori irtosi istukasta...

 

Oikeasti on jo hyvät mahdollisuudet selvitä ilman ongelmia! Ihan sattumaa, että tähän ketjuun osui kaksi tuollaista, joilla oli käynyt tai oli käydä huonosti.

Juu tämä on sitä meikäläisen tuuria ilmeisesti. Toivotaan parasta Kiitos

 

hui kauhistus. Millä ihmeellä saan nää supistukset loppumaan. En tosiaankaan halua hänen vielä syntyvän.
Miksiköhän sanoi synnärillä että ei tehdä enään mitään näillä viikoilla syntymisen estämiseksi jos voi olla noinkin rajua alku ja selviytyminen ei läheskään taattua. Itse käsitin että voisi olla jo hyvät mahdollisuudet selvitä ilman mitään suurempaa.

Yleensä ne supistukset loppuu kun pakkaat sairaalakassit valmiiksi
No mutta, yleensä lepo auttaa. Noilla viikoilla supistelu on yleistä, voi kestää viikkoja aina sinne 42+ saakka ja silti pitää käynnistää.
Mutta jos lähdetkin synnyttämään niin onnea matkaan, meillä oli hieman ikävä kokemus mutta paljon on terveitäkin vauvoja noilla viikoilla.

 

[QUOTE="vieras";22638651]täysin terve, mutta napanuori irtosi istukasta...[/QUOTE]

Oliko supistusten aikansa vai jo ponnistaessa? Oliko mahdollisesti napanuora lyhyt. Itselläni pojan syntymässä jouduin sektioon koska napanuora oli ihan onnettoman pitkä ja ei olisi kestäyt eli olisi pettänyt jommasta kummasta päästä.

 

Meidän poika syntyi 35+6 ja vietti sairaalassa kolme viikkoa. Oli huono syömään ja paino putosi. Oli valohoidossa ja lämpöpatjalla, ei kuitenkaan keskoskaapissa. Nyt ihan virkeä, melkein 10kg painava ja 8kk vanha poika

 

mä kans neuvoisin aapeeta menemään makuulle, saattaa nimittäin supistella jopa laskettuun aikaan saakka.

 

[QUOTE="mie";22638675]Meidän poika syntyi 35+6 ja vietti sairaalassa kolme viikkoa. Oli huono syömään ja paino putosi. Oli valohoidossa ja lämpöpatjalla, ei kuitenkaan keskoskaapissa. Nyt ihan virkeä, melkein 10kg painava ja 8kk vanha poika [/QUOTE]

Ja syntyi siis kiireellisellä sektiolla istukan ennenaikaisen irtoamisen vuoksi.

 

Meidän tuplat on syntyny rv 35+5.. Kaikki mennyt hyvin, ovat nyt 5v. ja ovat ikäisiään huomattavasti isompia, syntyessään olivat A: 2540g/47cm ja B:1670g/43cm.. Kumpikin olivat keskolassa mutta eivät happikaapissa.. A oli sairaalassa viikon ja B oli 2viikkoa..

Onnea lähenevään synnytykseen..

Meillä melkeen samalla lailla. Tuplat syntyi 35+6. A: 2950g/49cm, B: 1710/44cm. A oli keskolassa 11 päivää, koska ei jaksanut syödä. B kaks viikkoa, ekat päivät oli keskoskaapissa. Syömisessä vaikeuksia, sydämessä reikä, aivoverenvuoto. Nyt ovat 4v ja kaikki hyvin

 

Yleensä ne supistukset loppuu kun pakkaat sairaalakassit valmiiksi
No mutta, yleensä lepo auttaa. Noilla viikoilla supistelu on yleistä, voi kestää viikkoja aina sinne 42+ saakka ja silti pitää käynnistää.
Mutta jos lähdetkin synnyttämään niin onnea matkaan, meillä oli hieman ikävä kokemus mutta paljon on terveitäkin vauvoja noilla viikoilla.

Minäpä tästä kipitän sairaalakassin kimppuun jos se taika toimisi. Itse kanssa ajattelin alkuun, että ihan vaan on tällaisia kovempia harjotussuppareita,mut kyl nää koko ajankovenee mut aiallisesti ei ole pitkiä. Huh, toivottavasti tästä selvitään.

 

Heeipps meillä poika syntyi rv35+2. Suoraan synnytyksen jälkeen meni happikaappiin kaheksi tunniksi, sieltä rinnalle Eikä ollut mitään muita ongelmia kuin biliarvojen nousu ja oli valokaapissa kaksi päivää. Mutta päästiin kotiin jo neljän päivän jälkeen ja ihan normaalisti meillä on mennyt. Poika on nyt 3kk.
Tottakai kaikkeahan voi sattua, kannattaahan sitä aina varautua mutta ei pelätä etukäteen. Mutta jos sulla nyt on menoa synnytykseen niin olet lukenut täältä asioita joihin varautua ja ehkä yllätyt iloisesti kun kaikki meneekin kaavojen mukaan

 

[QUOTE="vieras";22638691]Meillä melkeen samalla lailla. Tuplat syntyi 35+6. A: 2950g/49cm, B: 1710/44cm. A oli keskolassa 11 päivää, koska ei jaksanut syödä. B kaks viikkoa, ekat päivät oli keskoskaapissa. Syömisessä vaikeuksia, sydämessä reikä, aivoverenvuoto. Nyt ovat 4v ja kaikki hyvin [/QUOTE]

Sen verran vielä, että mulla supistukset alkoi joskus rv27. Olin sairaalassa vuodelevossa ja noin rv30 pistettiin kortisonipiikit. Lopulta jouduin sektioon, koska B-vauva lakkas kasvamasta. Ei ne vielä sillon ois halunnu ees syntyä..

 

Mulla esikoinen syntyi spontaanisti 34+4 ja oltiin pari viikkoa sairaalassa,ensin pari päivää hengotyskoneessa,sitten nenämahaletkulla. Pääsi vierihoitoon muistaakseni reilu viikon jälkeen. Nyt reipas 4,5v. Kuopus syntyi suunnitellulla sektiolla 34+4 ja oltiin viikko sairaalassa jossa 4 päivää keskolassa. Syntymää ei estetä enää tuossa vaiheessa koska sikiöllä on niin hyvät mahdollisuudet selvitä. Toki poikkeuksiakin on mutta pääasiass noilla viikoilla ollaan jo erittäin hyvässä hapessa.

 

Lämmin kiitos kaikille vastanneille. Menen tästä tuonne sängn puolelle vaakatasoon jos vaikka rauhottuisi. Ja kiiitos vielä tsempityksistä.
On tää hurjaa. Joskus on ajatellut et voisi jo syntyä mut sit ei kuitenkaan halua ennen aikojaan pienen tulevan. Ei pitäisi ajatella ollenkaan mitään ilmeisesti

 

Käynnistettiin tasan rv 34 ja terve kaveri syntyi vaikka pikkuruinen,5 viikkoa sairaalassa kasvamassa.

 

Poika 34 + 2. 2345g, 42 cm. 5 päivää sairaalassa ja sitten kotiin.