Onko tää toisten lastenkasvatukseen puuttumista?

[LisaMarie]

Poika on pasri kertaa tehny kolttosia parhaan kaverinsa kanssa koulussa. Pojat on 2. luokkalaisia, mutta heillä on melkein vuosi ikäeroa, meidän on nuorempi. Nuorempi on kovin miellyttämishaluinen ja lähtee mukaan kaikkeen, koska ei uskalla sanoa ei.
Nyt mä sitten päätin, että jos koulusta tule viellä visti, että pojat on kolttostellu, ekalla kerralla tulee viikko yhdessä leikkimiskielto, toisella kaksi viikkoa jne...
Mutta kerronko mä etukäteen tälle toiselle äidille ja puhunko pojille yhdessä, kun ensi viikonloppuna lupasin viedä pojat elokuviin, HopLoppiin ja Heselle syömään vai sanonko vaan omalle pojalle ja jätän asian yksin hänen vastuulle, jotten astuisi toisen äidin varpaille?
Mamman kanssa asiasta on jo sovittu niin, ettei sääntöä voi kiertää menemällä mammall ja pyytämällä kaveri sinne tai lähtemällä sieltä kaverille, mamma kun asuu lähellä kaveria.

 

[Bonaire]

ei mun mielestä,ihan hyvin voit kertoa toiselle äidille,että teillä on tämmöiset pelisäännöt..

 

[mini83]

Kannattaa puhua kaverin vanhempien kanssa tilanteesta ehdottomasti. Ei noin nuoret pojat tajua vielä mistä on kyse ja mielestäni aika ankaraa rankaista vain omaa poikaa tuollaisesta.

 

[LisaMarie]

Kannattaa puhua kaverin vanhempien kanssa tilanteesta ehdottomasti. Ei noin nuoret pojat tajua vielä mistä on kyse ja mielestäni aika ankaraa rankaista vain omaa poikaa tuollaisesta.

Tätä mieltä mäkin olen. Jotenkin vaan pelkään että tisen pojan äiti -kolmen lapsen yh- kokee että mä pidän hntä huonona kasvattajana, jota pitää neuvoa. Mutta kun mun mielestä noi niiden jutut -vaikka toistaiseksi on ollu vardsin viattomia- on kuitenkin sellanen juttu, että jos niihin ei puututa nyt, niin 15-vuotiaana niihin on vaikeampi puuttua.
Ne esim. laittoi vessan ovet sisäpuyolelta lukkoon ja ryömi ovien alta vessoista ulos. toisaalta ihan huvittava jäynä, mutta kun koulussa ei tykätty, niin pitäis niiden oppia missä mitäkin saa tehdä...

 

[mini83]

Itse asiassa mun pikkuveljellä ja sen kavereilla oli vähän samanlainen tilanne, Äidit sitten kokoontui yhdessä ja miettivät mitä tehdä ja opettajiinkin oltiin yhteydessä (kaikki sattui olemaan vielä muutaman lapsen yh äitejä ). Sitten jokainen puhui oman pojansa kanssa, ja ainakin minun pikkuveljestä tuli ihan kunnollinen. Toisista en tiedä kun eivät ole olleet yhteydessä moneen vuoteen enää. Noh, mutta kyllä pojat ovat poikia ja niillä on omat kujeet, kunhan ei ihan yli mene kuitenkaan. Mieheni oli itseasiassa aika villi myös nuorena ja vasta nyt 26v iässä alkaa pikkuhiljaa aikuistumaan ja rauhoittumaan. Toisilla se vie vähän enemmän aikaa. =)