Onko sut irtisanottu tai pelkäätkö olevasi seuraavassa YT-neuvottelussa lähtijänä?

Kokemuksia teiltä palkansaajilta?

Itseäni ei ole irtisanottu eikä sellaista ole näköpiirissä moniin kuukausiin, mutta eipä se tässä valtiontaloudellisessa tilanteessa olisi poikkeuksellista - tai semmoinen voi kohdata nyt lähes ketä tahansa.

Oliko irtisanominen mielestäsi reilu, osasitko odottaa sitä? Saiko joku lusmumpi tyyppi jäädä taloon?

 

Työkaverit pistettiin pois yksi toisensa jälkeen. Mielestäni ihan oikeassa järjestyksessä. Lopulta meitä oli vain muutama työntekijä ja tuli se viimeinen konkurssi. Palkkaturvasta piti hakea viimeinen palkka, lomarahat ym. Toisaalta oli helpotus ettå loppui. Ei tarvinnut miettiä joka palkkapäivä tuleeko palkkaa vai ei.

 

On irtisanottu. Koko firma meni nurin. Oli parit kierrokset yt-neuvotteluja ja sitten irtisanottiin. Työvelvoitetta ei muistaakseni ollut lainkaan, mutta kun suostui tekemään tiettyyn päivään asti (n. puoli vuotta), niin lopputilin päälle maksettiin täysi loma.

Kaiken kaikkiaan meitä oli n. 100 ihmistä, joilta loppui työt. Jonkin verran meiltä rekryttiin ihmisiä muualle kun sana levisi, että firma menee nurin. Suurin osa haki tietenkin aktiivisesti työtä ja ehti saada muualta työtä ennen kuin joutui työttömäksi. Itse jäin suosiolla työttömäksi kun tiesin, että haluan vaihtaa alaa. Vajaan vuoden olin työttömänä ennen kuin löysin muuta.

Kaikille siinä tilanteessa oleville sanoisin, että kaikkein huonoin ja typerin vaihtoehto on suhtautua työttömyyteen kuin lomaan. Siinä vaiheessa kun irtisanomislappu on kourassa, pitää laittaa kaikki panokset työnhakuun. Siis jo irtisanomisaikana. Ei niin, että odottaa kunnes on työtön ja alkaa sitten pikkuhiljaa katsella. On miljoona kertaa helpompi saada työtä kun on jo työssä.

 

Silloin kun Nokia alkoi lähteä suomesta, irtisanottiin mut alihankkijalta.

Mut nyt ei ole vaaraa. Tänä kesänä meille palkattiin muutama ja lisää mahtuisi yhä.

 

Työkaverit pistettiin pois yksi toisensa jälkeen. Mielestäni ihan oikeassa järjestyksessä. Lopulta meitä oli vain muutama työntekijä ja tuli se viimeinen konkurssi. Palkkaturvasta piti hakea viimeinen palkka, lomarahat ym. Toisaalta oli helpotus ettå loppui. Ei tarvinnut miettiä joka palkkapäivä tuleeko palkkaa vai ei.

Onneksi se irtisanominen oli edes reilussa järjestyksessä

 

On irtisanottu. Koko firma meni nurin. Oli parit kierrokset yt-neuvotteluja ja sitten irtisanottiin. Työvelvoitetta ei muistaakseni ollut lainkaan, mutta kun suostui tekemään tiettyyn päivään asti (n. puoli vuotta), niin lopputilin päälle maksettiin täysi loma.

Kaiken kaikkiaan meitä oli n. 100 ihmistä, joilta loppui työt. Jonkin verran meiltä rekryttiin ihmisiä muualle kun sana levisi, että firma menee nurin. Suurin osa haki tietenkin aktiivisesti työtä ja ehti saada muualta työtä ennen kuin joutui työttömäksi. Itse jäin suosiolla työttömäksi kun tiesin, että haluan vaihtaa alaa. Vajaan vuoden olin työttömänä ennen kuin löysin muuta.

Kaikille siinä tilanteessa oleville sanoisin, että kaikkein huonoin ja typerin vaihtoehto on suhtautua työttömyyteen kuin lomaan. Siinä vaiheessa kun irtisanomislappu on kourassa, pitää laittaa kaikki panokset työnhakuun. Siis jo irtisanomisaikana. Ei niin, että odottaa kunnes on työtön ja alkaa sitten pikkuhiljaa katsella. On miljoona kertaa helpompi saada työtä kun on jo työssä.

Jep. Tai jotkut irtisanovat ensin itse itsensä ja katsovat muualta töitä, etteivät tulisi irtisanotuksi.

 

Onneksi mun työpaikka meni konkkaan jo aikaisemmin ja ehdin opiskella uuden ammatin ansiosidonnaisella