Onko sun lapsi ns. hyvässä koulussa?

Kyllä 70-luvun peruskoulu oli hyvä, jopa loistava tasokursseineen. Olin itse ensimmäinen peruskoulun käynyt vuosikerta omalla paikkakunnallani ja hyvän lukion opettajat kehuivat, etteivät he ole ennen näin hyviä oppilaita saaneet (päihitimme ne entiset oppikoululaiset). Tasapäistäminen alkoi myöhemmin, kun tasokurssit poistettiin, kun laiskat pojat alisuoriutuivat ja ottivat alimmat kurssit ja siten jatko-opiskelupaikkavaihtoehdot rajoittuivat. Omaan aikaani tasojen välillä liikuttiin, joku tiputtautui alemmalle tasolle, kun todettiin olevvan liika hankalaa, mutta toisaalta noustiin ylemmälle, kun katsottiin, että on rahkeita siihen. Alimmilla kursseilla oli pääasiassa niitä jossain vaiheessa tarkkikselle päätyneitä koulusta vähät välittäviä tyyppejä.


Maahanmuuttajiakin on monenlaisia, pienessä hyvässä lähikoulussa on heitäkin joukossa, mutta vanhemat ovat työperäisesti tulleita ja lapset ovat pienestä pitäen sulautuneet suomalaiseen systeemiin ja hallitsevat kelenkin.

Kyllä esimerkiksi Aasian maista tulevat maahanmuuttajat ovat usein ns.parempaa porukkaa,ahkeria ,korkeasti koulutettuja ja tulleet tänne työhön.Lisäksi edustavat rauhan uskontoa buddhalaisuutta...

 

Mun mielestä ”heikompia” kouluja tulis tukea rahallisesti. Jotta säilytetään hyvä taso kaikissa meidän kouluissa.

 

Nämä parempaan kouluun lapsensa tahtovat ovat usein just niitä,jotka haalivat erivärisiä Suomeen.Saatava on ,hinnalla millä hyvänsä.Arvostella Ei saa,mutta omia lapsia ei haluta näiden kanssa samaan kouluun.Kumma asenne.......

AivanSama ja Lispetti onkin siitä hyvä esimerkki...eiku

 

On. Muutettiin maalle nimenomaan siksi, että lapset pääsevät luontopainotteiseen kyläkouluun.

 

Hyvät koulut on (eri kouluissa), on muitakin kuin kantasuomalaisia. Hyvät rehtorit ja opettajat, hyvä ilmapiiri.

 

AivanSama ja Lispetti onkin siitä hyvä esimerkki...eiku

Lispettihän on itse immigranttiperheestä.

 

Onko enää tietoa menneistä ajoista missään

Suomen vasemmistolainen koulupolitiikka on perustunut 70-luvulta saakka tasapäistämiseen. Sitä ennen asiat olivat paremmin.

 

On. Muutettiin maalle nimenomaan siksi, että lapset pääsevät luontopainotteiseen kyläkouluun.

Onko siellä myös lukio?

 

Kenen toimista sinusta luokkayhteiskunta syntyy? Niiden jotka haluaa turvata lapselleen jatkossakin rauhallisen opiskeluympäristön vai niiden, joiden mielestä opiskeluun ei kannata panostaa?

Peter Vesterbacka haalii Suomen lukioihin kymmeniä tuhansia ulkomaalaisia ja on tekemässä nuorisopulasta miljoonabisneksen

Angry Birds -markkinoijana tunnetuksi tulleen Peter Vesterbackan Finest Future -yhtiö pyrkii houkuttelemaan Suomen lukioihin vuosittain jopa 15 000 ulkomaalaista opiskelijaa.

www.iltalehti.fi

 

Onko enää tietoa menneistä ajoista missään

Onhan meitä 60- luvulla syntyneitä ja joko kokonaan tai osittain peruskoulua käyneitä ja löytyy varmaan tutkimuspohjaista tietoa peruskoulusta.
Kävin vain 9 luokan peruskoulua mutta muuten kansakoulu-yhteiskoulu-lukio yhdistelmän. Kansakoulusta osa lähti kansalaiskouluun ja osa pyrki yhteiskouluun, joka oli maksullinen. Kansakoulussa pystyit valitsemaan esim matematiikassa suppean-, keski- ja laaja-alaisen kurssin. Jos tavoitteena oli yhteiskoulu niin laajat kurssit.
Muistan, että luokaltani oli vapautettu muutama oppilas mm englanninkielestä.
Luokkakaverini valmistui merkantiksi kun olin yhteiskoulun kolmannella tai neljännellä.
Järjestelmä ei pudottanut ketään kyydistään vaan jokaiselle omien kykyjen mukaan löytyi paikka.

 

Olen suht. tyytyväinen lasteni kouluun. Paremminkin voisi olla, mutta jos nyt Suomen nykytilannetta katsoo, niin tilannehan on suorastaan loistava. Koulussa on kyllä näitä S2-oppilaita yli sen 5,3 %:n mutta koulun keskiarvo on korkea. Maahanmuuttajien lapsia on vähän ja pieninä ryhminä eri taustoista. Tämän olen kokenut vain hyväksi asiaksi. Joutuvat integroitumaan porukkaan. Tällaisissa oloissa mielestäni nämä "maahanmuutto on rikkaus" kne. jutut voivat pitää paikkansakkin. Esim. poikani luokalla on 4-5 mamua ja kaksi näistä ovat aivan huippuoppilaita. Loputkin keskivertoja. Kaikki eri taustoista.

Täällä maalla kyllä huomaa, että samalla tavalla ei sivistystä arvosteta. Poikakin joskus halusi kirjoituskilpailussa kirjoittaa tahallaan huonosti. Tätä asennetta olen parhaani mukaan yrittänyt kitkeä, ehkä osin onnistunutkin. Vanhempien koulutustaso on alempi ja keskimääräisissä arvostuksissa se kyllä näkyy. Korostan, että ei yksi yhteen, mutta keskimäärin.

Jos asuisin pk-seudulla niin tilanne olisi haastavampi. Todennäköisesti jos vielä asuisin sielläpäin, niin olisin muuttanut johonkin kehyskuntaan. Max. Espooseen.

Pk-seudulla kilpailu monissa kouluissa on paljon kovempaa. Ja merkityksellisempää. Täällä pääsee kaikki siihen yhteen ja samaan lukioon. Mutta pk-seudulla huippulukioihin pääsy vaatii töitä jo yläasteella. Sitä toki kannattaa pohtia, että onko nekään kaikille sopiva tavoite.

 

On ihan hyvässä koulussa. Samassa koulussa missä minä ja lapsen äitikin oli aika sattuma siis. Nojoo itte olin vaan ekan luokan. Sit mars toiseen kouluun. Mut joo on se tärkeää et saa hyvää opetusta ja ei ole häiriöitä jotta oppii. Joten kyl ne jotka ei osaa käyttäytyä ja ajatella muitakin pitäisi siirtää tarkkikselle tai haahuilee ajatuksissaan muualla kuin koulussa. Keskittymis rauha on taattava. Tyttö kertoi matikan kokeesta ja hämmästyin kuinka laajaalainen se koe oli jo alaasteella sai siitä 9+ ja saksan kokeesta erinomaisen sitä ei numeroitu. Mulla oli aina käänteinen 9 ja hienoo et koulussa on nyt luovaakin nyt niillä niin et niiden pitää luoda oma roolihahmo mitä esittävät luokan edessä ja luoda tarina. Mulle luokan edessä esiintyminen oli aina kova ja jännä paikka. Tsemppaain tyttöö siihen

 

On ihan hyvässä koulussa. Samassa koulussa missä minä ja lapsen äitikin oli aika sattuma siis. Nojoo itte olin vaan ekan luokan. Sit mars toiseen kouluun. Mut joo on se tärkeää et saa hyvää opetusta ja ei ole häiriöitä jotta oppii. Joten kyl ne jotka ei osaa käyttäytyä ja ajatella muitakin pitäisi siirtää tarkkikselle tai haahuilee ajatuksissaan muualla kuin koulussa. Keskittymis rauha on taattava. Tyttö kertoi matikan kokeesta ja hämmästyin kuinka laajaalainen se koe oli jo alaasteella sai siitä 9+ ja saksan kokeesta erinomaisen sitä ei numeroitu. Mulla oli aina käänteinen 9 ja hienoo et koulussa on nyt luovaakin nyt niillä niin et niiden pitää luoda oma roolihahmo mitä esittävät luokan edessä ja luoda tarina. Mulle luokan edessä esiintyminen oli aina kova ja jännä paikka. Tsemppaain tyttöö siihen

Ala-asteella saksaa?

 

Ala-asteella saksaa?

Juuh täällä oli kun tyttö aloitti koulun ni joko saksa,venäjä,espania ja tyttö meni saksan kouluun. Naurahdin et koht voidaan mennä nechesteinin linnaan ja tyttö tilaa meille ruhat ja hotellit saksaksi

 

Opettaja: "Mä en ole saanut kertoa oppilaalle maapallon kiertävän aurinkoa, koska se on uskonnon vastaista."

Et semmosta...

ohhoh. Mites nyt noin?

 

On ihan hyvässä koulussa. Samassa koulussa missä minä ja lapsen äitikin oli aika sattuma siis. Nojoo itte olin vaan ekan luokan. Sit mars toiseen kouluun. Mut joo on se tärkeää et saa hyvää opetusta ja ei ole häiriöitä jotta oppii. Joten kyl ne jotka ei osaa käyttäytyä ja ajatella muitakin pitäisi siirtää tarkkikselle tai haahuilee ajatuksissaan muualla kuin koulussa. Keskittymis rauha on taattava. Tyttö kertoi matikan kokeesta ja hämmästyin kuinka laajaalainen se koe oli jo alaasteella sai siitä 9+ ja saksan kokeesta erinomaisen sitä ei numeroitu. Mulla oli aina käänteinen 9 ja hienoo et koulussa on nyt luovaakin nyt niillä niin et niiden pitää luoda oma roolihahmo mitä esittävät luokan edessä ja luoda tarina. Mulle luokan edessä esiintyminen oli aina kova ja jännä paikka. Tsemppaain tyttöö siihen

 

Ihan hyvät ovat, molemmilla on myös ns. painotettua opetusta.

 

Ovat hyvässä koulussa. Koululla on tarjota hyvin monipuolista opiskelupainotusta niin liikunta-, kieli- kuin taideaineissa alaluokilta lähtien. S2 paikkoja hyvin, hyvin nimellinen määrä, juuri hiuksen hienosti rikkoutuu kuparinen.

 

Lispettihän on itse immigranttiperheestä.

Ihan suomalaisista minä olen alkuni saanut, mutta, asuin nuoruuteni ja aikuisenakin vielä olin tiiviisti tekemisissä venäläisessä perheessä, josta olen hyödyntänyt muun muassa esim. sen, että ymmärrän naisen ja miehen roolin konservatiivisesta ajattelumallista käsin.
Täsmennän: koen ottaneeni rusinat pullasta, koska vaalin todellista tasa-arvoa (en siis mitään ”nykyfeminismiä”), mutta lisäksi ymmärrän naisen ja miehen erot.

Venäläinen kulttuuri tuli erittäin tutuksi niin hyvässä kuin pahassakin.

 

”Maahanmuuttajakoulujen” arki pelottaa jopa rehtoreita. Miksi ihmeessä laittaisin omat kalleimpani tuollaisiin paikkoihin?
Ovatko rehtorit rasisteja kun tulevat ulos tällaisilla kommenteilla?

Haluaisitko, että lapsesi opiskelisi tällaisessa kasvuympäristössä:

Itähelsinkiläisen koulun opettajan suora tilitys: "Osa oppilaista ei opi edes perusasioita, opettajat repivät itsestään viimeisiä jaksamisen rippeitä"

Helsinkiläisten koulujen oppilaat ja opettajat voivat nyt pahemmin kuin koskaan.

www.helsinginuutiset.fi

Onneksi voivat jäädä sairaslomalle tarvittaessa

 

”Maahanmuuttajakoulujen” arki pelottaa jopa rehtoreita.

"Tuntuu, että jokaisella on koulujen eriytymisestä vahva mielipide, mutta keskustelua käydään loppujen lopuksi aika ohkaisilla tiedoilla. Monen kohdalla oma arvomaailma leimaa keskustelua niin vahvasti, että tosiasiat ja faktat tuppaavat unohtumaan.


Jos koulussa on paljon maahanmuuttajataustaisia oppilaita, se voi olla monelta kannalta hyväkin asia. Lapset saavat olla sellaisia kuin ovat ja erilaisuus hyväksytään, eikä ketään ehkä oteta yhtä herkästi silmätikuksi.


Lasten ja nuorten tulevaisuuden kannalta on hyvä oppia tulemaan juttuun erilaisten ihmisten kanssa. Suomesta tulee jatkuvasti monikulttuurisempi ja elämää helpottaa aika tavalla, kun tottuu nuoresta pitäen siihen, että on olemassa toisenlaisia ja toisenvärisiä ihmisiä, ja hekin ovat ihan hyviä tyyppejä.

Opettajat tekevät tällaisella alueella todella arvokasta työtä miettiessään, miten eri taustoista tulevat lapset saadaan oppimaan. Pedagogiikkaa mietitään siis vahvasti oppimisen näkökulmasta, mikä hyödyttää kaikkia lapsia, myös syntyperäisiä suomalaisia.


Vuosittain paras ja heikoin oppilaamme ovat yleensä molemmat maahanmuuttajataustaisia. Erilaisten oppijoiden kirjo on siis valtava. Yleistäen täytyy kuitenkin todeta, että maahanmuuttajataustaiset tulevat yleensä aina kouluun, kun taas suomalaissyntyisistä osa tuppaa herkästi jäämään kotiin pelaamaan.



Sillä on valtava merkitys, miten aikuiset puhuvat asuinalueista ja kouluista lasten kuullen. Varsinkin sosiaalisen median keskusteluissa kouluja on lähdetty herkästi leimaamaan hyviksi ja huonoiksi, mikä on mielestäni täysin väärä suunta.


Meillä on monikulttuurinen koulu ja paljon erilaisia oppilaita. Näen, että meiltä kasvaa avarakatseisia ihmisiä, jotka ovat pienestä pitäen oppineet olemaan tekemisissä eri tavalla ajattelevien kanssa. Ehkä vanhemman lompakon paksuus ei kuitenkaan ole elämässä se ratkaiseva juttu.


Henkilökohtaisesti palkkaisin vaikkapa opettajaksi mieluummin sellaisen, joka on nähnyt elämän rosoistakin puolta, kokenut pettymyksiä ja oppinut sinnikkyyttä kuin sellaisen, joka on valmistunut hyvin arvosanoin menestysputkesta, oppinut helposti ja onnistunut aina kaikessa.


Toki kaikissa kouluissa on omat ongelmansa. Meillä saattaa olla hieman enemmän riitatilanteita eri kulttuuritaustoista tulevien välillä, mutta nekin pystytään ratkomaan yhdessä. Pääasiassa elämme ihan normaalia kouluarkea: opiskellaan, tehdään töitä, pyydetään ja annetaan apua sekä iloitaan oppimisesta ja onnistumisesta.

Se, että oppilaat tulevat erilaisista taustoista, pitäisi nähdä rikkautena ja jokainen lapsi ja nuori omana arvokkaana yksilönään.


Näen koulumme hyvin monimuotoisena, ja se on mielestäni ehdottomasti hyvä asia tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta, kun miettii, minkälaiseen maailmaan koulu valmistaa nuoria.


On tärkeää, että lapset saavat koulusta valmiuksia toimia erilaisista lähtökohdista tulevien ikätovereiden kanssa. Että he oppivat tuntemaan ja myös sietämään erilaisuutta."

Koulut | Kolme helsinkiläistä rehtoria kertoo nyt, mitä kouluissa heidän mielestään tapahtuu

Helsingin asuinalueet eriytyvät ja se näkyy myös kouluissa. Kolme helsinkiläisen koulun rehtoria kertoo arjesta, joka on huomattavasti ongelmiin keskittyvää julkista keskustelua värikkäämpää.

www.hs.fi

 

Onneksi voivat jäädä sairaslomalle tarvittaessa

Eläkkeellejäämiseen täytyy kai olla yhtäjaksoinen sairasloma?

 

En halua lähteä kouluun, en. Kyllä sinun täytyy lähteä koska olet rehtori.

 

Joku asiasta kiinnostunut opiskelija voisi tehdä päättötyön aiheesta hyvä koulu. Siinä voisi vaikka kehittää jonkin mittarin koulun hyvyydelle. Ehdottaisin ydeksi kriteeriksi ainakin sitä, paljonko siellä on ulkomaalaistaustaisia suhteessa suomalaisiin. Se olisi ensimmäinen asia jota miettisin asuinpaikkaa valitessani kun olisin perustamassa perhettä.

 

Omassa kunnassa ylipäänsä hyvin vähän muita kuin kantasuomalaisia, virolaiset on ulkomaalaistaustaisista enemmistöä.
Itse ajattelen lasten päässeen toinen hyvään ja toinen huonoon kouluun. Nämä puhtaasti sisäilmaongelmien mukaan ajateltuna. Ei auttanut hakemus toiseen (parempaan) kouluun kun ei ole siellä tilaa enempää. Onhan tuota huonompaa rempattu ja tullaan remppaamaan, mutta ei ole ongelmat täysin ratkennut.