ONKO SINULLA OMAA ELÄMÄÄ...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja kysyy
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

kysyy

Vieras
Onko sinulla omaa elämää vai elätkö lasten takia vain ja ainoastaan perheelämää? Tarkoitan käytkö yksin tai omien kavereidesi kanssa kahvilla, syömässä tai jossain muualla? Pääsettekö miehesi kanssa koskaan minnekkään kahdestaan? Minä en pääse, olen aina kotona, käyn lasten kanssa huvipuistossa (jotta lapsilla on kivaa), lasten kanssa elokuvissa (jotta lapsilla on kivaa), lasten kanssa lastenpaikoissa (jotta lapsilla on kivaa).. Eli itse en käy yhtään missään koskaan, ei ole omaa aikaa..
 
Totta perkeleessä käyn kavereiden kanssa tekemässä kaikenmoista ja miehenkin kanssa on kaksin aikaa!

Mä väitän että on myös aika paljon itsestä kiinni elääkö vain "lasten takia" vai onko muutakin...
toki jos tukiverkosto on pieni, tai lähes mitätön on lapsia vaikea saada hoitoon mutta jos elää parisuhteessa niin ainakin erikseen pitäisi käydä joskus tuulettumassa!

 
Alkuperäinen kirjoittaja kysyy:
Onko sinulla omaa elämää vai elätkö lasten takia vain ja ainoastaan perheelämää? Tarkoitan käytkö yksin tai omien kavereidesi kanssa kahvilla, syömässä tai jossain muualla? Pääsettekö miehesi kanssa koskaan minnekkään kahdestaan?..

On omaa elämää.

Pääsen kavereiden kanssa kahville/shoppaan/lenkille/leffaan ja muutaman kerran viikossa käynkin.

Päästään miehen kanssa, aina kun halutaan kahdenkeskistä aikaa. Itseasiassa tänään tytöt meneekin viikonlopuksi hoitoon.
 
Ei ole, sen takia,että saan siitä morkkiksen jos itselläni on kivaa ilman lasta. Olen yh, ja niin monta kertaa kuullut,että itsepä olen tilanteeni aiheuttanut,nyt siis pidän itse huolen lapsestani.
Omaa aikaa on illalla kun lapsi nukkuu ja joskus näin päikkäriaikaan,jos ei ole ruuanlaitoja ja kotitöitä..
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Ei ole, sen takia,että saan siitä morkkiksen jos itselläni on kivaa ilman lasta. Olen yh, ja niin monta kertaa kuullut,että itsepä olen tilanteeni aiheuttanut..

No höpö höpö, yhtälainen oikeus sinullakin on nauttia omasta ajasta kuin muillakin, ehkä jopa suurempi kun yksin kannat arjen vastuun. Älä kuuntele tuollaista vähättelyä keneltäkään. :hug:
 
Alkuperäinen kirjoittaja Tyttö kuin taivas:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Ei ole, sen takia,että saan siitä morkkiksen jos itselläni on kivaa ilman lasta. Olen yh, ja niin monta kertaa kuullut,että itsepä olen tilanteeni aiheuttanut..

No höpö höpö, yhtälainen oikeus sinullakin on nauttia omasta ajasta kuin muillakin, ehkä jopa suurempi kun yksin kannat arjen vastuun. Älä kuuntele tuollaista vähättelyä keneltäkään. :hug:

noh,tarpeeksi monta kertaa olen kuullut,niin kyllä sen jo itsekin uskoo. ei mulla ole oikeutta pitää enää hauskaa, ei mun lapseni hoito kuulu kellekään muulle.
 
Alkuperäinen kirjoittaja myymä:
Totta perkeleessä käyn kavereiden kanssa tekemässä kaikenmoista ja miehenkin kanssa on kaksin aikaa!

Mä väitän että on myös aika paljon itsestä kiinni elääkö vain "lasten takia" vai onko muutakin...
toki jos tukiverkosto on pieni, tai lähes mitätön on lapsia vaikea saada hoitoon mutta jos elää parisuhteessa niin ainakin erikseen pitäisi käydä joskus tuulettumassa!

Meillä on pieni tai lähes mitätön tukiverkko, mutta sellaisenkin voi ite tehdä. Isovanhemmat asuu kaukana 600 km, ulkomailla ja pilven päällä, mutta otetaan välillä siskon muksu meille ja meijän muksu on vastavuoroisesti siskolla, samoin on nyt tehty yhden kaveriperheen kanssa. Nuorimmainen on nyt niin kiinni tississä, ettei oikeen tuu vielä lähdettyä, mutta kohta taas päästään ukonkin kanssa jonnekin kahdestaan.
 
No harvoin on ihan täysin sitä omaa aikaa. Tai no joka ilta on kahdenkeskistä aikaa miehen kanssa kun lapset saadaan nukkumaan.:) Mutta niin varmaan melkein kaikilla on. Nyt vkloppuna on meillä "vapaa" vkloppu kun toinen lapsi on mummolassa ja toinen isällään. Voidaan olla ihan kahdestaan ja nukkua niiiiiin pitkään kuin halutaan! :D Tai no masuvauva on mukana menossa.. :D :heart: Tämä järjestely synttäreiden kunniaks.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
noh,tarpeeksi monta kertaa olen kuullut,niin kyllä sen jo itsekin uskoo. ei mulla ole oikeutta pitää enää hauskaa, ei mun lapseni hoito kuulu kellekään muulle.

On sulla oikeus, todellakin. Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Älä anna tuollaisten ilkeiden ihmisten pilata sun elämääsi ja tuntea syyllisyyttä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja kysyy:
Onko sinulla omaa elämää vai elätkö lasten takia vain ja ainoastaan perheelämää? Tarkoitan käytkö yksin tai omien kavereidesi kanssa kahvilla, syömässä tai jossain muualla? Pääsettekö miehesi kanssa koskaan minnekkään kahdestaan? Minä en pääse, olen aina kotona, käyn lasten kanssa huvipuistossa (jotta lapsilla on kivaa), lasten kanssa elokuvissa (jotta lapsilla on kivaa), lasten kanssa lastenpaikoissa (jotta lapsilla on kivaa).. Eli itse en käy yhtään missään koskaan, ei ole omaa aikaa..

Ihan sama juttu mulla :) Lähdenpä lenkille, niin huomaan vähintään yhden olevan mukana. Käyn kaupassa, ihan sama juttu... Kovasti nyt yritän kyllä korjata asiaa =) Pää tässä muuten räjähtää.
Miehen kanssa haluisin kovasti yhessä lähteä johonkin, mutta harvoin on mahollista.
 
joskus käyn kaverin kanssa marjassa/sienessä tai kylpylässä. Useimmiten viikot menee, lasten harrastuksissa, leffailloissa ja omassa harrastuksessa. Miehen kanssa ei päästä, kun ei ole luotettavaa hoitajaa löytynyt.
Meille tämä sopii ihan hyvin, ei ahdista.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Tyttö kuin taivas:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
noh,tarpeeksi monta kertaa olen kuullut,niin kyllä sen jo itsekin uskoo. ei mulla ole oikeutta pitää enää hauskaa, ei mun lapseni hoito kuulu kellekään muulle.

On sulla oikeus, todellakin. Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Älä anna tuollaisten ilkeiden ihmisten pilata sun elämääsi ja tuntea syyllisyyttä.

Tottakait pitää olla omaa elämää! Sehän on suoraan lasten etu, että äiti voi hyvin. Tommoset puheet vaan omaan arvoonsa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja kysyy:
Onko sinulla omaa elämää vai elätkö lasten takia vain ja ainoastaan perheelämää? Tarkoitan käytkö yksin tai omien kavereidesi kanssa kahvilla, syömässä tai jossain muualla? Pääsettekö miehesi kanssa koskaan minnekkään kahdestaan? Minä en pääse, olen aina kotona, käyn lasten kanssa huvipuistossa (jotta lapsilla on kivaa), lasten kanssa elokuvissa (jotta lapsilla on kivaa), lasten kanssa lastenpaikoissa (jotta lapsilla on kivaa).. Eli itse en käy yhtään missään koskaan, ei ole omaa aikaa..

En ole ikinä ollut sen tyyppinen, että kävisin syömässä/kahvilla ystävieni kanssa, mutta muualla käydään, eli treeneissä useamman kerran viikossa.

Miehen kanssa päästäisiin tänään vaikka illalla jonnekin, kun mummin haluaa ottaa tytön, mutta lähden kisoihin. Toki kisojen jälkeen voisimme tehdä jotain arjesta poikkeavaa, mutta en taida jaksaa.

Minä käyn lapsen kanssa huvipuistossa, jotta meillä olisi kivaa...olen nimittäin aika kakara itsekin, kun näen huvipuistolaitteen. Pakko päästä, jos se menee kovaa ja korkealla :)

Käymme myös muilla reissuilla joissa huomioin kyllä myös itseni.

Eli kyllä, mulla on omaa elämää.
 
Minua kyllä ahdistaa, jos ei ole tarpeeksi omaa aikaa ja myös kahdenkeskistä aikaa mieheni kanssa. Onneksi tyttö on kahdesti viikossa hoidossa toisilla isovanhemmilla illat ja toisten luona jopa 5 yötäkin kerran kuukaudessa. Muita läheisiä tuttavia meillä ei ole, joiden luona tyttömme voisi käydä esim. kylässä yksinään, on niin pieni vielä, alle 5-vuotias. Kun lapsi on kotona, hän vaatii meidän vanhempien huomiota niin paljon, ettei meillä ole voimia iltamyöhään enää seurustella keskenämme, mutta minkäs tälle mahtaa. Ehkäpä tämä ajan kanssa muuttuu, kun tyttö menee päiväkotiin ja eskariin yms.
 
Eipä pahemmin.. mitä nyt koulussa käyn ja kotona opiskelen.. kyllä kai tuo miesystävä noita aina katsois jos pyytäisin.. mut enpä jaksa pyytää , olis se kiva et joskus tulis sillä itellä mieleen kysyä et haluatko käydä jossain hän vois kyllä olla lasten kanssa..
toisaalta taas ei ole mitään paikkaa edes mihin mennä tai mitä tehdä.. :snotty:

Mut joo saisin mennä ja tehdä jos olis joku kaveri kenen kanssa sitä tehdä.. :snotty:
 
Alkuperäinen kirjoittaja Äippä x3:
Alkuperäinen kirjoittaja kysyy:
Onko sinulla omaa elämää vai elätkö lasten takia vain ja ainoastaan perheelämää? Tarkoitan käytkö yksin tai omien kavereidesi kanssa kahvilla, syömässä tai jossain muualla? Pääsettekö miehesi kanssa koskaan minnekkään kahdestaan? Minä en pääse, olen aina kotona, käyn lasten kanssa huvipuistossa (jotta lapsilla on kivaa), lasten kanssa elokuvissa (jotta lapsilla on kivaa), lasten kanssa lastenpaikoissa (jotta lapsilla on kivaa).. Eli itse en käy yhtään missään koskaan, ei ole omaa aikaa..

Ihan sama juttu mulla :) Lähdenpä lenkille, niin huomaan vähintään yhden olevan mukana. Käyn kaupassa, ihan sama juttu... Kovasti nyt yritän kyllä korjata asiaa =) Pää tässä muuten räjähtää.
Miehen kanssa haluisin kovasti yhessä lähteä johonkin, mutta harvoin on mahollista.

Niin meillä kanssa miehen kanssa harvoin mahdollisuuksia lähteä kahdestaan minnekkään, toisinsanoen ei koskaan. En uskalla luottaa täysin vieraaseen lapsenvahtiin ja mummot asuvat kaukana. Anoppi ei edes halua tulla lapsenvahdiksi, hänen kuulema pitäisi olla ensin osaaikaeläkkeella ainakin, ennekuin lapsenvahtina voisi olla. Siis niin mahdotonta on tulla lapsenvahdiksi meille , että ees kerran tai kaksi vuodessa päästäisiin miehen kanssa kahdestaan vaikka syömään tai kylpylään. Olen haikeena katsonut niitä onnellisia parisuhteessa eläviä (en tiedä sitten ovatko perheellisiä?), jotka kahdestaan saavat nauttia kylpylän lämpimistä poreista. Me istutaan miehen kanssa kylpylässä lastenaltaassa tai sitten käydään erikseen uimassa. Olisi ihana joskus viettää muuallakin kuin kotona romanttista, kahdenkeskeistä hetkeä. Siis onhan tämä perheelämäkin ihanaa, mutta joskus olisi niin ihana olla jossain romanttisessa paikassa kahdestaankin, viettää lattuaikaa. Antaisi eritavalla energiaa tähän lapsiperhe arkeen. Uusia ystäviäkin pitäiso löytää. Ollaan vastikään muutettu uudelle paikkakunnalle ja kaikki naapurit mukaanlukien ovat vieraita. Olisi ihana saada ystäviä, joiden kanssa voisi kahvitella puolin ja toisin. Lapset voisivat leikkiä siinä samalla. Täytynee siis sosiaalistua tästä ja mennä vaikka johonkin äiti-lapsikerhoon. Mitenkähän sitä edes osaa enää jutella ihmisten kanssa, kun on ollu niin pitkään kotona???
 
eipä juuri..jos ei lasketa sitä että käyn kaupas yksin ku oon vieny isommat pväkotiin..lasten vahti on siis himas pienten kaa..ja kyl mä oon päässy usein karaokee laulaan viikonloppuisin..mut kaipais toki enempi sellasta aikaa esim harrastuksille..nyt ma aloitan laulutunnit..tosin 30min viikossa mut on sekin jotain :)
 
Omaa aikaa saan niinusein kuin itse haluan. Molemmat isovanhemmat sekä kummit asuvat samassa kaupungissa :) Ja mies suostuu katsomaan lasta aina kun haluan lähteä jonnekin. Yleensä kyllä tykkään käydä miehen kanssa kaksin jos jossain ulkona käydään, ja kivaa on tietty ihan kahdestaan koti-illan viettokin rakkaan kaa :) Noille löytyy onneksi aikaa kun lastenhoitajia lähellä. Mun mielestä vanhemmat tarvitsevat omaa aikaa!
 

Yhteistyössä