onko se työssäkäynti joka pilaa äidin ja lasten elämän

[pähkäilijä työssäkäyvä lomalla nyt]

Tän päivän Iltiksessä juttua aiheesta. Mietin vaan että onko se äiti huono joka perheelleen elantoa tienaa? Kunhan lapsistaan huolehtii ja heitä rakastaa?
Kun se kotonaolevakin voi olla, ettei täysipainoisesti oikeasti perheelle elä, jos lapset pitää saada viikonloppuina pois jaloista jotta saa miehen kanssa kaksin olla ja viihteelle lähteä.
Kumpi parempi?

 

[LisaMarie]

En ole lukenu juttua, mutta voisin päätellä, että siinä on asin kyse myös asenteesta ja asenoitumisesta lapseen ja tietysti myös työhön käytetyllä ajalla on merkitystä. Eli tekeekö 6-8 tuntisia työpäiviä, saako porrastettua lapsen hoitoonvientiä isän kanssa niin, ettei lapselle tule kauhean pitkiä päiviä jne...Vai painaako 10 tuntisia päiviä, ja ehtii niuppanappa antamaan iltasuukon lapselle.
Mun mielestä se, että työssäkäynti on joku tasa-arvon mitta pilaa sekä naisten, lasten että osin miehenkin elämän. Yhteiskunnallisen velvollisuuden takia töissä käyvä onneton ja eksynyt äiti ei ole kenenkään etu. Toisaalta mielekäs työ ei välttämättä vie aikaa enempää kuin intohimoinen harrastus ja antaa äidille samalla tavalla virtaa.

 

[työssäkäyv]

löytyykö linkkiä juttuun? Olisi helpompi kommentoida kun tietäisi mistä siinä kirjoitettiin.

 

[Serendipity]

miekin sitä aamulla mietiskelin. ja sit siinä jutussa luki vielä että 80-luvulla lapset olivat yleensä kotona. sillonhan ne vanhemmat sitä duunia paiski eikä hirveesti työpaikat ees joustaneet.

mie olin hoidossa ja kun olin sairaanakin joutu äiti palkkaamaan mll:n hoitajan kun eivät töissä noteeranneet lapsen sairautta. nyt on kyllä äiti sanonut että huono omatunto ollut siitä koko ajan vaikka ei mulla mitään traumoja ole jäänyt. että ei se työnteko pahasta ole jos muuten perhe-elämä mukavaa.

 

[Rania]

mun mielestä äidin ja lasten elämän pilaa ikuisen paremmuuden taiston aiheuttama ahdistus.

Kun siitä oravanpyörästä ja sen aiheuttamasta masennuksesta pääsee eroon on kiva käydä töissä, tarhassa, koulussa -ja tulla noista paikoista kotiin. Silloin on myös ihanaa hoitaa lapsiaan kotona, jos haluaa.

Silloin on vapaa. Ja oletettavasti onnellinenkin.

Kuka meitä vaatii kokoajan paremmaksi työihmiseksi, äidiksi, vaimoksi, naiseksi -me itse! Tsa daa! Pahin vihollinen ja onnettomin toisten sanoista loukkaantuja löytyy ihan tästä läheltä.

Parantuminen saa alkaa jo tänään.

 

[aikansa kutakin]

Minusta lapsen ollessa pieni pitää elämä mitoittaa sen mukaan, kävi töissä tai ei. Eli laittaa ne huvitukset ja ulkomaan biletysmatkat jäihin muutamaksi vuodeksi ja rakenta elämänsä niin että lapsellakin on mukavaa eikä ole pelkkä taakka äidin elämässä.

 

[porkkana]

minun mielestä silloin jos lapsi on vain rasite josta pitää jotenkin selvitä on aivan sama onko työssä tai kotona.. mutta Jos osaa tai ainakin yrittää tasapainottaa elämänsä niin että antaa aikaansa lapsille, itseään unohtamatta niin on silloinkin ihan sama käykö työssä, onko kotona vai käykö välillä baarissa tai lenkillä..