Onko se ok tehdä paljon lapsia jos tulot ovat pienet?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja joop
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
J

joop

Vieras
Vai laskevatko ihmiset nykyään miten kustantavat lastensa elämän? Tuli mieleen kun tuttava ilmoitti saavansa kahdeksannen lapsen loppuvuodesta ja heillä on tosi tiukkaa ollut tähänkin asti. Tuskin ne tulot nousee kun lapsia tulee lisää.Nyttenkin jo ruuista säästellään, halvinta mössöä ostavat. Kaikki ostetaan velaksi, lasten vaatteetkin ja maksellaan osissa. Eläätä ihan minimituloilla ja parannusta ei ole näkyissä hetkeen sillä mies on työkyvytön ja naisella ei ole koulutusta. Itse en uskaltaisi tehdä noin montaa lasta..miten sitten kun pitää maksaa autokoulut, lukion kirjat, antaa enemmän taskurahaa kun ovat isompia..mistä ne rahat revitään?
 
Aika yleistähän on se, että pienituloiset tekevät tai saavat paljon lapsia ja suurituloiset eivät tee ollenkaan tai ainakin vähän lapsia. Olisiko syy elämänhallintataidoista?? Se onko se ok, on sitten ihan jokaisen itse pääteltävissä ja jokaisen subjektiivinen näkemys asiasta.
 
Ei ole järkeä tehdä lapsia paljon tiukkaan tilanteeseen, varsinkaan jos ei ole toivoa paremmasta hetkeen. Se on itsekkyyttä, että eletään huonolla ruualla sitten ja asutaan ahtaasti, lapset eivät saa mitä ikäisensä saavat jne. Kenen etu se on?
 
No jos ajatellaan miten pärjäisi hyvin kahdeksan lapsen kanssa niin tulojen pitäisi olla suunnilleen kuukaudessa noin 7000e käteen. Laskin tämän miettimällä millaisia tuloja tuntemissani lapsiperheissä on päätä kohden ja millä tavalla he elävät. Meitä on neljä ja eletään ihan mukavasti, mutta ei ole ylimääräistä. Meillä on tulot kuussa vajaa 3000e käteen. Eli kymmenhenkisellä perheellä pitäisi olla yli tuplaten tuo että saisivat saman elintason. ja huom, mekin ollaan pienituloisia.
 
Minun mielestäni on ok tehdä paljon lapsia, jos pystyisi ilman lapsilisiä ja yhteiskunnan tukia elättämään hyvällä tasolla lapset. Vanhemmilla olisi siis varallisuutta eikä elettäisi isovanhempien tai muiden sukulaisten varallisuuden varassa tai luoton varassa. Lapset saisivat välillä samoja asioita kuin ikätoverinsa, pääsisivät kesällä matkustamaan Suomessa (myös huvipuistoissa) ja edes kerran lapsuudessaan pääsisivät ulkomaan matkalle oman PERHEEN kanssa. Olisivat päässeet matkustamaan bussilla tai junalla ennen rippikouluikää. Elämyksiä syntyisi myös perheenä tehdyistä asioista: ei ainoastaan seurakunnan leireiltä, luokkaretkiltä tai muiden ryhmittymien tekemiltä reissuilta. Ja varallisuuskysymyshän tuo lasten harrastaminenkin on eli toiveissa, että jokainen perheen lapsi pystyisi harrastamaan jotain (ei tarvitse olla kallista, voi olla vaikka koulun kerhotoimintaa).

Nuo ovat varmasti ylellisyyttä 8 lapsisessa perheessä. Olen Halipupu Harmaana-nimimerkin kanssa samoilla linjoilla, että kyse on varmasti elämänhallintataidoista. Usein myös yhtälö kouluttamaton/työtön äiti liittyy suureen lapsimäärään. Tällöin elämänsisältö löytyy lapsista ja äiti varmasti saa voimaa siitä, että on tärkeä kotona, kun työtä ei ole. Miten mahtaa olla lasten laita: kokevatkohan he samoin? Kouluikäiset ainakin tuppaavat häpeämään suurta lapsimäärää perheessään ja vanhemmille kiukutellaan, kun kavereilla on sitä ja tätä. Tällainen vaikutelma minulle on jäänyt. Suurlapsisten perheiden lapset ovat myös melko ahneita, koska silloin kun on tarjolla, pitää taistella (koulussa ruokajonossa, jos saa lastenkutsuilla ottaa vapaasti karkkia, kilpailuhenkisiä urheilussa jne.).
 
Ei todellakaan ole ja sen pitäisi olla rangaistavaa koska suomalaista todella vahvaa sosiaalista turvaverkkoa käytetään tällä hetkellä jatkuvasti häikäilemättä hyväksi koska lasten tekemisestä on tullut elinkeino. Tämäkin palsta suorastaan kuhisee mammoja jotka pitävät itsestäänselvyytenä sitä että saavat lorvia kotona jopa vuosikaudet kunhan lapsia paskannetaan säännöllisesti maailmaan yhteiskunnan ja/tai miehen turvin. Tämän päivän naiset tietävät pääsevänsä helpolla mikäli laiskuus tai älyn puute on niin merkittävä tekijä ettei omin voimin kyetä edes välttämättä itseään elättämään ilman ulkopuolista apua, saati sitten jälkikasvua.

Niiltä joilla ei ole kykyä eikä vankkaa suunnitelmaa ja yritystä edes pystyä elättämään lapsensa täysin itse ilman senttiäkään yhteiskunnan apua pitäisi ottaa lapset huostaan pysyvästi. Se ei tietenkään estä uusien lapsien hankkimista mutta ehkä pakkokastraatio on ainoa ratkaisu.
 
Suurperheen lapset on muuten tosi ahneita. Meillä oli synttäreillä sellainen pinjata pojalla ja yksi suurperheen 5v lapsi kahmi melkein kaikki karamellit itelleen kyynärpäätaktiikalla, töni muut sivuun. Oltiin monttu auki ja yritin sanoa että pitää antaa muillekin, mutta lapsia vain irvisteli.
 
Itse olen raskaana, ei ollut suunniteltu juttu, mutta tietoinen ihan sillä, että jos tulen raskaaksi, en tee aborttia. Minä siis olen työtön ja kouluttamaton. Olen tehnyt satunnaisia töitä silloin tällöin jos olen jonnekin päässyt. Suunnitelmissani oli tänä vuonna aloittaa unelma-ammattini opiskelun, kun vihdoin olen "löytänyt" intohimoni, mutta tulinkin raskaaksi. Aika ei ollut siis sillä tavalla sopiva lapselle, mutta koska se sitten olisi? Jos olisin tiennyt nykyisestä tilanteestani vaikkapa viisi vuotta sitten, olisin silloin tehnyt lapsen ja nyt olisi jo käynyt koulun ja toivottavasti töissä, mutta elämä ei aina menekkään niin kuin tahtoo, minulle on varmaan tarkoitus ollut kasvaa ensin ja sitten päästä kiinni opiskeluihin ja kunnon töihin jne, kun en heti peruskoulun jälkeen tiennyt mitään mistään.

En tahdo monta lasta, tämä yksi riittäisi ja rakkautta minulla on antaa hänelle äärettömästi, kuten myös tulevalla isällä, joka on onneksi koulunsa käynyt ja töissä.

Uskon itseeni, mutta silti tunnen huonoa omaatuntoa siitä, että olen juurikin sellainen "kouluttamaton ja työtön" tuleva äiti. Ihan vaan, että mitä muutkin ajattelee minusta, en muuten pitäisi itseäni huonona..
 
Suurperheen lapset on muuten tosi ahneita. Meillä oli synttäreillä sellainen pinjata pojalla ja yksi suurperheen 5v lapsi kahmi melkein kaikki karamellit itelleen kyynärpäätaktiikalla, töni muut sivuun. Oltiin monttu auki ja yritin sanoa että pitää antaa muillekin, mutta lapsia vain irvisteli.

Ei sillä ahneudella ole mitään tekemistä perheen lapsimäärän kanssa, vaan kasvatuksen. ;)

En ole kovinkaan huolissani pienituloisten lisääntymisestä. Enemmän huolettaa se, että niin moni vanhemmaksi sopimaton lisääntyy...

Meillä on pienet tulot, mutta en kanna huolta lasten opiskelujen ja ajokorttien rahoittamisesta, koska ollaan avattu lapsille tilit jo vauva-aikana ja joka kuukausi menee automaattisesti lapsille rahaa säästöön. SUOSITTELEN! :)
 
Mieleen nousi vain hulvaton mielleyhtymä: miten työkyvytön mies pystyy "työstämään" lapsia maailmaan. Luulisi sitä olevan aivan työkelpoinen jo johonkin hommaan.

Ja vakavasti sanoen, jos työkyvyttömyys on henkistä laatua, luulisi sitä miettivän entistäkin tarkemmin uuden lapsen saattamista maailmaan. Keskittyisi itsensä kuntoon saattamiseen.
 

Yhteistyössä