Onko se nyt mukamas niiiin kamala asia, jos lapsi on isästään erossa 10 päivää?

[ap.]

Otsikko on vähän huono, mutta en keksinyt muuta. Siis, mieheni tekee töitä niin, että hän on 10 päivää poissa kotoa, 10 päivää kotona ja sitten taas alusta. Näin siis koko vuoden. Muutama tuttu kauhistelee tuota, minä en tajua mitä hirveää siinä on? Mies on kuitenkin kaikki vapaat perheensä kanssa. Lapset 6kk ja 2v.

 

[normi duunit]

Ei kai siinä mitään, jos oikeesti on ne vapaat sitten perheen kanssa. Tiedän perheen, jossa molemmat vanhemmat laivalla töissä. 7/7 tai myös 10/10. Sen lisäks "pikkuneiti dagiksessa" päivityksiä tällä äidillä myös vapaalla! Sitä minä en ymmärrä!

 

[ap.]

Ei kai siinä mitään, jos oikeesti on ne vapaat sitten perheen kanssa. Tiedän perheen, jossa molemmat vanhemmat laivalla töissä. 7/7 tai myös 10/10. Sen lisäks "pikkuneiti dagiksessa" päivityksiä tällä äidillä myös vapaalla! Sitä minä en ymmärrä!

En minäkään tuota ymmärrä. Mutta meidän lapset ovat kotona, isompi käy kaksi kertaa viikossa kerhossa sekä käydään joka arkipäivä puistossa. Silloin kun mies on kotona tehdään perheenä kaikkea mukavaa, käydään kaupoilla, syömässä, ulkoillaan jne. En usko että lapsemme kovin pahoja traumoja saavat

 

[Rockwood]

No mun mies ei pystyisi olemaan pojasta erossa noin kauaa edes työn vuoksi, luulen et sit jos ois pakko, niin vaihtuis työpaikka missä ei tarvis olla erossa lainkaan.
Silti en kauhistele jos tuo sopii teidän perheelle, niin sitten se on niin, jokainen tyylillään.

 

[ap.]

No mun mies ei pystyisi olemaan pojasta erossa noin kauaa edes työn vuoksi, luulen et sit jos ois pakko, niin vaihtuis työpaikka missä ei tarvis olla erossa lainkaan.
Silti en kauhistele jos tuo sopii teidän perheelle, niin sitten se on niin, jokainen tyylillään.

Minunkin miehelleni oli kova paikka lähteä takaisin töihin, mutta hän rakastaa niin paljon työtään. Ja hän on myös huomannut että hän pystyy kyllä tasapainoittelemaan työn ja perheen välillä Kuten jo sanoit, kukin tyylillään.

 

[vieras ja eronnut]

Meidän tilanteessa esim olemme eronneet lapsen isän kanssa ja lapsen isä asuu muualla euroopassa joten näkee vain noin 2-3kk välein. Tämä on kurjaa mutta minkäs teet kun aikuiset ei voi asua yhdessä.

 

["Tia"]

En näe mitään ongelmaa. Kaikki perheet elävät eritavalla.
Itselläkin mies reissuhommissa joten tilanne tuttu ja toisaalta en haluaisikaan, että miehellä olisi normi työ ja sitten illat ja viikonloput kotona. Tod.näk. oltas jo erottu jos asiat olisivat noin.

Niin kuin sanoi, jokainen tavallaan.

 

[HippuTAR]

No ei oo kamalaa. Sitä paitsi tossa saattaa tulla sitä laatuaikaa lasten kanssa oikeesti enemmän ku sellaisella joka on joka päivä töissä.

 

["määmää"]

No kysy niiltä lapsilta noin kymmenen vuoden päästä. Yllättävän moni reissutyötä tekevän lapsi aikuisena sanoo, että tutustui vaikkapa isäänsä vasta aikuisena, koska isä jäi etäiseksi töissäolon vuoksi tms. Toki tämä on myös hyvin paljon luonnekysymys.

Eikä se helpota aina asiaa, että lapset ovat "aina tottuneet siihen", mun oma mies on tehnyt reissutöitä koko yhdessäolon ajan ja aina tietyssä iässä se isänikävä alkoi lapsella kuin lapsella. Onneksi mies on nyt siirtynyt enemmän suomen kamaralle )

 

[Anatolia]

Aika harva (työssäkäyvä) isä pystyy olemaan täysipainoisesti lastensa kanssa 10 päivää putkeen muuten kuin lomalla, joten tuohan on aika hieno tilanne mun mielestä

 

[Madicken04]

No ei oo kamalaa. Sitä paitsi tossa saattaa tulla sitä laatuaikaa lasten kanssa oikeesti enemmän ku sellaisella joka on joka päivä töissä.

Nimenomaan. Jos siis vielä lapset ovat kotihoidossa ts äidin kanssa sen ajan kun isä on työreissussa ja sitten taas ollaan koko perheen voimin se seuraava 10pv niin tuo on melkoista luksusta. Verrattuna vaikka siihen että momemmat vanhemmat ovat päivätöissä ja lapset aina sen 8-10h/pv hoidossa ja vain viikonloput aikaa perheelle.

Ja uskoisin että isällä ja lapsilla jää noin paljon paremmin sitä yhteistä aikaa kuin isän käydessä päivätöissä. Jos siis niin halutaan.

 

["vieras"]

Meilläkin isä tekee reissuhommia ja ikinä emme suostuisi tuohon 10 päivään poissa kerralla. Varsinkaan vauvaikäinen ei edes ymmärrä mikä sellaisen ihmisen rooli on, joka häviää pitkäksi aikaa, voisi siis verrata vaikkapa isovanhempaan, eikä siis häneen voi muodostaa vanhemmuussuhdetta. Isommalle ehtii tulla todella kova ikävä ja meillä se on vaikuttanut kaikkeen toimintaan. Valitettavasti minulla on kokemusta reissutyötä tekevästä isästä myös lapsena ja muistan edelleen sen ikävän ja hämmennyksen kun isä yhtäkkiä aina lähti. Ei lapsi ymmärrä vaikka kuinka selitettäisiin etukäteen että isä on poissa muutaman päivän.

 

[Blue]

No ei ole. Mun mies on tehnyt töitä vuoden kerrallaan niin että 4-6viikkoa poissa, viikon kotona. Lapsista on ihan täysipäisiä tullut.

muoks. Nyt ei enää helposti lähde koska lapset ovat koulussa joten lomien yhteinen aika on selvästi vähempää kuin silloin kun lapset olivat kotona. En silti sano etteikö vielä joskus lähtisi reissuun.

 

["vieras"]

No ei ole. Mun mies on tehnyt töitä vuoden kerrallaan niin että 4-6viikkoa poissa, viikon kotona. Lapsista on ihan täysipäisiä tullut.

muoks. Nyt ei enää helposti lähde koska lapset ovat koulussa joten lomien yhteinen aika on selvästi vähempää kuin silloin kun lapset olivat kotona. En silti sano etteikö vielä joskus lähtisi reissuun.

Jos elämänlaatua ja onnellisuutta mitataan täyspäisyydellä, niin sitten tuo varmaan on ok. Muuten ei.

 

[HippuTAR]

Sitäpaitsi asiat on niin suhteellisia... Mä oon 5 vuotiaasta eteenpäin nähny isääni 1-2 kertaa vuodes ja välillä oli n. 2 vuotta etten nähny ollenkaan. Eipä tosta mitään traumoja jääny.

Mies ei oo nähny isäänsä koskaan.

Monissa eroperheissä lapset näkee isäänsä joka toinen viikonloppu eikä sitäkään juuri kauhistella.

Joten en ymmärrä miten toi nyt olis niin kamalaa?

 

[Blue]

[QUOTE="vieras";27475872]Jos elämänlaatua ja onnellisuutta mitataan täyspäisyydellä, niin sitten tuo varmaan on ok. Muuten ei.[/QUOTE]

No valitettavasti mun lapset ovat myös onnellisia ja heidän elämänlaatunsa on erinomainen joten ehkä se sitten tosiaan on ok.

 

[reissulapsi]

Jos haluaa että se mieskin on lapsille oikeasti vanhempi ja läheinen, niin ei missään nimessä jatkuvasti tuollaista työrytmiä, kerta pari voi vielä mennäkin. Joo ihan "täyspäisiä" aikuisia niistäkin tulee jotka eivät ole koskaan isäänsä nähneetkään, mutta eipä heillä sitä isäsuhdettakaan ole eli jäävät kuitenkin jotain paitsi ja se saattaa näkyä esim. omassa vanhemmuudessa myöhemmin. Varsinkin niillä lapsilla jotka tapaavat toista vanhempaa vain kerran kuussa on selkeä ero vanhempisuhteissa. Lapsen ikävää ei myöskään tulisi vähätellä, eikä pitää positiivisena asiana, jos lapsi ei huomaa toisen vanhemman poissaoloa. Lapselta se on paljonkin pois, jos toinen vanhempi on pitkään reissussa jatkuvalla syötöllä, eikä sitä korvaa edes se yhteinen laatuaika sen poissaolon jälkeen. Lapsi tarvitsee yhteistä arkea.

 

[Blue]

Jos haluaa että se mieskin on lapsille oikeasti vanhempi ja läheinen, niin ei missään nimessä jatkuvasti tuollaista työrytmiä, kerta pari voi vielä mennäkin. Joo ihan "täyspäisiä" aikuisia niistäkin tulee jotka eivät ole koskaan isäänsä nähneetkään, mutta eipä heillä sitä isäsuhdettakaan ole eli jäävät kuitenkin jotain paitsi ja se saattaa näkyä esim. omassa vanhemmuudessa myöhemmin. Varsinkin niillä lapsilla jotka tapaavat toista vanhempaa vain kerran kuussa on selkeä ero vanhempisuhteissa. Lapsen ikävää ei myöskään tulisi vähätellä, eikä pitää positiivisena asiana, jos lapsi ei huomaa toisen vanhemman poissaoloa. Lapselta se on paljonkin pois, jos toinen vanhempi on pitkään reissussa jatkuvalla syötöllä, eikä sitä korvaa edes se yhteinen laatuaika sen poissaolon jälkeen. Lapsi tarvitsee yhteistä arkea.

Tässä on paljon asiaa. :flower: Mutta kehtaan kyllä väittää että kun lapsuus kestää sen 18 vuotta ja jos isä siitä tekee sen vuoden tai jopa kaksi vuotta reissutyötä niin isäsuhde ei siitä kärsi. Voin jopa törkeästi sanoa että enemmän kärsii sen lapsen isäsuhde jonka isä on fyysisesti läsnä kyllä kaikki ne vuodet, muttei henkisesti yhtään.