Onko se kateutta

Että kotona olijalle vinoillaan? Sanotaan vaan, että sullahan on helppo elämä, kun saat olla vaan kotona.

 

jaa a..ehkä se on sitä tai sitten ei.

 

Kateutta ja katkeruutta, koska vinoilija ei itse ole kyennyt tai uskaltanut edes kokeilemaan kotona olemista kaikkine haasteineen.

Jokainen periaatteessa voisi olla vain kotona, mutta silloin voi joutua luopumaan esim. elintasosta ja jopa osasta ystävistä. Nämä kateelliset eivät näe, että kotonakin olemiseen voi liittyä monia syitä ja ne eivät välttämättä ole ihmisestä itsestään johtuvia.

 

Kateutta ja katkeruutta, koska vinoilija ei itse ole kyennyt tai uskaltanut edes kokeilemaan kotona olemista kaikkine haasteineen.

Jokainen periaatteessa voisi olla vain kotona, mutta silloin voi joutua luopumaan esim. elintasosta ja jopa osasta ystävistä. Nämä kateelliset eivät näe, että kotonakin olemiseen voi liittyä monia syitä ja ne eivät välttämättä ole ihmisestä itsestään johtuvia.

Niin, se on ihmeellistä,ettei tajuta, kuinka huono elintaso tällaisella kotona olevalla on ja kuinka yksinäistä tämä on.

 

Kateutta ja katkeruutta, koska vinoilija ei itse ole kyennyt tai uskaltanut edes kokeilemaan kotona olemista kaikkine haasteineen.

Jokainen periaatteessa voisi olla vain kotona, mutta silloin voi joutua luopumaan esim. elintasosta ja jopa osasta ystävistä. Nämä kateelliset eivät näe, että kotonakin olemiseen voi liittyä monia syitä ja ne eivät välttämättä ole ihmisestä itsestään johtuvia.

Olen kotikissa viihtyen kotona. Nukuin pitkään ja avasin sitten tietokoneen. Luin muutaman artikkelin
eläkeläisistä, jotka ovat edelleen työelämässä. Toinen naisista perusti yrityksen ikääntyneille ja eläkeläisille.
Toinen haastateltu tekee päiväkodeissa keikkatöitä. Hänellä on työhuone Pernussa.
En enää halua sitoutua yhtään mihinkään. Vapaus on minulle tärkeintä. Voin lähteä minne vain heti tältä
istumalta, jos tilanne vaatii.
Pk-seudulla voi tehdä mitä haluaa. Mahdollisuuksia on rajattomasti.
Ravintola Storyville täytti 30 vuotta. Luin juhlasta tehdyn katsauksen. Monesti olen ajatellut piipahtaa ravintolassa, mutta aina se on jäänyt ajatuksen asteelle. Kuuluisa kirjailija ja psykiatri pimputteli siellä aikoinaan pianoa. Hän ei enää ole elävien kirjoissa. Ehdin lukea tänä aamuna hyvin monta koskettavaa tarinaa mm. tarinan 92-vuotiaasta naisesta, joka aikoinaan selvisi keskitysleiriltä. Tänään on keskitysleireiltä vapautumisen vuosipäivä.
Koronan aikaan moni siirtyi etätyöhön ja ihastui elämänmuutokseensa. Minäkin koen kuin olisin
siirtynyt etätyöhön yksityisyrittäjäksi ilman palkkaa. Kävin eilen digineuvonnassa ja minulla oli hauskaa
monen ihmisen kanssa. Olin kuin entinen itseni. Tuskin kukaan on elämästäni kateellinen ja katkera.
Olen osani valinnut ja siihen erittäin tyytyväinen. Jos jotain muuttamisen tarvetta elämäntyyliini ilmenee hoidan asian pois päiväjärjestylsestä.

 

Ihminen taitaa vain olla luonnostaan tavalla tai toisella tyytymätön? Aina on toisella asiat paremmin kuin itsellään, kun pitää vertailla. Pitääkö? Jokaisella ne omat saappaansa mitkä täytettävä, omat taakkansa kannettavana, jos vaikka ulospäin näyttäisikin elämän menevän hyvin. Ihminen vain huomaa sen, mitä hänellä ei ole ja reagoi siihen. On liikaa töitä, liian vähän aikaa kotona. Liian paljon kotiaikaa, liian vähän elämää kodin ulkopuolella. Ja se ylimääräinen aikakin valuu valittamiseen. Kun ei ymmärrä huomata, että oikeasti asiat ovat kuitenkin hyvin. Vasta menettäessään peruspilareitaan näkee miten asiat olivat. Mutta ymmärtääkö silloinkaan, en tiedä.

 

Pernussa, Pärnussa
Nukuin myöhään enkä ole vielä avannut päivän uutisia. Heräsin uneen jossa lupasin olla autokuskina lasteni isälle. Näköjään elän entistä elämääni sujuvasti unissani vaikka avioerosta on jo vuosikymmeniä.
Auton rattiin en enää halua ja uskalla tarttua.
Ykkösaamu on jo mennyt. Katson kohta mitä Pekka Haavisto tuumaa Ukrainan ja Naton tilanteista.
Pekka saa jatkuvasti ikävää palautetta netin keskustelupalstoilla. Olen aina pitänyt hänestä hyvin paljon.
Katteellisuus on hyvä tunne oikein käytettynä. Jos on kaikkeen tyytyväinen saa vähän aikaiseksi.
Köy kuin minulle. Herään myöhään hyvin nukutun yön jälkeen. Nautin hiljaisuudesta ja tuulen huminasta niin paljon etten avaa mitään toosaa rikkomaan autuutta. Juon kahvit ja heittäydyn sohvalle avaten tämän palstan.
Tältä palstalta näen miten maailma on mallissaan.
Pidän tablettini taustakuvana kuvaa lasteni babyshowerista lähes tasan vuosi sitten.
Molemmat lapseni odottivat silloin yhtä aikaa vauvoja. Tilaisuuden aikana kiipesin yläkerran huoneeseeni katsomaan uutisia samana päivänä syttyneestä Ukrainan sodasta.
Aika vaikea on keksiä yhtään kateuden ja katkeruuden aihetta elämässäni. Kulunut vuosi on ollut elämässäni suunnatonta ilon, kiitollisuuden ja onnen jatkumoa.
Olemme tulleet maailmaan oppimaan ja kehittymään.
Kaksplus av heippa tältä kertaa. Alan katsoa Ykkösaamusta mitä meidän kaikkien ihana Pekka tuumaa maailman asioista.
Korjaan mahdolliset pränttivirheeni myöhemmin, jos on tarvetta.

 

Että kotona olijalle vinoillaan? Sanotaan vaan, että sullahan on helppo elämä, kun saat olla vaan kotona.

Olen ollut elämästäni kotona ensin 11 vuotta kotiäitinä ja nyt 16 vuotta kotirouvana enkä muista, että kukaan lähipiiristäni olisi sanonut mitään negatiivista vaan päinvastoin. Ystävättäreni otti mallia ja lopetti arkkitehdin työnsä ja jäi varhennetulle eläkkeelle. Toinen, joka jäi leskeksi muutama vuosi sitten sanoi, että jättää työnsä ja keskittyy kotona harrastukseensa, joka on tavallaan yrittämistä.
Elämä on valintoja ja omaani eivät kuulu kylpylät, risteilyt, etelänmatkat, tanssit, konsertit tai ylipäätään tapahtumat, joissa paljon ihmisiä. Ravintolassa käyn syömässä ehkä kerran tai kaksi kertaa vuodessa. Rakastan huutokauppoja ja kirpputoreja, marjastusta ja sienestystä, puutarhaa ja kasvimaata, kasvihuonettani ja luontoa. Ompelen, neulon, luen (nyt menossa Gogol Kuolleet sielut), kuuntelen vinyylejä tai cd levyjä, joita meillä on paljon. Palapelit, kryptot, sudokut ja lautapelit on mukavia, jos uupuu tekemistä.
Ruoanlaitto on intohimo ja omistan n 150 keittokirjaa eri aikakausilta, eri maista, erilaisia ruokaohjeita eri tarpeisiin.
Tekeminen ei lopu ja olen todella onnellinen, että voin olla kotona eikä minulle ole väliä siitä mitä muut asiasta ajattelevat tai sanovat.

 

”Tekeminen ei lopu ja olen todella onnellinen, että voin olla kotona eikä minulle ole väliä siitä mitä muut asiasta ajattelevat tai sanovat.”

Ihanaa että palstalta löytyy hengenheimolainen.
Edellisessä tekstissäni on kaksi kirjoitusvirhettä. Katteellisuus on eri asia kuin kateellisuus.
Luin Hesarista Janne Saarikiven uusimman kirjan arvostelun. Selasin kirjaa Jannen kirjatilaisuudessa tänä vuonna.
Elämästään pitää nauttia. Näin oli sanonut lääkäri lasteni isälle. Hänen terveys on usein kiikun kaakun.
Ei meistä kukaan tiedä lähdön hetkeään.
Leivoin eilen kauralastuja vanhan ja resuisen keittikirjani reseptillä. Onnistuivat superhyvin ja loput taikinasta söin raakana. Taikina oli kuin hyvää karkkia.
Jos olisin lähtenyt ruoka-alalle olisin ehkä erittäin pulska. Elin lapsuuteni herkkupatojen äärellä. Äitini ei omistanut yhtään keittokirjaa, mutta oli loistava ruoanlaittaja. Hän usein veisteli tekevänsä ruokaa omasta päästään.
Katsoin Ykkösaamun ja jäin miettimään keskustelun viimeistä kysymystä pandoista.
Onko minulla intohimoja pandoihin? Ehkä on Panda-lakuun. Bambuja ei kasva Suomessa ja karhujen elättäminen tulee valtiolle kalliiksi. Jos Kiina loukkaantuu karhujen palautuksesta niin väliäkö hällä.
Miksi Korkeasaari ei ota karhuja hoteisiinsa. Miksi kysymyksiini tuskin tulee vastauksia.
On turha vertailla itseään muihin ihmisiin.
Minä olen minä enkä kukaan muu.
Olen kuin Tamara Lundin hahmo laulussa Mä oon mikä oon en muuksi voi tulla.
Laulun voitte kuunnella Yle Areenan Muistojen Bulevardilta.

 

”Tekeminen ei lopu ja olen todella onnellinen, että voin olla kotona eikä minulle ole väliä siitä mitä muut asiasta ajattelevat tai sanovat.”

Ihanaa että palstalta löytyy hengenheimolainen.
Edellisessä tekstissäni on kaksi kirjoitusvirhettä. Katteellisuus on eri asia kuin kateellisuus.
Luin Hesarista Janne Saarikiven uusimman kirjan arvostelun. Selasin kirjaa Jannen kirjatilaisuudessa tänä vuonna.
Elämästään pitää nauttia. Näin oli sanonut lääkäri lasteni isälle. Hänen terveys on usein kiikun kaakun.
Ei meistä kukaan tiedä lähdön hetkeään.
Leivoin eilen kauralastuja vanhan ja resuisen keittikirjani reseptillä. Onnistuivat superhyvin ja loput taikinasta söin raakana. Taikina oli kuin hyvää karkkia.
Jos olisin lähtenyt ruoka-alalle olisin ehkä erittäin pulska. Elin lapsuuteni herkkupatojen äärellä. Äitini ei omistanut yhtään keittokirjaa, mutta oli loistava ruoanlaittaja. Hän usein veisteli tekevänsä ruokaa omasta päästään.
Katsoin Ykkösaamun ja jäin miettimään keskustelun viimeistä kysymystä pandoista.
Onko minulla intohimoja pandoihin? Ehkä on Panda-lakuun. Bambuja ei kasva Suomessa ja karhujen elättäminen tulee valtiolle kalliiksi. Jos Kiina loukkaantuu karhujen palautuksesta niin väliäkö hällä.
Miksi Korkeasaari ei ota karhuja hoteisiinsa. Miksi kysymyksiini tuskin tulee vastauksia.
On turha vertailla itseään muihin ihmisiin.
Minä olen minä enkä kukaan muu.
Olen kuin Tamara Lundin hahmo laulussa Mä oon mikä oon en muuksi voi tulla.
Laulun voitte kuunnella Yle Areenan Muistojen Bulevardilta.

Hassua mutta mieheni usein kysyy oletko tehnyt tämän ruoan omasta päästäsi vai ohjeesta. Nauratti tuo äitisi veistely.
Mikään ei ole mukavampi ohjelma kuunnella kun Muistojen Bulevardi. Tulee laulaa loiloteltua kun on tuttuja kappaleita mm lapsuudesta. Mukavaa viikonloppua sinulle. Terveisin vanha Annalainen.

 

Samoin. Hyvää viikonvaihdetta kaikille lukijoilleni. Olen ikuinen papupara jonka jutuille ei näy loppua.
Glen Miller, Casablancan tunnusmelodia jne.
Taidanpa laittaa Kulta-ajat ja uusimman Muistojen Bulevardin soimaan. Ehkä joku päivä piipahdan Ekbergin kahvilassa.

 

Samoin. Hyvää viikonvaihdetta kaikille lukijoilleni. Olen ikuinen papupara jonka jutuille ei näy loppua.
Glenn Miller, Moonlight Serenade, Casablanca-elokuvan As Time Goes By jne.
Taidanpa laittaa Kulta-aikaan ja uusimman Muistojen Bulevardin jakson soimaan. Ehkä joku päivä piipahdan Ekbergin kahvilassa.