Onko päiväkodissa oleva(t) lapsenne stressaantunut?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja kikikii
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

kikikii

Vieras
Tuli mieleen tuosta toisesta ketjusta, jonka oli aloittanut "hoitotäti" ja hänen mukaansa päiväkodit on aivan kamalia paikkoja ja koska rakastaa lapsia niin paljon, täytyi hänen vaihtaa työtäkin. Moni oli ketjussa hänen kanssa samaa mieltä siitä, miten kamalia paikkoja suomalaiset päiväkodit on ja lapset kärsii ja stressaantuu siellä.

Millaisia kokemuksia teillä on? Ja onko ideoita, miten kannattaisi lapsen päivähoito järjestää, jos päiväkodeissa on huonot olot eikä kumpikaan vanhemmista jää kotiin vuosiksi.

(Niiden jotka syyllistää työssäkäyviä äitejä, ei kannata vaivautua vastaamaan.)
 
Omani kyllä stressaantuu päiväkodissa, vaikka siellä viihtyykin. Siirtyi pienestä pph:n ryhmästä pk:iin ja iltaisin tahtoo olla vähän levoton ja kierroksilla. Kukapa ei siinä melussa vähän stressaantuisi. Mutta pakko sitä jossain on olla hoidossa, kun meidän on oltava työssä stressaamassa itseämme....
 
Ei ole, mutta mun lapsella onkin todella ihana päiväkoti ja todella ihanat hoitajat. Päiväkoteja on monenlaisia, hoitajia on monenlaisia, joten varmasti on niitä huonojakin paikkoja. Myös lapsia on erilaisia ja toisille toiset paikat sopiat paremmin kuin toiset. Toisaalta tiedän yhden pikkulapsen joka on erittäis stressaantunut kotioloistaan.
 
Meillä on kanssa hyviä kokemuksia päiväkodista. Ja ei tuo poika kovin stressaantuneelta vaikuta, iloinen on ja menee päiväkotiin mielellään. Mä tulisin hulluksi neljän seinän sisällä penniä venyttämässä, ja siitä vasta stressaantuisikin koko perhe.
 
Meillä nuorempikin lapsi oli jo 3v ennenkuin menivät päiväkotiin. Lieneekö sitten pitkän kotonaolon hyötyjä et hoitoonmeno sujui kivuttomasti ja olivat jo ns. kypsiä isompaan porukkaan. Viihtyvät hyvin, ei enempiä kiukutteluja iltaisin tms. Tykkään itsekin paikan ilmapiiristä kun lapsia haen. On suht pieni paikka, vain n. 20 lasta yhteensä 1-5v ryhmässä.
 
Mun vajaa viis vuotias on kolmatta vuotta päiväkodissa, tai ensin oli päiväkodissa, nyt ryhmiksessä, mutta lapsia on kutakuinkin yhtä paljon. Tyttö viihtyy hyvin, kotona saattaa aamulla kiukutella mutta kun päästään päiväkotiin ja näkee kaverit niin kiukku unohtuu. Ei valita ettei haluaisi mennä, ruoka olisi pahaa tai mitään muutakaan joten oletan että on hyvät olot. Itse olen ollut äärimmäisen tyytyväinen molempiin paikkoihin, toinen kunnallinen, toinen yksityinen. Hoidon tasossa ei mitään eroa.
 
Varmasti kokee stressiä. Lapsen stressi ei välttämättä näy päälle päin eikä lapsi osaa siitä kertoa, mutta elimistössä voi olla ja onkin silti runsaasti stressihormonia, joka ei ole lapselle hyväksi.

Ja kyllä lapseni on päiväkodissa ja itse käyn töissä. En kuitenkaan halua altistaa lastani turhalle stressille yhtään enempää kun on pakko.
 
Onpa mukava kuulla tälläsiakin kokemuksia. Mä kauhulla luin tota ketjua "äiti vauvan kanssa kotona ja isommat lapset hoidossa", kun siellä miltei laidastaan teilattiin päiväkodit lapsien "säilöntäpaikoiksi". Tiedän, että monessa paikassa lapsia onkin liikaa, mutta ilmeisesti asiaan voi jossain määrin ainakin itse vaikuttaa, kun tekee riittävästi taustatyötä ja pyrkii löytämään sellaisen hyvän paikan.
 
Tuli mieleen tuosta toisesta ketjusta, jonka oli aloittanut "hoitotäti" ja hänen mukaansa päiväkodit on aivan kamalia paikkoja ja koska rakastaa lapsia niin paljon, täytyi hänen vaihtaa työtäkin. Moni oli ketjussa hänen kanssa samaa mieltä siitä, miten kamalia paikkoja suomalaiset päiväkodit on ja lapset kärsii ja stressaantuu siellä.

Millaisia kokemuksia teillä on? Ja onko ideoita, miten kannattaisi lapsen päivähoito järjestää, jos päiväkodeissa on huonot olot eikä kumpikaan vanhemmista jää kotiin vuosiksi.

(Niiden jotka syyllistää työssäkäyviä äitejä, ei kannata vaivautua vastaamaan.)


No, tänään satuin käymään keskustelun tarhatädin kanssa, joka kehui ja sydämensä pohjasta kiitti valintaani olla (useita vuosia) kotiäiti, koska päiväkoti ei todellakaan ole hänen mielestään lapselle se paras paikka (tapauskohtaista oletan, kun ei kaikki jaksa olla kotona). Olin nöyrän kiitollinen. Ymmärrän myös niitä, jotka joutuvat lapsensa päiväkotiin laittamaan, mutta itse en siihen vielä pystyisi.
 
Meillä 6v tykkää olla eskarissa ja herää maanantaisin ekana lähteäkseen ajoissa. On tykännyt jo aiemmin päivähoidosta ja kavereista, mutta ikä tekee sen, että jaksaa ollakin. Pienempi 4,5v tykkää, mutt sellainen 4pv viikko sopisi hänelle paremmin. Väsyy selvästi viikon aikana.
 
No, tänään satuin käymään keskustelun tarhatädin kanssa, joka kehui ja sydämensä pohjasta kiitti valintaani olla (useita vuosia) kotiäiti, koska päiväkoti ei todellakaan ole hänen mielestään lapselle se paras paikka (tapauskohtaista oletan, kun ei kaikki jaksa olla kotona). Olin nöyrän kiitollinen. Ymmärrän myös niitä, jotka joutuvat lapsensa päiväkotiin laittamaan, mutta itse en siihen vielä pystyisi.

Mä uskon, että jokainen äiti tuntee ja tietää oman lapsensa parhaiten. Mun lapsi on sosiaalinen, mutta kuitenkin suht ujo ja arka. Siksi en ihan pienenä olisi raaskinnut häntä viedä hoitoon.

Se on surullista, että toisten on taloudellisista syistä pakko lähteä töihin, vaikka ei haluaisi ja tuntuu lapsen puolesta pahalle.
 

Uusimmat

Yhteistyössä