H
hm
Vieras
Toisesta ketjusta tuli mieleen.
Lapseni valitsee usein mieluummin leikkiä yksin kuin alistua toisten valitsemaan leikkiin.
Onko paha juttu?
On ryhmässä hiljainen, muuten on rohkea ja mielikuvitusrikas tyyppi. esim. näkee pitkän välimatkan atkia vaan muutaman kerran vuodess a isovanhempansa. eli tosi harvoin. silti kun isovanhemmat kysyivät hänen ollessa 3v,lähteekö mukaan, hän haki laukun ja pakkasi sen itse ja oli muutaman yön kaukana, monen tunnin ajomatkan päässä. (en edes tiedä kysyivätkö isovanhemmat tosissaan vai pilailumielessä, eivät ehkä edes ajatelleet että lapsi lähtisi)
Mietin vaan että kun leikkii yksin niin oma mielikuvitus kehittyy.
Ja sitäkin, että jos patistaa lapsia mukaan, niin tulee paineita.
Toki, jos leikkii aina yksin, ei ole hyvä asia,mutta jos valitsee leikkiä yksin melko usein, mieluummin kuin sen yhden leikkiä, joka sanelee leikin säännöt(usein päiväkotiryhmässä näin on) mielestäni se on ok.
mitä mieltä?
Lapseni valitsee usein mieluummin leikkiä yksin kuin alistua toisten valitsemaan leikkiin.
Onko paha juttu?
On ryhmässä hiljainen, muuten on rohkea ja mielikuvitusrikas tyyppi. esim. näkee pitkän välimatkan atkia vaan muutaman kerran vuodess a isovanhempansa. eli tosi harvoin. silti kun isovanhemmat kysyivät hänen ollessa 3v,lähteekö mukaan, hän haki laukun ja pakkasi sen itse ja oli muutaman yön kaukana, monen tunnin ajomatkan päässä. (en edes tiedä kysyivätkö isovanhemmat tosissaan vai pilailumielessä, eivät ehkä edes ajatelleet että lapsi lähtisi)
Mietin vaan että kun leikkii yksin niin oma mielikuvitus kehittyy.
Ja sitäkin, että jos patistaa lapsia mukaan, niin tulee paineita.
Toki, jos leikkii aina yksin, ei ole hyvä asia,mutta jos valitsee leikkiä yksin melko usein, mieluummin kuin sen yhden leikkiä, joka sanelee leikin säännöt(usein päiväkotiryhmässä näin on) mielestäni se on ok.
mitä mieltä?