Onko oikein? Anopista..

Eli onko teidän mielestä oikein antaa 1v lapselle limsaa, karkkia, keksiä, suklaata, kakkua, mitä nyt ikinä löytyykään..?

Sillä anoppini ja mieheni siskot antavat lapselleni jatkuvasti jotain herkkuja vaikka kiellän. Mutta aina anopin suusta tulee "isi ja äitikin juo niin paljon limsaa niin sunkin pitää saada" Vaikka emme edes juo! ;o Olen sanonut monesti että emme kylläkään juo.. Ei usko..

Miehen veljen lapselle (kohta 1v) eivät anna mitään ylimääräistä, koska heitä on kuulemma kielletty. Salaa antavat hänellekkin välillä.

 

Meilläkin isoisovanhemmat syöttivät hyvin pienestä kaikkea nannaa min tytöille, koska "eihän se vauvankaan suu ole tuohesta tehty". Ajattelin sitä sukupolvierona, koska määrät eivät olleet suuria en siihen puuttunut.

 

eikös se herkkuihin opettaminen ole juurikin isovanhempien tehtävä

 

No jos ei joka päivä ja monta kertaa päivässä, niin en olis moisesta moksiskaan. Kai sitä ny vähän saa herkutella..

 

No jos sulla ei ole tuon vertaa selkärankaa, että tekisit selväksi ettei teidän piltille syötetä, vaan tulet täältä kyselemään onko oikein, niin en ihmettele ettei kiellot toimi.

 

Meillä jopa mies nosti mekkalan ko mä kielsin jatkuvan mehun annon 1vuotiaalle ja appivanhemmat antoi sitä nurkan takana. Sen jälkeen on saanu anoppilassakin mehua vain kahviaikaan, karkkia vain karkkipäivinä ja jäätelön tms. pienen jälkiruuan vain kun on lautanen päiväruualla tyhjä.
Sitähän mitä syövät kun ei me vanhemmat olla paikalla, en tiijä - mutta silloin se onkin eriasia. Mutta se että mun tai miehen päätökselle vinkataan kättä vieressä seistessä ja tehdään päin vastoin, ei tee kovin hyvää mun tai miehen päätäntävallalle vanhempana

 

Kuinka usein näette heitä? Jos esim. kerran kuussa, niin älä jaksa niuhottaa, mutta jos tuo on jatkuvaa, niin sitten kyllä kannattaa kieltää.
Oma äitini on myös sellainen herkkujen tuputtaja, taitaa kaikki isovanhemmat olla. Itse olen kieltänyt herkkujen antamisen ennen ruoka-aikaa, mutta en jälkeen saa sitten vapaasti kaivaa ne keksit a suklaat kassistaan. Maistuu ne kyllä minullekin

 

Onse vaan jännä, että vauvaa "lellitään" noin, tehdään vain ja ainoastaan karhunpalvelus!

Voin kuvitella, oma anoppini sanonut jo suoraan mulle että mun kasvatus- ja muut mielipiteet vauvastani tulee olemaan hälle yks hailee.. Harmi vain, että taitaa jäädä tulevan vauvan vierailut vähiin ko. mummolassa siksi. ( Ja ennekö kukaan alkaa isovanhempien tärkeydestä höpöttämään, lapsellamme tulisi olemaan 5 "mummolaa" )

 

[QUOTE="alma";26517626]Kuinka usein näette heitä? Jos esim. kerran kuussa, niin älä jaksa niuhottaa, mutta jos tuo on jatkuvaa, niin sitten kyllä kannattaa kieltää.
Oma äitini on myös sellainen herkkujen tuputtaja, taitaa kaikki isovanhemmat olla. Itse olen kieltänyt herkkujen antamisen ennen ruoka-aikaa, mutta en jälkeen saa sitten vapaasti kaivaa ne keksit a suklaat kassistaan. Maistuu ne kyllä minullekin [/QUOTE]

Ei todellakaan ole kaikki isovanhemmat tuollaisia. Tai ilmeisesti meillä on käynyt erittäin hyvä tuuri sillä kummankaan puolen isovanhemmat A) eivät halua antaa ylimääräisiä herkkuja meidän 1v:lle ja B) kysyvät ja kuuntelevat meitä lasta koskevissa asioissa kuten ruokailussa. Kyllä minäkin hermostuisin jos mummo(t) kielloistani huolimatta tunkisivat suklaata lapselle.

Olen myös sitä mieltä, että mummolassa asiat voidaan hoitaa mummolan tapaan, eli joka asiaa ei tarvitse tehdä niinkuin me vanhemmat tehdään kotona. Mutta tuo herkkujen tuputtaminen on sellainen jota en mummolassakaan vielä halua tapahtuvan. Kyllä sitä ehtii myöhemminkin.

 

mä hyväksyn herkut pieninä määrinä anopilta ja apelta lapselle, sama oli omassa lapsuudessa rakkaiden mummojen luona :heart: rauha molempien sieluille, ihan tuli ikävä

 

Mun mielestä pointti on kuitenkin siinä mitä on mummin/papan kanssa sovittu yhteisiksi "pelisäännöiksi" lasten suhteen.. Ainakin fiksut isovanhemmat haluaa kuunnella lapsen vanhempien toiveitakin. Onhan silläkin iso merkitys kuinka paljon lapset on siellä mummolassa. Käväistäänkö silloin tällöin kylässä( ja ahtamassa herkkuja) vai onko lapsi esim. kesällä viikon mummolassa hoidossa tms. Mä en pidä pahana kun anoppi tarjoaa lapsille vähän väliä jätskiä ja paistaa lettuja, mutta lasten vauva-aikana otettiin joskus yhteen herkkujen ja suklaiden maistattamisesta, kun oli nuoremmalla esim.allergiaa ja ihottumia joiden syytä etsittiin.. Yksi asia josta olen puhunut miehen vanhempien kanssa on se etten halua että lasten aikaan juodaan alkoholia reilummin jos ovat yökylässä. Ruoan kanssa nautittu viinilasi ei haittaa, mutta en haluais että illalla tissutellaan jos lapset ovat yökylässä. Itse en käytä juurikaan alkoholia eikä mun omat vanhemmatkaan. Reilusti vaan sopimaan "säännöistä"mummojen kanssa, kunhan ei itsekään ihan pienestä nipota ja pistä välejä poikki.

 

Mä olen surutta kieltänyt kaiken ylimääräisen, anoppi syöttäisi vaikka peräkärryllisen herkkuja jos lupa annettaisiin.
Ja muutenkin "hälläväliä" meininki, mm.. hk sinistä annettu alle 6kk ikäiselle, suolaista palvikinkkua, popcorneja, karkkia,vanukkaita yms..

Kerroin että vierailut loppuu kokonaan jos ei voida uskoa että pienelle vauvalle ei syötetä mitä sattuu. Itse en söisi yli suolaisia nitriittikasoja, miksi niitä pitäisi tarjota pienelle vauvalle joka pääosin rintamaidolla? (selitys että kun se oli sen näköinen että tahtoo)

Nyt olen isomman kanssa hiukan katsonut sormien läpi, mitä annetaan mutta rajat siinäkin edelleen.

Toinen josta ollaan taisteltu on lasten kuljetus autossa, kun ne kunnon istuimet on niin kalliita ja meidän istuimet työläitä siirtää autosta toiseen jäkä jäkä, parempi kuljettaa jossain 15v vanhassa istuimessa naamamenosuuntaan, istuin oli halpa ja myyjä oli kertonut että sopii 9-35kg painoiselle jne.. MUTTA pikku juttu, naamamenosuuntaan ei kulje silti meidän 9kg painava 1v...

Loppui taas hänen lasten luokseen hakeminen kun ei suostunut meidän omia istuimia ottamaan.

 

Ikävää makean syöttämistä. Olen itse ollu nyt vuoden ilman sokeria ja perinteisiä herkkuja (poikkeuksia lukuunottamatta). Nyt kun makeaa ei syö, niin esimerkiksi kakut ja tavallinen suklaa maistuvat niin ällöttävän makeilta, ettei niitä voi syödä ainakaan mielellään. Kun itse on olut ilman makeita herkkuja, niin sitä selvemmin makeiden syöttäminen pikkulapsille tuntuu järjettömältä. Rasittavaa on kuulla sokerin puolustuspuheita siitä, miten se on tärkeää aivoille ja paras mahdollinen energianlähde. Miten ihmiset onkaan aivopesty sihen, että sokeria kuuluu syödä! Pienet määrät sokeria on ok, mutta turhat sokerit pois.

 

eikös se herkkuihin opettaminen ole juurikin isovanhempien tehtävä

Juuri näin

Jos et itse pysty vahtimaan isovanhempia
(toisinsanoen lapsi isovanhemmilla hoidossa kun herkkujen antamista tapahtuu)
voi katsoa peiliin tarvitaanko jokatoinen päivä sitä lapsenhoitoapua vai saisiko sitä tehtyä hommat niin että lapsikin on mukana ja on siellä isovanhemmilla sinun seurassasi.
Tosin jos sinun nähtesi antavat noin pienelle lapselle herkkuja vedoten äiti ja isikin syövät herkkuja niin aika nyhverö olet jos et sitä silloin edes pysty kieltämään.

Jokaisen vanhemman unelmahan tietysti olisi ettei alle 3v olisi saanut mehuja karkkeja ym sokereita mutta eihän se lapsi siihen herkutteluun joskus vaan ,kuole.
Helpommallakin saa stressin

Ajattele kun minun pikkusiskoni syntyi -80 luvun alussa ja silloin oli edelleen suositus sokerivettä juottaa tuttipullosta :O
Että onhan nuo "hiukan" muuttuneet siitä vanhasta suosituksesta ja hengissä siltikin ollaan

 

[QUOTE="harmaa";26517921]Juuri näin

Jos et itse pysty vahtimaan isovanhempia
(toisinsanoen lapsi isovanhemmilla hoidossa kun herkkujen antamista tapahtuu)
voi katsoa peiliin tarvitaanko jokatoinen päivä sitä lapsenhoitoapua vai saisiko sitä tehtyä hommat niin että lapsikin on mukana ja on siellä isovanhemmilla sinun seurassasi.
Tosin jos sinun nähtesi antavat noin pienelle lapselle herkkuja vedoten äiti ja isikin syövät herkkuja niin aika nyhverö olet jos et sitä silloin edes pysty kieltämään.

Jokaisen vanhemman unelmahan tietysti olisi ettei alle 3v olisi saanut mehuja karkkeja ym sokereita mutta eihän se lapsi siihen herkutteluun joskus vaan ,kuole.
Helpommallakin saa stressin

Ajattele kun minun pikkusiskoni syntyi -80 luvun alussa ja silloin oli edelleen suositus sokerivettä juottaa tuttipullosta :O
Että onhan nuo "hiukan" muuttuneet siitä vanhasta suosituksesta ja hengissä siltikin ollaan [/QUOTE]

Hengissä ollaan, mutta mulla ainakin hampaat tosi huonossa kunnossa. Ja ylipainoa löytynyt lapsesta saakka

 

[QUOTE="harmaa";26517921]Ajattele kun minun pikkusiskoni syntyi -80 luvun alussa ja silloin oli edelleen suositus sokerivettä juottaa tuttipullosta :O
Että onhan nuo "hiukan" muuttuneet siitä vanhasta suosituksesta ja hengissä siltikin ollaan [/QUOTE]
Ilmankos 2-tyypin diabetes, kaikenlaiset vatsaongelmat, hiivasairaudet yms ovat räjähtäneet käsiin. Hengissä ollaan, mutta millä hinnalla.

 

Meillä olosuhdeselvityksen sossut sanoi, että isä voi korvata päivällisen jäätelöllä, kun niinhän isovanhemmat, kummit ym tekee myös. Lapsella oli ikää 11kk:tta. Hiukan olin ihmeissäni heidän kommenteista, koska ainakin minun puolelta vanhempani tarjoavat ruuan ensin eivätkä korvaa ateriaa jäätelöllä tai muilla herkuilla. Ymmärtävät hyvin myös, että herkkuja on kohtuudella tarjolla ja pienelle lapselle riittää vähemmän mitä isommalle.

Hauskaa oli myös siinä kohdin, kun isä ei osannut pestä lapsen hampaita (sen herkkuhetkien jälkeen illalla/aamulla) niin ne sossut tuumasi, että kotonahan lapsen hampaat kuitenkin tulee pestyä :O

 

Ilmankos 2-tyypin diabetes, kaikenlaiset vatsaongelmat, hiivasairaudet yms ovat räjähtäneet käsiin. Hengissä ollaan, mutta millä hinnalla.

kenellä on kenellä ei
Mutta tässä vasta osa siitä mitä ennen oli suosituksissa, kun niin kovasti ihmettelette että miksi ne isovanhemmat ei usko.
No siksi kun ennen tehtiin näin ja he ovat kuitenkin melkovarmasti 50+ ---> ihmisiä ja ei vanha koira uusia temppuja ihan heti opi vaikka kuinka veisit ne opukset luettavaksi.

Mitäs sitten kun me ollaan isovanhempia ja lapsen vanhemmat kieltää jotain joka meille oli ehdoton suositus jota on annettava.
Tai jos joku meidän aikana oleva on kielletty ja sitä saakin lapsenlapsille suositusten mukaan antaa niin varmastihan siinä taas on mummot ja mammat eli me päästämme pyörällä.

Kerta silloin kerta tällöin sokeria ei kuitenkaan tapa
Ja saahan se lapsi sitä sokeria jopa rintamaidostakin jos oikein pilkkuja viilataan

 

[QUOTE="harmaa";26517981]kenellä on kenellä ei
Mitäs sitten kun me ollaan isovanhempia ja lapsen vanhemmat kieltää jotain joka meille oli ehdoton suositus jota on annettava.
Tai jos joku meidän aikana oleva on kielletty ja sitä saakin lapsenlapsille suositusten mukaan antaa niin varmastihan siinä taas on mummot ja mammat eli me päästämme pyörällä.

Kerta silloin kerta tällöin sokeria ei kuitenkaan tapa
Ja saahan se lapsi sitä sokeria jopa rintamaidostakin jos oikein pilkkuja viilataan [/QUOTE]
Mä ainakin odotan, että suositukset tulevat muuttumaan. Mutta muuttuivat ne tai eivät, niin vanhemmat päättävät pikkulapsen syömisistä ja isovanhempien tulee kunnioittaa vanhempien päätöksiä.

Sokeria saa tarpeeksi luonnollisessa muodossa esim. rintamaidossa, marjoissa ja hedelmissä. Teollisesti jalostettu sokeri ei ole lainkaan tarpeellista.

 

Onneksi mun ei ole koskaan tarvinnut pingottaa eikä käydä mitään valtataisteluita isovanhempien kanssa, tai laatia mitään sääntölistaa lasteni hoidosta. Ei ne aina tee niinkuin minä itse, mutta so what. Hyvähän lapsenkin on tottua siihen että on tekemisissä erilaisten aikuisten kanssa ja eri paikoissa voi olla eri sääntöjä.

 

Onneksi mun äiti on kysynyt multa, saako antaa. Ja oon luvannut pieniä määriä antaa. Mutta isäni sitten antaa mielivaltaisesti kaikkea, argh.

 

Mä ainakin odotan, että suositukset tulevat muuttumaan. Mutta muuttuivat ne tai eivät, niin vanhemmat päättävät pikkulapsen syömisistä ja isovanhempien tulee kunnioittaa vanhempien päätöksiä.

Muistahan tämä myös kun ole itse isovanhemman asemassa

Löysää nutturaa ja älä bingota,
stressin saa helpommallakin!

 

Kyllähän niitä herkkuja saa joskus antaa mutta kohtuudella. Kolmevuotiaalla tyttärelläni on sairauden hoitoon käytössä kortisonia, joka lisää ruokahalua. Paino lähtee siis herkästi nousuu. Tämän vuoksi joudumme rajoittamaan esim. herkkujen syöntiä. Anoppini ymmärtää tämän kyllä mutta oma äitini ei.

Näemme äitiäni useamman kerran viikossa ja melkein jokainen kerta hän kaivaa repustaan pillimehuja, karkkeja, suklaata. Eikä meinaa uskoa vaikka kuinka sanon ettei kanna niitä. Antaisikin ne herkut edes minulle jemmaan niin voisin silloin tällöin niitä tytölle antaa. Pääsiäisen aikaankin toi tytölle kerralla viisi suklaamunaa.

Toisinaan hän saattaa oikein dramaattisesti kommetoida tytölle että "Mummo ei tuonut sinulle herkkuja koska äitisi sanoi ettet saa niitä syödä". Tyttö tietysti on ihan ihmeissään tilanteesta. Ollaan äitini kanssa aika tiukkojakin keskuteluja aiheesta käyty. Uhkasin että jos ei ala uskomaan niin jokaisella kerralla kun hän meille tulee ratsaan hänen reppunsa.

 

Muistahan tämä myös kun ole itse isovanhemman asemassa

Löysää nutturaa ja älä bingota,
stressin saa helpommallakin!

Toiset ikäiseni ovat jo isovanhempia, joten en usko, että mielipiteeni tästä muuttuu. En ole ollut mikään tiukkapipo omienkaan lasten suhteen, joten en usko, että siinä mielessä tulee ongelmia. Kysymys on enempi siitä etten hyväksy sitä, että vanhempien yli kävellään. Teen parhaani, etten itsekään tule tekemään niin, vaikka nuoren polven tavat eivät sopisi omaan ajatusmaailmaani.