Onko nykyisin kerjääminen kylässä sallittu?

[Kiltti äiti]

Onko enää olemassa sitä sääntöä lapsilla ettei kylässä kerjätä syömistä? Ihmettelen vain kun useasti lapsen kaverit ovat ruokaa tms. herkkua vailla. Juurikin meille tuli kylään yksi tarhakaveri (kouluun menevästä kyse) ja ehdotti meidän pojalle, voisinko minä käydä ostamassa heille pallojäätelöt. Sanoi myös, että hänellä on nälkä. Kun tiedustelin, onko syönyt kotona lähtiessä, niin olihan hän.

Itse olen niin vanha-aikaisen kasvatuksen saanut, että en missään tapausessa anna lapseni kysellä syömistä/mehua tms. kylässä. Eri asia on pyytää juotavaa esim. vettä.

 

[isoäiti mölykylästä]

no kyllä meillä on ainakin lapsille opetettu, että kylässä ei ruinata mitään oli se sitten jäätelö tai oli vaikka karkkia ja että vaikka karkkia olis esillä jossain niin ei saa ottaa ja eikä pyytää, ellei kukaan tarjoa itsestään. eikä meilläkää kyllä ole ruinaavia vieraita käynyt

 

[Lentokala]

Olen opettanut että kylässä ei ruinata mutta saavat kyllä ottaa jos tarjotaan.
Juotavaa toki voi ja saa pyytää.

Kyllä meilläkin on lasten kaverit pyytäneet herkkuja / ruokaa.
Toivon kuitenkin etteivät omani sitä tee.

 

[..]

no ehkäp tmän kaverin vanhemmt eivät osaa aavistaa tämmöistä käytöstä ja sen vuoksi eivät ole tajunneet sitä kieltää?

 

["minä"]

Meidän ipanoilta on kielletty kaiken muun paitsi veden pyytäminen. Tarjottaessa saa toki kaikkea ottaa.

 

["minä"]

On tuo vanhin kerjännyt silti, onneksi tuon kaverin äidin kanssa ollaan läheiset, joten hän tiesi että haluan asiasta tietää ja kertoi.

 

["kemeli"]

Pojan kaveri yleensä kylässä ollessaan aina kysyy jotain herkkua. Ja tiedän, että äitinsä on ehdottomasti kieltänyt ruinaamisen. Samoin mä oletan, että mun lapseni ei ruinaa ruokaa ja herkkuja kyläillessään, mutta enhän mä voi varmaksi sanoa, kuinka käyttäytyy. Senpä takia myös kyläpaikan aikuiset voivat kasvattaa vierasta lasta ja sanoa, että herkkuja ei ole ja että meillä ei tykätä, että herkkuja ruinataan.

 

[Kiltti äiti]

Tuttavien lapsille on sanonut ihan suoraan ettei saa kerjätä, mutta vieraalle en oikein viitsi. Yleensä jos kaveri kerjää, en sitten annakkaan sitä pillimehua, mitä olin alunperin ajatellut antaa. Kiva on tarjota ja yleensä tarjoankin esim. terassilla mehut ja keksit, mutta kerjäämisen jälkeen riittää pelkkä mehu.

 

["vieras"]

Ei mun lapsillani ainakaan ole sallittua, enkä kyllä muillekkaan antaisi. Syököön kotonansa!

 

["vieras"]

Itse olen törmännyt siihen että pihapiirin lapset ovat vähän väliä syömään tulossa, saatetaan tulla jopa ovikelloa soittamaan ja kysyvät saavatko meillä syödä. Tai sit käsketään/pyydetään omia lapsia kysymään saavatko kaverit syödä meillä. Yks tyttö jopa kerran totesi että äitinsä kuulema sanonut että kun heillä kiirettä eivätkä kerkiä ruokaa laittamaan niin heillä on lupa tulla meille syömään.

Itse muistan omasta lapsuudesta että jos kaveri oli esim yökylässä niin tottakai tuli myös ruokapöytään mutta jos oli vaan käymässä niin odotti kun perhe söi. Ei siis automaattisesti sitä kaveria kutsuttu syömään. Nykyään tuntuu että tosiaan koko pihan lapsilauma pitäisi ruokkia.

 

[Kiltti äiti]

Meillä oli vielä sellainen sääntö kun kylässä käytiin, että ei saanut ottaa kuin sen yhden kahvileivän. Sitten kun oli sen syönyt ja talon emäntä tarjosi/tyrkytti lisää, niin sai sen toisenkin ottaa ;-).

 

["noh"]

Se ei ole tyhmä joka pyytää vaan se joka käy antamaan.

Eli talossa pyöriville lapsille tekee paikalla oleva aikuinen selville talon säännöt. Toisissa taloissa joku voi hyvinkin mukavuudenhaluaan hakea vaikka kuudelle penskalle pallojäätelöt, toisissa saa kraanavettä.

Ja minä en ainakaan käy takaamaan etteivät minun lapseni yrittäisi pyytää herkkuja kyläillessään vaikka olen sitä ruinaamatta oloa heille kokenut opettaa.

 

[miunmau]

Omat lapset ovat vielä sen verran pieniä, ettei heille/ meille ole yllätyskavereita tullut.

Minunkin lapsuudessa oli tapana odotella lastenhuoneessa sen aikaa, että isäntäperhe söi, jos oltiin kylässä ruoka-aikaan. Joskus vieras laitettiin omaan kotiin syömään oman perheen kanssa ja takaisin sai tulla kun molemmat perheet olivat syöneet.

Näin meinasin tulevaisuudessa tehdä myös lasteni kavereiden kanssa. Yövieraat tms. tietysti asia erikseen.

 

[Pikkukaupunkilainen]

Meillä kyllä tarjotaan aika usein kavereille ruokaa, ei tietenkään jos kylässä on kuusi eri kaveria, mutta jos on esimerkiksi kaksi, kyllä hekin saavat yleensä meillä syödäkseen, jos sattuvat kylässä olemaan. Jos tulevat ruoka-aikaan poikkeamaan 10 minuutiksi, ei me silloin tarjota. En kyllä ole vielä sellaiseen törmännyt, että joku tulisi iahn ruinaamalla ruinmaan ruokaa. Vettä saa tottakai pyytää.

 

[Kiltti äiti]

Pyytäminen siis tapahtuu esim. kysymällä, oisko jotain herkkua, onko jäätelöä, saadaanko pillimehua, limpparia tms. Jos pyydetään poikaa syömään, kaveri sanoo, että hänelläkin on nälkä. Tai tullaa pöytään kun puretaan kauppakassia ja pyydetään heti esim. keksiä jne. Omalleni olen monta kertaa sanonut ja yrittänyt ohjeistaa, että tarjoaminen ja pyytäminen ovat kaksi eri asiaa.

 

[Kiltti äiti]

On ihan pyöristynyt tänään kyllä kun poikamme kaveri pyysi, että minä olisi lähtenyt kauppaan ostamaan sitä jäätelöä just nyt. Sanoin vain, että en tykkää pyytämisestä eikä sellaista saa tehdä.

 

[miunmau]

On ihan pyöristynyt tänään kyllä kun poikamme kaveri pyysi, että minä olisi lähtenyt kauppaan ostamaan sitä jäätelöä just nyt. Sanoin vain, että en tykkää pyytämisestä eikä sellaista saa tehdä.

Mainitse asiasta ohimennen kaverin vanhemmille.