Onko normaalia vai masennusta tms?

["Väsynyt"]

Mulla on koko ajan nykyään olo, että en jaksa enää. Olen ihan poikki ja väsynyt, haluaisin jäädä aamulla vaan peiton alle makaamaan. Olen peruspositiivinen ihminen mutta en enää jaksa hymyillä.

Taustoja en nyt hirveän tarkkaan ala selittään, mutta itselläni on periaatteessa kaikki ok. Äidilläni sen sijaan on ollut vaikea jakso viime viikkoina, uhkailee itsemurhalla jne, nyt kuitenkin tilanne parempi taas. Samoin veljeni purkaa oloaan minulle, avioeron partaalla ja siipi maassa. Heilläkin tilanne nyt parempaan päin.

Sitä mukaa kun muiden tilanne kohenee niin itsestä tuntuu että alan olla aika äärirajoilla.

Onko tämä nyt vaan jotain vastavaikutusta kun muiden kriisit alkaa helpottaa vai pitäisikö mun itsenikin kohta hakeutua lääkäriin?

 

["rrr"]

Hyvin mahdollista ja varmaan todennäköistäkin että nuo muiden jutut vaikuttavat nyt omaan oloosi. Olet ollut läheisten tukena aika rankoissakin jutuissa ja nyt kun akuutein tilanne alkaa helpottaa sun aivot on sitä mieltä että ok, nyt on TÄMÄN tyypin aika levätä. Ja siinäpä sitä sitten ollaan, uupumus ottaa vallan.

Tuo on tietysti tosi yksinkertaistetusti selitetty ja taustalla voi olla paljon muutakin.
JA se että syy omaan oloosi olisi nyt muissa ei tietenkään tarkoita etteikö sunkin voisi olla tarpeellista saada hoitoa. Jos siis itsestäsi tuntuu siltä niin kyllä, lääkärille mars. Luultavasti sieltä saa lääkereseptin kouraan mutta hyvällä tuurilla myös vaikka lähetteen mielenterveyshoitajalle. Siellä pääsee vähän avautumaan (mikä ainakin itselleni olisi sinun tilanteessasi tosi tarpeellista, kun on itse ollut se JOLLE avaudutaan) ja samalla muutaman käyntikerran aikana hoitaja tekee vähän kartoitusta siitä olisiko jatkohoidolle tarvetta ja jos, niin millaiselle.

Äärirajoilla ei ole hyvä olla.
Hae ihmeessä apua. Tsemppiä ja jaksamisia.