[QUOTE="vieras";28147084]Hahaa. Taitaa olla poika? Itsellä on vastaava 7v. Olen saanut kyllä harrastamaan liikuntaa, mutta välillä valittaa että se on tylsää. Toisinaan onneksi sanoo että tykkää niistä harrastuksistaan ja on ihan innoissaankin. Koulussa tykkää vain matikasta ja tietoaineista. Haluaa pelata, pelata, pelata ja puhua peleistä 24/7. En anna, koska menee ylikierroksille ja alkaa yhä enemmän valittaa kuinka tylsää kaikki MUU on. Tykkää katsoa televisiota, muttei katso lastenohjelmia..huoh vaan urheilu- ja tieto-ohjelmia. Kavereita on sellainen ryhmä, mutta mitään selkeää parasta kaveria ei taida olla ainakaan vapaa-ajalla. Kaverit tykkäävät kaikki peleistä tai urheilusta, eikä nekään enää mitään leiki. Minusta tuntuu että kaverit on valikoituneet näin. Joskus meillä käy joku samanhenkinen onneksi ja haluaisi aina kaverit meille. Suuremmin ei ole kaverinkipeä.
Siinä mielessä on itsenäinen että on mielellään itekseen kotona, nukkuu omassa sängyssä (aika lähellä meitä se sänky tosin
) ja haluaa käydä yksikseen suihkussa. Missään tapauksessa ei tulisi kanssani naisten puolelle uimahallissa. Tytöt on yök ja mikään ei ole kamalampaa kuin että joku tyttö pussaisi.[/QUOTE]
Ok. Meillä on hyvin riippuvainen vanhemmista. Tuntuu, että ujommaksi vaan muuttuu. Ei ole yhtään sosiaalinen, ja se vähän huolettaa kyllä. Ihan kiltti ja mukava poika on, mutta jotenkin toivoisi enemmän sellaista itsenäisyyttä ja reippautta. Käyttäytyy kuin nuorempi suurimmaksi osaksi ajasta, vaikka älyllisesti ja taidoiltaan on kyllä ihan ikäisensä tasolla. Ja se tosiaan, ettei kaveria edes kaipaa.. Meidän kadulla olisi kyllä kavereita melkein joka talossa, pelaavat pihalla paljon, mutta kun ei lähde edes kysymään. Vaikea ymmärtää lasta, joka on luonteeltaan niin erilainen kuin minä. Sisäänpäinkääntynyt ja vähän liiankin eristäytynyt.
