Kunnianloukkaus
114 kuolemaa
Maanantai 11.5.2009 klo 05.16
Mustasukkaisuus ja eron uhka ovat vaimosurmien yleisimmät motiivit.
KIHLAUS PÄÄTTYI Hanne, 19, oli juuri purkanut kihlauksen poikaystäväänsä. Ex-kihlattu kuristi tytön hengiltä Mikkelissä vuonna 1999.
KIHLAUS PÄÄTTYI Hanne, 19, oli juuri purkanut kihlauksen poikaystäväänsä. Ex-kihlattu kuristi tytön hengiltä Mikkelissä vuonna 1999.
PERHEENÄITI KATOSI Aviomies kuristi Britanniassa asuneen suomalaisäidin Kirsi Giffort-Hullin ja kätki tämän ruumiin syyskuussa 2005.
PERHEENÄITI KATOSI Aviomies kuristi Britanniassa asuneen suomalaisäidin Kirsi Giffort-Hullin ja kätki tämän ruumiin syyskuussa 2005.
69 VEITSENISKUA Jämsäläispoliitikko Paula Björkqvistin murha ravisutti Suomea heinäkuussa 2006. Aviomies surmasi hänet 69 veitseniskulla kotona.
69 VEITSENISKUA Jämsäläispoliitikko Paula Björkqvistin murha ravisutti Suomea heinäkuussa 2006. Aviomies surmasi hänet 69 veitseniskulla kotona.
KOLMAS UHRI Anna-Emilia löydettiin puukotettuna kesämökiltä tammikuussa 2008. Miesystävä oli aiemmin tuomittu avovaimon ja äidin surmista.
KOLMAS UHRI Anna-Emilia löydettiin puukotettuna kesämökiltä tammikuussa 2008. Miesystävä oli aiemmin tuomittu avovaimon ja äidin surmista.
Kun nainen kohtaa väkivaltaisen kuoleman, kahdessa tapauksessa kolmesta (68 %) tekijänä on oma rakas - entinen tai nykyinen.
114 naista menetti henkensä aviomiehen, kihlatun, avomiehen, miesystävän, poikaystävän tai entisen kumppanin väkivaltateon seurauksena vuosina 2003-2007.
Perhetragedian taustalla voi olla rahaongelmia ja velkoja, uhkaava konkurssi, terveyden heikkeneminen tai työpaikan menetys, mutta ylivoimaisesti suurin motiivi on ongelmat parisuhteessa - ero, sen uhka tai mustasukkaisuus.
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen Naiset henkirikosten uhreina 2002-2007 -selvityksen laatineen tutkija Martti Lehden mukaan pääosa surmista tehdään "pikaistuksissa".
- Suunnitelmallisuus eli kosto on erotilanteissakin hyvin harvinaista, Lehti toteaa.
Alkoholi on läsnä yli 60 prosentissa tapauksesta, ja usein vielä niin, että molemmat osapuolet ovat humaltuneet.
- Iso osa uhreista on työikäisiä, yhteiskunnasta syrjäytyneitä. Yleensä sekä uhri että tekijä ovat sekä päihdeongelmaisia että työttömiä, Lehti toteaa.
Vähättelevä ryyppytappo
Henkirikoksen uhrien omaiset ry:n projektipäällikkö Risto Räsänen sen sijaan harmittelee, että parisuhdeväkivalta leimataan usein vähättelevästi ryyppyriidaksi ja parisuhdesurmista tehdään tilastoissa ryyppytappoja.
Se loukkaa läheisensä menettäneitä omaisia.
Räsänen toivoisi, että henkirikosten motiiveja tarkasteltaisiin nykyistä laajemmin ja kriittisemmin. "Ryyppyriidankin" taustalla on inhimillisiä tarinoita ja ihmiskohtaloita.
- Helposti annetaan liian yksipuolinen kuva, häivytetään tällaiset tarinat kauemmas "tavallista" ihmistä. Totuus on kuitenkin, että lähisuhdeväkivaltaa voi tapahtua millaisessa perheessä tahansa.
Samassa ruokapöydässä
Omaisensa väkivaltaisesti menettänyt ihminen tarvitsee paljon tukea ja apua: alkuun ammattimaista kriisiapua, sen jälkeen pitkäkestoista ja jatkuvaa terapiaa ja mielellään myös vertaistukea.
Osa omaisista kieltäytyy avusta, ja siihen heillä tietysti on oikeus.
Räsäsen mukaan moni omainen tuntee syyllisyyttä.
- He syyttävät itseään, kun eivät ole huomanneet merkkejä eivätkä ole voineet suojella omaa lastaan tai läheistään, Räsänen kertoo.
Tuskaa kuormittaa sekin, jos perhesurman tekijä on tuttu, perheenjäsen.
- Usein suhde on ollut hyvin läheinenkin. Mies, joka on syönyt samassa ruokapöydässä, Räsänen muistuttaa.
Moni nainen on ennen kuolemaansa tavalla tai toisella anonut apua. Ainakin joka toisessa vaimosurmassa fyysistä väkivaltaa oli esiintynyt jo aiemmin. 40 prosenttia uhreista oli kertonut jollekin pelkäävänsä kumppaniaan.
Poliisin apuun oli turvautunut ennen kuolemaansa harva, vain joka kuudes.
Lue maanantain (11.5.2009) Iltalehdestä Hannen äidin koskettava tarina.
SANNI GRAHN
sanni.grahn@iltalehti.fi
Maanantai 11.5.2009 klo 05.16
Mustasukkaisuus ja eron uhka ovat vaimosurmien yleisimmät motiivit.
KIHLAUS PÄÄTTYI Hanne, 19, oli juuri purkanut kihlauksen poikaystäväänsä. Ex-kihlattu kuristi tytön hengiltä Mikkelissä vuonna 1999.
KIHLAUS PÄÄTTYI Hanne, 19, oli juuri purkanut kihlauksen poikaystäväänsä. Ex-kihlattu kuristi tytön hengiltä Mikkelissä vuonna 1999.
PERHEENÄITI KATOSI Aviomies kuristi Britanniassa asuneen suomalaisäidin Kirsi Giffort-Hullin ja kätki tämän ruumiin syyskuussa 2005.
PERHEENÄITI KATOSI Aviomies kuristi Britanniassa asuneen suomalaisäidin Kirsi Giffort-Hullin ja kätki tämän ruumiin syyskuussa 2005.
69 VEITSENISKUA Jämsäläispoliitikko Paula Björkqvistin murha ravisutti Suomea heinäkuussa 2006. Aviomies surmasi hänet 69 veitseniskulla kotona.
69 VEITSENISKUA Jämsäläispoliitikko Paula Björkqvistin murha ravisutti Suomea heinäkuussa 2006. Aviomies surmasi hänet 69 veitseniskulla kotona.
KOLMAS UHRI Anna-Emilia löydettiin puukotettuna kesämökiltä tammikuussa 2008. Miesystävä oli aiemmin tuomittu avovaimon ja äidin surmista.
KOLMAS UHRI Anna-Emilia löydettiin puukotettuna kesämökiltä tammikuussa 2008. Miesystävä oli aiemmin tuomittu avovaimon ja äidin surmista.
Kun nainen kohtaa väkivaltaisen kuoleman, kahdessa tapauksessa kolmesta (68 %) tekijänä on oma rakas - entinen tai nykyinen.
114 naista menetti henkensä aviomiehen, kihlatun, avomiehen, miesystävän, poikaystävän tai entisen kumppanin väkivaltateon seurauksena vuosina 2003-2007.
Perhetragedian taustalla voi olla rahaongelmia ja velkoja, uhkaava konkurssi, terveyden heikkeneminen tai työpaikan menetys, mutta ylivoimaisesti suurin motiivi on ongelmat parisuhteessa - ero, sen uhka tai mustasukkaisuus.
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen Naiset henkirikosten uhreina 2002-2007 -selvityksen laatineen tutkija Martti Lehden mukaan pääosa surmista tehdään "pikaistuksissa".
- Suunnitelmallisuus eli kosto on erotilanteissakin hyvin harvinaista, Lehti toteaa.
Alkoholi on läsnä yli 60 prosentissa tapauksesta, ja usein vielä niin, että molemmat osapuolet ovat humaltuneet.
- Iso osa uhreista on työikäisiä, yhteiskunnasta syrjäytyneitä. Yleensä sekä uhri että tekijä ovat sekä päihdeongelmaisia että työttömiä, Lehti toteaa.
Vähättelevä ryyppytappo
Henkirikoksen uhrien omaiset ry:n projektipäällikkö Risto Räsänen sen sijaan harmittelee, että parisuhdeväkivalta leimataan usein vähättelevästi ryyppyriidaksi ja parisuhdesurmista tehdään tilastoissa ryyppytappoja.
Se loukkaa läheisensä menettäneitä omaisia.
Räsänen toivoisi, että henkirikosten motiiveja tarkasteltaisiin nykyistä laajemmin ja kriittisemmin. "Ryyppyriidankin" taustalla on inhimillisiä tarinoita ja ihmiskohtaloita.
- Helposti annetaan liian yksipuolinen kuva, häivytetään tällaiset tarinat kauemmas "tavallista" ihmistä. Totuus on kuitenkin, että lähisuhdeväkivaltaa voi tapahtua millaisessa perheessä tahansa.
Samassa ruokapöydässä
Omaisensa väkivaltaisesti menettänyt ihminen tarvitsee paljon tukea ja apua: alkuun ammattimaista kriisiapua, sen jälkeen pitkäkestoista ja jatkuvaa terapiaa ja mielellään myös vertaistukea.
Osa omaisista kieltäytyy avusta, ja siihen heillä tietysti on oikeus.
Räsäsen mukaan moni omainen tuntee syyllisyyttä.
- He syyttävät itseään, kun eivät ole huomanneet merkkejä eivätkä ole voineet suojella omaa lastaan tai läheistään, Räsänen kertoo.
Tuskaa kuormittaa sekin, jos perhesurman tekijä on tuttu, perheenjäsen.
- Usein suhde on ollut hyvin läheinenkin. Mies, joka on syönyt samassa ruokapöydässä, Räsänen muistuttaa.
Moni nainen on ennen kuolemaansa tavalla tai toisella anonut apua. Ainakin joka toisessa vaimosurmassa fyysistä väkivaltaa oli esiintynyt jo aiemmin. 40 prosenttia uhreista oli kertonut jollekin pelkäävänsä kumppaniaan.
Poliisin apuun oli turvautunut ennen kuolemaansa harva, vain joka kuudes.
Lue maanantain (11.5.2009) Iltalehdestä Hannen äidin koskettava tarina.
SANNI GRAHN
sanni.grahn@iltalehti.fi
