Onko nää ihan normaaleja tuntemuksia? (toisen lapsen yrityksestä)

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja apuva
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
A

apuva

Vieras
Olen nyt viimein jättämässä ehkäisyä pois ja toinen lapsi saa tulla jos on tullakseen. Esikoinen täyttää ensikuussa 2 vuotta. Toinen lapsi olisi ihana asia, mutta silti pelottaa. Miten jaksan kahden kanssa, kun yhdenkin kanssa on joskus raskasta?

Onko kellään muulla ollut tällaisia ajatuksia? Mulla on tosi ristiriitainen olo, kun toinen lapsi olisi niin toivottu, mutta silti jännittää ja pelottaakin tuleva.
 
No mitäs jos odottaisitte vielä hetken? Mulla oli epäilyksiä kakkosen kohdalla, joten pienellä ikäerolla homma ei varmaan olisi toiminut, tai ehkä olisi mutta se ei tuntunut luontevalta vaihtoehdolta. Ikäeroksi tuli liki 3v ja se on tuntunut hyvältä. Myös vauvakuume kasvoi polttavaksi, kun esikoinen oli n.2v.
 
:D

En nyt meinaa pahantahtoisesti nauraa, mutta kuules, eiköhän nuo tuntemukset ole melko yleisiä. Veikkaan että useampi noita tuntee kuin ei tunne. Ainakin täysipäisistä ihmisistä, jotka oikeasti välittävät lapsistaan.

Täällä todella samanlainen tilanne, esikoinen täyttää ensi kuussa 2v. Mutta meidän kakkonen on jo matkalla, rv 9+6. Ja vieläkin välillä hirvittää ja melkein kaduttaa tuo raskaaksi hankkiutuminen. Niin ne saa epäilykset ja pelot valtaansa itse kukin. Ja täällä ihan varmasti sekä isä että äiti tätä lasta haluaa.

Minusta nuo tunteet ovat nimenomaan terveitä ja tarkoittavat sitä, että asiaa on oikeasti harkittu ja punnittu eikä lasta lähdetä hankkimaan vaan hetken mielijohteesta "kun olis se vauva kiva".

:hug: ja tsemppiä yritykseen.
 
Miun lapset ovat iältään poika 7v ja tytöt 3 v, jouluna 2 v ja pienin on 2 kk.3 lapsen kanssa olin vieläpä yksin.Hyvin pärjäsin kun alusta asti olen huolehtinut kodista ja lapsista yksin.Nyt kuitenkin sellainen puoliso jonka kanssa voi jakaa lapsen hoitoa ja kotitöitä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Millenia:
:D

En nyt meinaa pahantahtoisesti nauraa, mutta kuules, eiköhän nuo tuntemukset ole melko yleisiä. Veikkaan että useampi noita tuntee kuin ei tunne. Ainakin täysipäisistä ihmisistä, jotka oikeasti välittävät lapsistaan.

Täällä todella samanlainen tilanne, esikoinen täyttää ensi kuussa 2v. Mutta meidän kakkonen on jo matkalla, rv 9+6. Ja vieläkin välillä hirvittää ja melkein kaduttaa tuo raskaaksi hankkiutuminen. Niin ne saa epäilykset ja pelot valtaansa itse kukin. Ja täällä ihan varmasti sekä isä että äiti tätä lasta haluaa.

Minusta nuo tunteet ovat nimenomaan terveitä ja tarkoittavat sitä, että asiaa on oikeasti harkittu ja punnittu eikä lasta lähdetä hankkimaan vaan hetken mielijohteesta "kun olis se vauva kiva".

:hug: ja tsemppiä yritykseen.

Kiitos :) Viestisi lämmitti kovasti mieltä. Ja ihana kuulla, että muillakin on näitä samanlaisia ajatuksia.
 
Ihan normaalia tuo on. Nyt on juuri sopiva aika aloittaa yritykset. Ei tule liian pitkää ikäeroa sisaruksille. Minun mielestäni kahden kanssa on helpompaa, kun lapset leikkivät keskenään.
 

Yhteistyössä