Onko mulla tarkkaavaisuushäiriö vai mikä? Analysoikaa :D

[iipunen]

-tekstien lukeminen vaatii aikaa, eikä välttämättä siltikään jää päähän mitä on lukenut, JOS aihe ei yhtään kiinnosta.
-matikkaa osaan tuskin ollenkaan.
-jos joku antaa minulle nopeasti ohjeet, miten joku asia pitää tehdä, niin kaikki menee ohi korvien enkä välttämättä ymmärrä mitä on sanottu. Joskus, vaikka ohje toistetaankin ja keskityn kaikilla voimillani on ohjeet mulle täyttä siansaksaa.
-lapsen kanssa pelataan peliä, missä kahdesta samanlaisesta kuvasta pitää löytää 5virhettä, niin löydän vaan 2 vaikka kuinka etsisin mielestäni tarkkaan. Mies taas löytää hyvin nopeasti kaikki 5virhettä. Tuo sama juttu pätee minulla lauseissa, jos on 3samanlaista lausetta (joissa kahdessa on virheitä ja yksi oikein), löydän virheellisiimmän lauseen mutta 2viimeistä näyttää mun mielestä ihan samanlaisille.
-joidenkin asioiden loppuunvieminen on vaikeaa, vaikka kuinka asennoituisin ja pitäisin ns. luovia taukoja
- en tiedä vieläkään mitä tarkoittaa adjektiivi, verbi jne...
-taiteessa/luovissa asioissa olen aika hyvä, piirtäminen/käsityöt/sisustaminen niihin jaksan keskittyä kauan aikaa.
-ei ole ongelmia paikoillaan olemisessa
-harvassa asiassa jaksan olla kärsivällinen, virheiden korjaaminen tuottaa vaikeuksia. Siis jos ei heti kerralla onnistu joku asia, niin jätän sen useinmiten sitten tekemättä.
-oon aina ollut "käytännön ihminen", mielummin opin tekemällä kuin lukemalla.

Luettelo olisi aika pitkä, etten jaksa enempää listata... Vai olisikohan tuo sittenkin jotain lukihäiriötä tai?? Peruskouluaikaan ei mua passitettu minnekään ihmeempii tutkimuksiin, opettajilta tuli saatua aika paljon haukkuja asioista, pistivät kaiken sen piikkiin että olen muka laiska. Mutta vaikka tosissani yritin lukea kokeisiin monta kertaa ja kerrata monella taktiikalla asioita, niin en silti ilmeisesti osannut kokeissa tuoda sitä paperille ilmi tai vastaukseni oli jälkeenpäin luettuna asian vierestä, eikä vastaukseni vastannut kyseiseen kysymykseen... :/

 

["vieras"]

En tiedä, mutta oman mielenrauhan ja muunkin hyödyn vuoksi kannattaisi hakeutua neurologisiin tutkimuksiin. On stressaavaa hakata päätä seinää ja tuntea itsensä vaan epämääräisellä tavalla "tyhmäksi", jos ei ole tietoa, mikä oikeasti on vialla.

 

[iipunen]

[QUOTE="vieras";25749226]En tiedä, mutta oman mielenrauhan ja muunkin hyödyn vuoksi kannattaisi hakeutua neurologisiin tutkimuksiin. On stressaavaa hakata päätä seinää ja tuntea itsensä vaan epämääräisellä tavalla "tyhmäksi", jos ei ole tietoa, mikä oikeasti on vialla.[/QUOTE]

tuo on totta! Laiska ja tyhmä olin opettajien mielestä, vaikka heillekin yritin sanoa etten tee tahallani sitä etten ymmärrä tai osaa. Ei ne suostuneet selvittämään asiaa sen tarkemmin...

 

["vieras"]

tuo on totta! Laiska ja tyhmä olin opettajien mielestä, vaikka heillekin yritin sanoa etten tee tahallani sitä etten ymmärrä tai osaa. Ei ne suostuneet selvittämään asiaa sen tarkemmin...

Ymmärrän, että on tuntunut pahalta. Itsellä ADD ja aina koulussa pärjännyt, mutta sellainen epäsosiaalinen unelmoija olen ollut ja siitä on ollut paljon ongelmaa. Mihinkään ylimääräiseen ei ole vaan riittänyt energiaa ja siitä on saanut kuulla.

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";25749281]Ymmärrän, että on tuntunut pahalta. Itsellä ADD ja aina koulussa pärjännyt, mutta sellainen epäsosiaalinen unelmoija olen ollut ja siitä on ollut paljon ongelmaa. Mihinkään ylimääräiseen ei ole vaan riittänyt energiaa ja siitä on saanut kuulla.[/QUOTE]
Ja se helpotti, että sai tietää mistä asia johtuu. Osaa hoitaa myös käytännön asiat siihen malliinkun itselle sopii ja ei pakota itseään toimimaan kuin "normaali-ihmiset", kun ei siihen vaan itsestä ole.

 

[iipunen]

[QUOTE="vieras";25749281]Ymmärrän, että on tuntunut pahalta. Itsellä ADD ja aina koulussa pärjännyt, mutta sellainen epäsosiaalinen unelmoija olen ollut ja siitä on ollut paljon ongelmaa. Mihinkään ylimääräiseen ei ole vaan riittänyt energiaa ja siitä on saanut kuulla.[/QUOTE]

muistan ikuisesti sen kun todistuksia sai ensimmäisiltä voisilta, kun melkeinpä jokaisessa luki "olet usein omissa maailmoissasi" "taiteellinen unelmoija". En tule toimeen tietynlaisten ihmisten kanssa, jotkut luulee että olen leuhka tai minua ei kiinnosta, jos unohdun ajatuksiini Mutta pidempi aikaiset tutut ja perhe tietää mun jutut, eivätkä siitä suutu...

 

[iipunen]

[QUOTE="vieras";25749296]Ja se helpotti, että sai tietää mistä asia johtuu. Osaa hoitaa myös käytännön asiat siihen malliinkun itselle sopii ja ei pakota itseään toimimaan kuin "normaali-ihmiset", kun ei siihen vaan itsestä ole.[/QUOTE]

niin tuo olisi kyllä helpottavaa tietää, onko tämä jotain vai ei ole...

 

[kaippa adhd]

itselläni lähes kaikki mitä tuolla alussa esitettiin. lisänä vielä se, etten todellakaan ole käsityöihminen, enkä juuri muutenkaan käytännöllinen.
yksi opettaja kutsui minua aikoinaan koulussa professori hajamieliseksi.
tutkimuksista, mikä minulla voisi olla, ei ole hyötyä. tiedänhän itse miten oireilen. sillä mikä höpönlöpön nimi mahdollisella oireyhtymällä on, ei ole mitään merkitystä.
jos lääkitys mahdollisesti auttaisi, minulla ei ole niitä vara hankkia.
kuumeisena ja sairaana ole tyyni ja rauhallinen. nautin siitä olotilasta, vaikka muuten olisinkin kipeä.

 

["vieras"]

muistan ikuisesti sen kun todistuksia sai ensimmäisiltä voisilta, kun melkeinpä jokaisessa luki "olet usein omissa maailmoissasi" "taiteellinen unelmoija". En tule toimeen tietynlaisten ihmisten kanssa, jotkut luulee että olen leuhka tai minua ei kiinnosta, jos unohdun ajatuksiini Mutta pidempi aikaiset tutut ja perhe tietää mun jutut, eivätkä siitä suutu...

Kuulostaa todella tutulta. Jos olet isolta paikkakunnalta, niin sopiva neurologi on aika helppo löytää (itse kävin parin sadan kilometrin päässä). Vaikkei teettäisikään tutkimuksia yksityisellä, niin saa jotakin osviittaa, että mitä voisi olla ja mitä kannattaisi tehdä. Itse sain diagnoosin ja lääkityksenkin ensimmäisellä kerralla (eli ihan neurologikäynnin hinnalla), mutta tutkimukset olisivat maksaneet noin kolmesataa muistaakseni.

En tiedä kuinka aktiivinen tämä foorumi nykyisin on, mutta ainankin jokunen vuosi sitten sieltä sai tietoa lääkäreistä ym. Kannattaa rekisteröityä ja käydä kurkkaamassa.
Googleta adhd aikuiset foorumi, meni spämmifiltteriin.

 

[iipunen]

mä tein äsken tuon ADD-testin ->

ADD/ADHD-testi | ADHD | Tietoja ja luentoja | Päivi Hakala

pisteitä sain 70. Alkoi ihan huvittamaan, kun vastasin viiteen ensimmäiseen kysymykseen "5 = täysin" , eikä muutkaan kysymykset kuulostaneet vierailta omassa elämässä... Selittäisi kyllä paljon kaikkea tuo diagnoosi. ADD ihmisiä on kuulemma kahdenlaisia? On ujoja ja sitten värikkäitä persoonia? Mä olen aika ujo, luonteelta vähän erakkomainen, nautin yksin olosta...

 

["vieras"]

mä tein äsken tuon ADD-testin ->

ADD/ADHD-testi | ADHD | Tietoja ja luentoja | Päivi Hakala

pisteitä sain 70. Alkoi ihan huvittamaan, kun vastasin viiteen ensimmäiseen kysymykseen "5 = täysin" , eikä muutkaan kysymykset kuulostaneet vierailta omassa elämässä... Selittäisi kyllä paljon kaikkea tuo diagnoosi. ADD ihmisiä on kuulemma kahdenlaisia? On ujoja ja sitten värikkäitä persoonia? Mä olen aika ujo, luonteelta vähän erakkomainen, nautin yksin olosta...

Minä tein pinkan kaikia erilaisia nettitestejä ja sitten vein ne sille lääkärille. Tuo naisen ADHD tarkistuslista oli minusta mielenkiintoinen.
Googleta: Aikuisen AD/HD-oireita ja piirteitä testaavia ja kuvaavia lomakkeita ja sieltä Naisen ADHD.

 

[iipunen]

katsoin äsken joitain kyselylomakkeita ja suurinpaan osaan vastasin kyllä... Nyt tajuan, miksi joskus arkiset asiat tuntuu niin hankalille, miksi oon herkkä masentumaan, miksi ihmiset sanoo mua aina "hassuksi", isommassa porukassa vetäydyn aina syrjään kun tipun kärryiltä jo alkumetreissä keskustelussa, miksi mies valittaa että hukkaan tavaroita enkä enää muista 2minuutin päästä minne laitoin tavaran... Viimeksi tänään vauva repi näppäimistöstä o-kirjaimen irti, pistin sen talteen, mutta en kyllä enää muista minne? Ja se miksi jotkut ihmiset pitää mua ylimielisenä, koska mua ei ole eräänkään ihmisen jutut kiinnostaneet, on tosi vaikea keskittyä ja kuunnella sen juttuja, löydän itseni melkein aina omista maailmoistani kun yritän kuunnella tuota ihmistä... Ja tunnen itseni muutenkin erillaiseksi! En osaa keskustella tavallisista asioista, kaikki sanominen pitäisi olla mielenkiintoista tai jollain tavalla vähän elämää mullistavaa. Olen usein pohtinut, tätäkö tämä aikuisena olo on? Puhua tylsistä asioista, mitkä on itsestään selvyyksiä? Vika taitaakin olla minussa eikä muissa... Oon eri planeetalta. Perfektionistin vikaakin löytyy, vaikka on jonkin asteinen lukihäiriö niin pyrin kirjoittamaan "virheettömästi" ja inhoan sitä, kun en tiedä mitkä ovat yhdyssanoja ja mitkä ei. Ne asiat mistä tykkään ja mitkä kiinnostaa mua, uppoudun niihin täysillä. Tuntuu tyhmälle, kun haluaisin kiinnostua muistakin asioista ja ihmisten jutuista, mutta se tuntuu olevan hankalaa... Että aika itsekkään kuvan voin monille antaa... : / Mutta turha kai tässä on ruikuttaa, pitäisi asia kunnolla tutkituttaa niin voisin olla ihan varma asiasta...