Ei ole ok, pitäisi puuttua. Mutta äänenkäyttö on sellainen mitä ei vain ole mahdollista estää. Pienen lapsen saa lopettamaan lyömisen, heittelyn, karkuun juoksemisen, repimisen jne., mutta miten konkreettisesti rajoitat huutajan? Ei kaikki lapset vain toimi kun käsket, toivottavasti KUKAAN lapsi ei toimi niin, se kuulostaa erittäin epäterveeltä. Ja mitäs sitten... huudat kovempaa? Tunget kengän suuhun? Lyöt?
Ja tiedän, lapselle ON asetettava rajat ja lapsen PITÄÄ oppia kunnioittamaan kanssaeläjiään ja tiettyjä sääntöjä, mutta en usko että se tapahtuu taikaiskusta pakottamalla. Mulla ei valitettavasti tule mitään laillisia ja turvallisia juuri siinä hetkessä toimivia keinoja mieleen, joten tyydyn tekemään työtä pitkäjänteisemmin, eli ehkäisemään niitä tilanteita ja opettamaan lapselle muita tapoja ilmaista itseään, mutta ei se siinä yhden bussimatkan aikana perille mene.
Itse olen niin herkkä nolostumaan että varmaan nousisin bussista pois. Ja voisihan sekin olla lapselle opetustilanne. Paitsi jos se palvelee enemmän lapsen kuin aikuisen etua. Tämä esimerkkitilanne ei ollut mulle mikään kalikka kalahtaa, koska ei ole koskaan tuollaista tilannetta sattunut, mutta se todennäköisesti on tuuria ja lasten temperamenttia eikö minun upeita kasvatustaitojani.
Olen muuten miettinyt, että kun osa maahanmuuttajista tulee kulttuureista joissa lapsia kasvatetaan hyvin suurella osin ruumiillisella kurituksella, niin jos heille Suomessa tehdään selväksi että se on laitonta, väärin ja vahingollista, niin tarjotaanko heille mitään korvaavia keinoja tilalle? Kun miettii, miten keinottomaksi itse olen tuntenut itseni joskus näiden lasteni kanssa, vaikka minulla on sellainen semihyvä malli lapsuudesta, niin miten kädettömältä voi tuntua jostakusta jolta on kielletty ne ainoat tavat jotka hän tuntee.