Onko muita unettomia?
- Viestiketjun aloittaja Gloria
- Ensimmäinen viesti
O
"Olen tatuoitu jätkä!"
Vieras
Miksi valvotte?
Kauanko se on kestänyt?
Mitä teette, kun ette nuku?
Onko teillä unilääkettä/nukahtamislääkettä?
Oiskos antaa nukkumisvinkkejä unettomalle?
-Kaikki perinteiset konstit on jo kokeiltu
Olen tatuoitu jätkä!
Miksi valvon - voisitko kysyä jotakin helpompaa?: /
Lääkärille kannattaa puhua. Nukkumiseen on myös muita lääketieteellisiä keinoja kuin mainitsemasi nukahtamis-/unilääkkeet.
Ja mitä teen: Olen laajentanut kirjallista sivistystasoani yön hämärinä tunteina.
Lääkärille kannattaa puhua. Nukkumiseen on myös muita lääketieteellisiä keinoja kuin mainitsemasi nukahtamis-/unilääkkeet.
Ja mitä teen: Olen laajentanut kirjallista sivistystasoani yön hämärinä tunteina.
K
Kossu
Vieras
O
"Olen tatuoitu jätkä!"
Vieras
ryhävalaista =)
[QUOTE="Olen tatuoitu jätkä!";24664321]Olen tatuoitu jätkä![/QUOTE]
Olen tatuoitu jätkä!
[QUOTE="Olen tatuoitu jätkä!";24664321]Olen tatuoitu jätkä![/QUOTE]
Olen tatuoitu jätkä!
M
"Mä"
Vieras
en nukkunut moneen kuukauteen melkein ollenkaan,en edes kahdella tenoxilla,n.10 vuotta sitten kun oltiin exän kanssa eroomassa,oli työpaikkakiusaamistakin yms. Melkein itsemurhasin itseni.
Aina olen ollut huono nukkumaan,välillä heräilen tunnin parin välein,joskusen meinaa nukahtaa lainkaan,joskus nukahdan hyvin ja herään 3-4 tunnin päästä pyörimään.
Aina olen ollut huono nukkumaan,välillä heräilen tunnin parin välein,joskusen meinaa nukahtaa lainkaan,joskus nukahdan hyvin ja herään 3-4 tunnin päästä pyörimään.
V
"vieras"
Vieras
Mulla on ollut joitakin vuosia kausittain unettomuutta, yleensä liittyy kai jonkinlaiseen stressiin. Nyt en ole muutamaan viikkoon saanut yöllä unta, kun vauvalla oli joku aika sitten sellainen vaihe että heräili pitkin yötä, ja lopulta mä en enää vain saanut unta heräilyjen välissä enkä seuraavana iltana. Enkä sitä seuraavana. Ja niin edelleen.
Mulla ei ole mitään lääkkeitä, mutta tänään olen harkinnut vakavasti että koitan saada lääkäriltä jotain, en enää jaksa. Yöllä luen tylsia kirjoja, ne auttaa joskus että alkaa unettaa nopeammin.
Mulla ei ole mitään lääkkeitä, mutta tänään olen harkinnut vakavasti että koitan saada lääkäriltä jotain, en enää jaksa. Yöllä luen tylsia kirjoja, ne auttaa joskus että alkaa unettaa nopeammin.
"Pakko". Olen joskus ollut päivän poissa töistä, kun olen mennyt vuorokausia kahden tunnin unilla. Ei se kovin paljon auta siihen unettomuuteen. Mutta toki ymmärrän sen ajatuksen, onko ihminen työkykyinen jos ei nuku.
Pärjään yleensä noin kolme peräkkäistä "valvottua" yötä, jos pystyn nukkumaan päivällä pari tuntia (eli vuorokaudessa nelisen tuntia). Neljäntenä päivänä on syytä ottaa "mitä välii, ihan sama" -asenne mihin tahansa asiaan.
U
umbrella harmaana
Vieras
Kohtalontoveri täällä
.Olen tähän saakka käynyt töissä, mutta joka kerta pahan unettomuuden aikana ajattelen, että haen saikkua... Se on kamalaa, en voi muuta sanoa. Miten niinkin yksinkertainen asia, kuin nukkuminen, voi muodostua elämän pahimmaksi ongelmaksi?
U
umbrella harmaana
Vieras
Mä en kyllä saa unta sitten päivälläkään, kun tosiaan nukahtaminen se ongelma. Ei vaan nukahda, vaikka muuten on niin väsynyt ettei pystyssä pysy.
Siis sama vika, kirjoitin tuossa "jos pystyn nukkumaan". Mutta minulla myös se ongelma, että jos satun nukahtamaan, herään puolentoista-kolmen tunnin kuluttua.
Toisessa viestissäsi ihmettelet sitä samaa, mitä minä olen pyörittänyt päässäni kymmenen vuotta: Miten voi menettää kyvyn nukkua?! Ja voisiko sen saada takaisin?
Mulle on nyt tullut unettomuutta. Vauvalla oli koliikki ekat 3,5kk. En siis silloin nukkunut, ja nyt kun saisin nukuttua paremmin, en saa unta. Vauva nukkuu eka pätkän nelisen tuntia, ja harmittaa kun itellä menee hyvää uniaikaa kun en vaan saa unta. Lääkärille puhuin ja sain nukahtamislääkkeet. Niiden avulla kyllä saan unen, mutta en edelleenkään ilman niitä. Mulla on kyllä myös aiemmin elämässä ollut unettomuutta. Nyt aivot käy öisinkin jotenkin ylikierroksilla. Herään jokaiseen vauvan liikahdukseen ja äännähdykseen, en saa itseäni rauhoittumaan ja nukahtamaan.
Mä en ole ikinä nukahtanut kovin hyvin. Kärsin ennemmin nukahtamisongelmasta, mutta unettomuudeksihan se muuttuu kun aamulla pitää herätä. Toisinaan jos pitkään olen joutunut olemaan liian lyhykäisillä yöunilla, menen totaaliunettomaksi jolloin en pysty enää nukkumaan vaikka hetkeksi saisinkin unta. Silloin auttaa pilleri, muulloin en nukahda edes unilääkkeistä ajoissa, kävelen vaan unissani ja aamulla olen lähes kuollut. Ihan pikkuvauvana alkoi tämä vaiva.
Usein luen yöllä nykyään. Aiemmin maalasin tai tein käsitöitä.
Nukahtamisvinkkejä ei ole. Itseäni voi auttaa siideri jos on semmoinen olo että veri kohisee suonissa liian nopeasti, muuten ei sekään auta. Meditoinnit, joogat, pillerit, maito, banaani...ei auta.
Usein luen yöllä nykyään. Aiemmin maalasin tai tein käsitöitä.
Nukahtamisvinkkejä ei ole. Itseäni voi auttaa siideri jos on semmoinen olo että veri kohisee suonissa liian nopeasti, muuten ei sekään auta. Meditoinnit, joogat, pillerit, maito, banaani...ei auta.
P
"PAm"
Vieras
illalla sammun väsymykseen, herään jossain vaiheessa ja paras apu uneen on se oma käsi... (ei toimi aina, mutta paremmalla mielellä valvon loppuyön..)
Kotilohikäärmeelle: Uskon, että tällaisen vaivan taustalla on jokin fysiologinen vaiva. Kun edes lääkkeet eivät auta nukkumaan... Pitäisi vain olla se tohtori H. joka keksisi syyn (ja parannuksen).
M
mulla
Vieras
Olen aina ollut herkkäuninen, mut lapsien sairastelukierteen jälkeen asia paheni. En enää nukahtanut oikeastaan ollenkaan, valvoin päiväkausia ja välillä joku aamuyö saatoin nukahtaa pariksi tunniksi. Päivät meni sumussa ja olo oli hirveä. Sain lääkäriltä nukahtamislääkkeitä ja niitä olen pari vuotta käyttänyt säännöllisesti. Välillä yritän ne jättää pois, mutta en vaan osaa enää nukahtaa. Unettomuus ei johdu stressistäkään koska unettomuutta on aina, olin stressaantunut tai stressitön. Olen jo tottunut ajatukseen, että loppuelämäni joudun illalla nukahtamislääkkeen ottamaan. Ne ovat onneksi nopeavaikutteisia ja eikä aamulla ole mitään tööt-oloa, minkä unilääkkeet saattavat aiheuttaa (niitäkin olen joskus kokeillut, mutta ovat liian voimakkaita minulle.)
Niin no täytyy olla. Tuskin mäkään nyt sentään olen vastasyntyneenä mitenkään äärimmäisen stressaantunut ollut. Tietääkseni en ole sairastellutkaan pienenä. Melatoniini auttaa kuureina, mutta yksittäisinä aiheuttaa mulle päänsärkyä. Ja imetysaikana ei enää suositella kuin pari viikossa korkeintaan.
Ahaa, olen ajatellut puhua lääkärin kanssa tuosta melatoniinista. Mutta silläkin siis on sivuvaikutuksensa... No milläpä ei olisi. Onneksi en ole päänsärkyherkkä. Enkä imetäkään...Alkuperäinen kirjoittaja Kotilohikäärme;24664662:
Ahaa, olen ajatellut puhua lääkärin kanssa tuosta melatoniinista. Mutta silläkin siis on sivuvaikutuksensa... No milläpä ei olisi. Onneksi en ole päänsärkyherkkä. Enkä imetäkään...
Sillä on naurettavan vähän sivuvaikutuksia. Ainoastaan pitkästä aikaa nautittu kuurin eka pilleri aiheuttaa seuraavaksi päiväksi puristusta päähän. Ei laisinkaan paha jos vertaa mihinkään nukahtamis-, uni- tai psyykenlääkkeeseen.
Ok. Tai jos vertaa siihen tunteeseen, mikä jää päälle, kun valvominen jatkuu ja jatkuu ...Alkuperäinen kirjoittaja Kotilohikäärme;24664878:
Mulle on hyvä apu lihasrelaksantti. Kehotan kokeilemaan jossakin vaiheessa.
Kuinkas nukutti?
Minä valvoin ehkä kolmeen, nukuin pari tuntia ja heräsin Nyt väsyttäis -helvetisti- ja koko päivä menee todennäköisesti punaiselle ristille kun on niin tokkurainen olo.
Tein ennen palon yötyötä ja tämä olo on samanlainen kuin sillon ensimmäisen kokonaan valvotun yön jälkeen. Oksennuttaa, päätä särkee, paleltaa, myös vituttaa.
Minä valvoin ehkä kolmeen, nukuin pari tuntia ja heräsin
Nyt väsyttäis -helvetisti- ja koko päivä menee todennäköisesti punaiselle ristille kun on niin tokkurainen olo.Tein ennen palon yötyötä ja tämä olo on samanlainen kuin sillon ensimmäisen kokonaan valvotun yön jälkeen. Oksennuttaa, päätä särkee, paleltaa, myös vituttaa.
T
tiedän
Vieras
Tiedän hyvin miltä unettomuus tuntuu. Ennen olin loistonukkuja, pää tyynyyn ja unta aamuun saakka. Sitten sain ihanan pienen tytön joka ei nukkunut ja oma elimistö meni siitä sekaisin. No, vähitellen lapsi alkoi nukkua mutta äiti ei...
Välillä avun sain Opamoxista, välillä Zopinoxista mutta sitten eivät nekään auttaneet.
Kävin psykiatrin juttusilla ja hän määräsi Surmontilia (ns. vanhanajan masennuslääke) iltaisin otettavaksi ja uskomatonta, mä nukuin!!!
No, nyt sitten raskaana ollessa kun ei noita lääkkeitä saa käyttää niin olen koko raskausajan valvonut yöt, maksimissaan unta tulee 4 tuntia ja sekin puolen tunnin torkuissa, normaali unimäärä on max. 2 tuntia. Alkaa äiti olla aika väsy...... Päivälläkään en saa nukuttua.
Välillä avun sain Opamoxista, välillä Zopinoxista mutta sitten eivät nekään auttaneet.
Kävin psykiatrin juttusilla ja hän määräsi Surmontilia (ns. vanhanajan masennuslääke) iltaisin otettavaksi ja uskomatonta, mä nukuin!!!
No, nyt sitten raskaana ollessa kun ei noita lääkkeitä saa käyttää niin olen koko raskausajan valvonut yöt, maksimissaan unta tulee 4 tuntia ja sekin puolen tunnin torkuissa, normaali unimäärä on max. 2 tuntia. Alkaa äiti olla aika väsy...... Päivälläkään en saa nukuttua.
T
täällä valvoja
Vieras
Meni taas viime yönä yli kolmeen, lähelle neljää, kunnes nukuin, viime viikolla sama kolmena yönä, silloin täysikuu. En tiedä mikä nyt valvotti, ei vain osannut nukkua. Aamulla soi kello kuudelta nuorelle kouluun eli eipä paljoa nukuttu. Näillä kuitenkin mennään ja pian töihin.
Olen vähäuninen yökyöpeli, mutta yleensä sen viitisen tuntia nukun ja se on hyvä.
Olen vähäuninen yökyöpeli, mutta yleensä sen viitisen tuntia nukun ja se on hyvä.
Mulla on ollut muistaakseni lukion ekasta luokasta lähtien unettomuutta - tai silloin mulle ainaki ensimmäiset lääkkeet nukkumisen tueksi määrättiin. Sain mirtatsapiinia ja kyllähän se nukutti, mutta myös lihotti ja sain sivuoireina levottomat jalat, jotka ei parane ikinä - ja nukun entistä huonommin.
Söin mirtatsapiinia varmaan vuoden ajan, senjälkeisestä ajasta en muista oikein mitään.. jossain vaiheessa sain tsolpideemia uniongelmiin, mutta ne toi vaan kamalia hallusinaatioita ennen nukahtamista. Sen jälkeen oon kokeillut varmaan melkein kaikki maholliset unilääkkeet, mutta paras apu on tullut Ketipinorista (vaikkaki myös paljon sivuvaikutuksia) ja melatoniinista.
Nyt enää harvemmin syön Ketipinoria, pärjään melatoniinilla, l-tryptofaanilla ja valeriaanalla. Tenoxit on varalta sängyn vieressä, mutta enemmän niistä on haittaa ku hyötyä - niissä nimittäin on hirveästi laktoosia, jota en kestä, eikä ne edes nukuta tarpeeksi hyvin.
Unirytmi ilman Ketipinoria on vähän sellanen, että menen illalla aikasin nukkumaan, nukun pari-viis tuntia, valvon muutaman tunnin ja nukun taas pari tuntia aamulla. Töissä tai koulussa en voi muista syistä käydä, mutta unettomuus haittasi paljon silloin kun yritin opiskella lukion jälkeen.
Aamusin väsyttää ihan kauheasti, varsinki jos oon turvautunu Ketipinoriin, ja on vähän zombi-fiilis, mutta veikkaisin, että vielä pari vuotta sitte aamut oli vielä hankalampia. Mulla oli nukkumiseen määrätty samanaikasesti ainaki Ketipinoria (iso annos), Ataraxia, melatoniinia ja Tenoxia. Nyk. psykiatri naurokin, että vaan nuijanukutus puuttu siitä listasta..
Mulla varmaan napsahtais päässä aika nopeasti jos joutuisin valvomaan pitempiä aikoja tai jos unet jäis lyhyeks monena päivänä. Onneksi oon löytänyt nuo luontaistuotteet ja voin nukkua niillä paljon paremmin pelkäämättä, että toleranssi nousee kamalasti ja jään koukkuun.
Melatoniini on muuten nykysin reseptivapaata, sitä myydään mm. Lifessä.
Söin mirtatsapiinia varmaan vuoden ajan, senjälkeisestä ajasta en muista oikein mitään.. jossain vaiheessa sain tsolpideemia uniongelmiin, mutta ne toi vaan kamalia hallusinaatioita ennen nukahtamista. Sen jälkeen oon kokeillut varmaan melkein kaikki maholliset unilääkkeet, mutta paras apu on tullut Ketipinorista (vaikkaki myös paljon sivuvaikutuksia) ja melatoniinista.
Nyt enää harvemmin syön Ketipinoria, pärjään melatoniinilla, l-tryptofaanilla ja valeriaanalla. Tenoxit on varalta sängyn vieressä, mutta enemmän niistä on haittaa ku hyötyä - niissä nimittäin on hirveästi laktoosia, jota en kestä, eikä ne edes nukuta tarpeeksi hyvin.
Unirytmi ilman Ketipinoria on vähän sellanen, että menen illalla aikasin nukkumaan, nukun pari-viis tuntia, valvon muutaman tunnin ja nukun taas pari tuntia aamulla. Töissä tai koulussa en voi muista syistä käydä, mutta unettomuus haittasi paljon silloin kun yritin opiskella lukion jälkeen.
Aamusin väsyttää ihan kauheasti, varsinki jos oon turvautunu Ketipinoriin, ja on vähän zombi-fiilis, mutta veikkaisin, että vielä pari vuotta sitte aamut oli vielä hankalampia. Mulla oli nukkumiseen määrätty samanaikasesti ainaki Ketipinoria (iso annos), Ataraxia, melatoniinia ja Tenoxia. Nyk. psykiatri naurokin, että vaan nuijanukutus puuttu siitä listasta..
Mulla varmaan napsahtais päässä aika nopeasti jos joutuisin valvomaan pitempiä aikoja tai jos unet jäis lyhyeks monena päivänä. Onneksi oon löytänyt nuo luontaistuotteet ja voin nukkua niillä paljon paremmin pelkäämättä, että toleranssi nousee kamalasti ja jään koukkuun.
Melatoniini on muuten nykysin reseptivapaata, sitä myydään mm. Lifessä.