Katiaana
Meillä pian 2v, toukokuussa täsyttää. Tulee kyllä sanoja niin että tutut ymmärtää........ Ei vieraat.
Mun serkun poika oppi puhumaan selvästi vasta esikoulussa. Ja sitä pidettiin normaalina, että jos ekalla ei puhu, sitte tutkimuksiin.
Mun serkun poika oppi puhumaan selvästi vasta esikoulussa. Ja sitä pidettiin normaalina, että jos ekalla ei puhu, sitte tutkimuksiin.
suositan
Suosittelen, että otat heti yhteyttä paikkakuntasi puheterapuettiin. Neuvolasta saat yhteystiedot.
Miltähän vuosituhannelta tuo ajatus on, että "jos ei kouluikään mennessä puhu, sitten tutkimuksiin" ????
Kyseessä voi olla ihan joku sairaus, aivoperäinen (neurologinen) joka vaatii kuntouttamista enemmänkin.
Tai voi olla esim. jäykkä kielijänne, joka vaatii leikkaamisen, tai muuten vaan kömpelö kieli, joka ei liiku suussa riittävästi.
Saako lapsi kielen ulos suustaan? siis irvistääkö?
Ymmärtääkö lapsesi puhetta? Jos pyydät nimeämään kirjasta esineitä, tekeekö hän sen? Tekeekö annattuja tehtäviä, noudattaako kieltoja ja kehoituksia?
Aina parempi, jos näin.
Meillä 2-v puhui vain muutaman sanan. Ymmärsi kyllä enemmänkin. Puhetarapiakäynnit ovat tuottaneet tulosta ihan muutaman kuukauden aikana, lapsi puhuu jo 3 sanan lauseita. !!!
Oma kokemukseni siis on, ettei kannata odottaa jonnekin epämääräiseen aikaan asti, vaan aloittaa asian hoitaminen heti. 2-vuotiaan kuuluisi puhua jo pitkiä lauseta, ilmaista itseään sanallisesti jo tosi hyvin. Äännevirheet ovat "sallittuja".
Lapselle itselleenkin on kivampaa, kun osaa ilmaista itseään ja tulee ymmärretyksi. On turhauttavaa, kun kukaan ei ymmärrä tai vain äiti ymmärtää, mutta päiväkodissa tai hoidossa ei juuri kukaan... eikä sitten ole oikein kavereitakaan. :ashamed:
Miltähän vuosituhannelta tuo ajatus on, että "jos ei kouluikään mennessä puhu, sitten tutkimuksiin" ????
Kyseessä voi olla ihan joku sairaus, aivoperäinen (neurologinen) joka vaatii kuntouttamista enemmänkin.
Tai voi olla esim. jäykkä kielijänne, joka vaatii leikkaamisen, tai muuten vaan kömpelö kieli, joka ei liiku suussa riittävästi.
Saako lapsi kielen ulos suustaan? siis irvistääkö?
Ymmärtääkö lapsesi puhetta? Jos pyydät nimeämään kirjasta esineitä, tekeekö hän sen? Tekeekö annattuja tehtäviä, noudattaako kieltoja ja kehoituksia?
Aina parempi, jos näin.
Meillä 2-v puhui vain muutaman sanan. Ymmärsi kyllä enemmänkin. Puhetarapiakäynnit ovat tuottaneet tulosta ihan muutaman kuukauden aikana, lapsi puhuu jo 3 sanan lauseita. !!!
Oma kokemukseni siis on, ettei kannata odottaa jonnekin epämääräiseen aikaan asti, vaan aloittaa asian hoitaminen heti. 2-vuotiaan kuuluisi puhua jo pitkiä lauseta, ilmaista itseään sanallisesti jo tosi hyvin. Äännevirheet ovat "sallittuja".
Lapselle itselleenkin on kivampaa, kun osaa ilmaista itseään ja tulee ymmärretyksi. On turhauttavaa, kun kukaan ei ymmärrä tai vain äiti ymmärtää, mutta päiväkodissa tai hoidossa ei juuri kukaan... eikä sitten ole oikein kavereitakaan. :ashamed:
HUolissaan
Lapsi ymmärttää kyllä puheen. Esim. mennään syömään-->menee keittiöön. Missä kakka?---->näyttää housua. Mennään pesulle--->menee kylppäriin. Vie pyykkiin likavaatteet käskystä. Hakee tietyt tavarat käskystä, esim.nukke kauheen tärkeä. Menee sängyn luo, kun kehottaa nukkumista. Siis kaikki arjen asiat ymmärtää. Lähetään ulos, missä sinun kengät ja takki on---->menee eteiseen JNE....
Tosi reipas muuten, touhuilee päivät, levittelee kaikki tavarat, järjestelee, laittaa pipot päähän. Siis ihan normaali lapsi muuten. Pientä kömpelyyttä noissa motorisissa taidoissa, esim palapeleistä jne, ei tajua juuri mitään, mutta laittaa erimallisia palikoita laatikkoon oikeen. Kirjoista tykkää näyttää missä talo, missä auto ja on ihan mielissään kun sanoo miten esim auto ääntää. mutta ei itse matki niitä. Se on vähän arvoituksellinen, tuntuu että välillä vähän semmonen että osais muttei halua, uhma kun on.
Ei mitään ylivilkkautta tms.
Sinänsä en huolissaan kun ymmärtää asiat ja on kiinnostunut kuitenkin kirjoista ja mikä on mikäkin ja miten se ääntää.
Mutta se ettei edes yritä, tuntuu ettei halua edes yrittää.
Ja tuosta kielestä vielä että se on tosi VIRKEÄ, siis ilmeilee, napsuttelee kielellä, imee pillistä, heiluttelee kieltä eri suuntiin ja kieli yltää ylä ja alahuulen päälle normaalisti.
Tosi reipas muuten, touhuilee päivät, levittelee kaikki tavarat, järjestelee, laittaa pipot päähän. Siis ihan normaali lapsi muuten. Pientä kömpelyyttä noissa motorisissa taidoissa, esim palapeleistä jne, ei tajua juuri mitään, mutta laittaa erimallisia palikoita laatikkoon oikeen. Kirjoista tykkää näyttää missä talo, missä auto ja on ihan mielissään kun sanoo miten esim auto ääntää. mutta ei itse matki niitä. Se on vähän arvoituksellinen, tuntuu että välillä vähän semmonen että osais muttei halua, uhma kun on.
Ei mitään ylivilkkautta tms.
Sinänsä en huolissaan kun ymmärtää asiat ja on kiinnostunut kuitenkin kirjoista ja mikä on mikäkin ja miten se ääntää.
Mutta se ettei edes yritä, tuntuu ettei halua edes yrittää.
Ja tuosta kielestä vielä että se on tosi VIRKEÄ, siis ilmeilee, napsuttelee kielellä, imee pillistä, heiluttelee kieltä eri suuntiin ja kieli yltää ylä ja alahuulen päälle normaalisti.
HUolissaan
\
niin ja saattaa vain olla että tämäkin asia tulee jälkijunassa, niinkuin kaiki muutkin asiat tällä lapsella, ryömimisestä lähtien. ja siis todella rauhallinen vauvasta asti ollut, mutta niinkuin edellä sanoin , onneksi reippautta tullut kävelyn myötä. ja asiat alkaneet kiinostaa.Alkuperäinen kirjoittaja 27.01.2006 klo 11:50 HUolissaan kirjoitti:
Katiaana
\
Ja jos tosiaan 2v ei puhu niin ei hätää!!! Tiedän monta, monta, jotka ei vielä 2v ole puhunut! Varmaan enempi niitä kuin osaavia.......
No huh huh! en kyllä lähtis 2v viemään minnekkää, kun ei puhu!!!!!! Kuule ei monikaa 2v vielä puhu!! Ja toi mun serkun lapsi on nyt 10v ja osaa puhua ja on ihan normaali!! Sillä vaan tuli viiveellä kaikki oppiminen... oppi menee mahalleen 9kk iässä jne... Mutta ihan normaali poika se on!!Alkuperäinen kirjoittaja 27.01.2006 klo 09:58 suositan kirjoitti:
Ja jos tosiaan 2v ei puhu niin ei hätää!!! Tiedän monta, monta, jotka ei vielä 2v ole puhunut! Varmaan enempi niitä kuin osaavia.......
HUolissaan
\
Kiitos!!! Minä ajattelinkin tässä että jos ei sinne 2½ vuotis neuvolaan mennessä ala tapahtua edes pientä kehitystä, niin sit otan asian puheeksi ja ottavat varmaan neuvolassa muutenkin.Alkuperäinen kirjoittaja 27.01.2006 klo 11:56 Katiaana kirjoitti:
Meidän poika (nyt 2v.4kk.) ei sanonut 2v. vielä yhtään sanaa, muuten on kyllä ihan normaalisti kehitttynyt, ymmärtää puhetta jne. Meille ehdotettiin 2v. neuvolassa pt:lle menoa. Sovimme että seuraamme vielä muutaman kuukauden. Tänään sit kävimme ekaa kertaa siellä pt:lla. Poika osaa sanoa ei, ei oo, pappa, äiji (äiti) ja yhden meidän koiran nimen. Pt ei ollut ollenkaan huolissaan, kehotti vaan käyttämään jotain viittomia apuna. Menemme n. 2kk päästä käymään uudelleen pt:lla ja seuraamme tilannetta. Joten luulenpa että jos lapsi on muuten normaalisti kehittynyt eikä kuulossa ole vikaa niin ei panikkia jos ei vielä 2v. osaa puhua. 
suositan
\
Sillä erolla että p.terapiatädin luona ei piikitetä, ei punnita ei mitata tms.
Lapsi leikkii, täti kyselee vanhemmilta ja antaa tietoa asiasta, sitten leikkii lapsen kanssa.
Lapselle se on kiva leikkipaikka, josta poislähtö on aina melkoisen huudon takana.
Lasta ei tutkita tms., suuhun ei kajota tms.
Puheen kehittyminen ei ole millään tavalla yhteydessä älykkyyteen!! Siis suomeksi: vaikka lapsi oppisi puhumaan aikaisin tai myöhään tai ei ollenkaan, lapsen älykkyyden kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.
Ap on nimimerkillä HUOLISSAAN ja kysyy mitä tehdä jne. Muut sanovat että antaa olla, kukin tahdissaan.
Minä sanon, että ota yhteys puheterapiaan. Se on minun mielipiteeni. Meillä se toimi.
Kyse ei ole minun mielestäni ja minun näkövinkkelistäni siitä, että lapsen pitäisi kamalan aikaisin osata jotakin mitä me aikuiset haluamme, vaan siitä, että lapsi tulee ymmärretyksi, osaa ilmaista itseään.
Ei meillä mies huolissaan ollut puheen viivästymäst; minä olin, koska vanhemmat lapseni puhuivat paljon enemmän 2-vuotiaana; pitkiä lauseita jo.
Puheterapiassa on tullut esille monta yllättävää asiaa, esim. se, miten jopa motorinen ja kehon hallinta vaikuttaa puheen kehittymiseen, eli kyseessä on avioalueiden toiminta ja niiden vaikutus toisen alueen oppimiseen; miten ne ovat yhteydessä toisiinsa.
Hidas puheen oppiminen tai puheen tuottamisen vaikeus voi olla yhteydessä moneen muuhunkin, esim. lukivaikeuksiin.
Meilläkin on rauhallinen lapsi, tutkii ja tarkkailee, mutta hahmotuksissa on näppärä, palapeleissä esim. samoin motorisesti on taitava.
Jos ap on sitä mieltä ollut alun alkaenkin, ettei ole huolissaan puhumattomasta 2-vuotiaasta, ja on sitä mieltä ollut alun perinkin että kehittykööt tahdissaan, niin miksi tulla huolestuneena tänne kyselemään kommentteja?
Kuten sanoin: minä olen tyytyväinen että otin yhteyttä näin aikaisin puheterapeuttiin. Neuvolassa siis sanottiin, että vasta 2,5 vuotiaana tai n. 3 vuotiaana kannattaa palata asiaan jos edelleenkään puhe ei ole edistynyt, mutta olen iloinen että otin yhteyttä aiemmin. On ihana jutella ja kuunnella lapsen juttelua, pieniä lauseita, selostusta siitä mitä tekea ja mitä näkee ympärillään. Jokainen uusi sana ja lauseentynkä ja perässä toistettu kuulostaa hienolta!!
No huhhuh, ei se puheterapeutille "vieminen " ole sen kummempaa kuin vaikkapa neuvolavastaanotto. !! :wave:Alkuperäinen kirjoittaja 27.01.2006 klo 11:56 Katiaana kirjoitti:
Sillä erolla että p.terapiatädin luona ei piikitetä, ei punnita ei mitata tms.
Lapsi leikkii, täti kyselee vanhemmilta ja antaa tietoa asiasta, sitten leikkii lapsen kanssa.
Lapselle se on kiva leikkipaikka, josta poislähtö on aina melkoisen huudon takana.
Lasta ei tutkita tms., suuhun ei kajota tms.
Puheen kehittyminen ei ole millään tavalla yhteydessä älykkyyteen!! Siis suomeksi: vaikka lapsi oppisi puhumaan aikaisin tai myöhään tai ei ollenkaan, lapsen älykkyyden kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.
Ap on nimimerkillä HUOLISSAAN ja kysyy mitä tehdä jne. Muut sanovat että antaa olla, kukin tahdissaan.
Minä sanon, että ota yhteys puheterapiaan. Se on minun mielipiteeni. Meillä se toimi.
Kyse ei ole minun mielestäni ja minun näkövinkkelistäni siitä, että lapsen pitäisi kamalan aikaisin osata jotakin mitä me aikuiset haluamme, vaan siitä, että lapsi tulee ymmärretyksi, osaa ilmaista itseään.
Ei meillä mies huolissaan ollut puheen viivästymäst; minä olin, koska vanhemmat lapseni puhuivat paljon enemmän 2-vuotiaana; pitkiä lauseita jo.
Puheterapiassa on tullut esille monta yllättävää asiaa, esim. se, miten jopa motorinen ja kehon hallinta vaikuttaa puheen kehittymiseen, eli kyseessä on avioalueiden toiminta ja niiden vaikutus toisen alueen oppimiseen; miten ne ovat yhteydessä toisiinsa.
Hidas puheen oppiminen tai puheen tuottamisen vaikeus voi olla yhteydessä moneen muuhunkin, esim. lukivaikeuksiin.
Meilläkin on rauhallinen lapsi, tutkii ja tarkkailee, mutta hahmotuksissa on näppärä, palapeleissä esim. samoin motorisesti on taitava.
Jos ap on sitä mieltä ollut alun alkaenkin, ettei ole huolissaan puhumattomasta 2-vuotiaasta, ja on sitä mieltä ollut alun perinkin että kehittykööt tahdissaan, niin miksi tulla huolestuneena tänne kyselemään kommentteja?
Kuten sanoin: minä olen tyytyväinen että otin yhteyttä näin aikaisin puheterapeuttiin. Neuvolassa siis sanottiin, että vasta 2,5 vuotiaana tai n. 3 vuotiaana kannattaa palata asiaan jos edelleenkään puhe ei ole edistynyt, mutta olen iloinen että otin yhteyttä aiemmin. On ihana jutella ja kuunnella lapsen juttelua, pieniä lauseita, selostusta siitä mitä tekea ja mitä näkee ympärillään. Jokainen uusi sana ja lauseentynkä ja perässä toistettu kuulostaa hienolta!!
Älähän nyt huolestu vielä, en lähtisi kyllä soittelemaan vielä millekään terapeuteille =) 2-vuotiaan ei todellakaan tarvitse vielä puhua monen sanan lauseita, niinkuin joku täällä väitti!!!!!
Jos vuoden päästä tilanne on edelleen niin, että puhetta tulee vain vähän, niin sitten voi olla aiheellista tutkia tilanne. Ja kun lapsesi ymmärtää kuitenkin puhetta, ei mielestäni ole syytä huoleen. Luultavasti puhetta alkaa tulla sitten ihan yhtäkkiä ja hyvinkin selvästi, niinkuin yleensä käy näillä jotka odotuttaa puhumista kauemmin. Nauttikaa talvesta ja odotelkaa sanoja ihan rauhassa =)
Jos vuoden päästä tilanne on edelleen niin, että puhetta tulee vain vähän, niin sitten voi olla aiheellista tutkia tilanne. Ja kun lapsesi ymmärtää kuitenkin puhetta, ei mielestäni ole syytä huoleen. Luultavasti puhetta alkaa tulla sitten ihan yhtäkkiä ja hyvinkin selvästi, niinkuin yleensä käy näillä jotka odotuttaa puhumista kauemmin. Nauttikaa talvesta ja odotelkaa sanoja ihan rauhassa =)
Aloittaja
\
Eli jätämpä asian sinne seuraavaan neuvolaan asti nyt tältä erää.
=) =)
Kiitos kaikille vastanneille.
Kiitos!!! Minustakin tuo tuntuu hullulle että monen sanan lauseita pitäis jo osata, mutta sitä vain ajattelin että edes jokin sana, mutta kai se tulee sit ajallaan, moni on sanonutkin että saattaa sit kerralla alkaa puhumaan kunnolla.Alkuperäinen kirjoittaja 27.01.2006 klo 13:48 Mutsikka kirjoitti:
Eli jätämpä asian sinne seuraavaan neuvolaan asti nyt tältä erää.
=) =)
Kiitos kaikille vastanneille.
vielä kerran
Kyllä 2 vuotiaan "kuuluu osata" puhua lauseita, joissa on useampia sanoja. Enemmän kuin 3 sanaa.
2 v ilmaisee puheellaan mitä haluaa ja mitä ei halua ja mitä tekee kyseisellä hetkellä. Äännevirheet ovat sallittuja, s ja r ja muutkin kirjaimet saatetaan korvata toisella kirjamella. Aikamuodot eivät ole vielä hallinnassa.
Älykkyydellä ja puheen oppimisnopeudella ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa.
Lasten suusta juttu,tosi:
naapurin tyttö kysyi minusta: kuinka vanha "tiina" on? - tarkoittaen jaloissani seisovaa lasta.
"Tiina" -tyttäreni, n. 2,5 v ennätti vastaamaan: "een minä vanha oo, kakki vuotta vasta"
Äännevirheitä oli sen verran, ettei naapurin lapsi ihan hoksannut, etenkin kun hän kysymyksen mulle esitti.
Puhe oli siis muuten ikätasolla, mutta hieman epäselvää, äännevirheitä, jotka korjaantuivat vuoden sisällä, ja r-vika esikouluiässä.
2 v ilmaisee puheellaan mitä haluaa ja mitä ei halua ja mitä tekee kyseisellä hetkellä. Äännevirheet ovat sallittuja, s ja r ja muutkin kirjaimet saatetaan korvata toisella kirjamella. Aikamuodot eivät ole vielä hallinnassa.
Älykkyydellä ja puheen oppimisnopeudella ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa.
Lasten suusta juttu,tosi:
naapurin tyttö kysyi minusta: kuinka vanha "tiina" on? - tarkoittaen jaloissani seisovaa lasta.
"Tiina" -tyttäreni, n. 2,5 v ennätti vastaamaan: "een minä vanha oo, kakki vuotta vasta"
Äännevirheitä oli sen verran, ettei naapurin lapsi ihan hoksannut, etenkin kun hän kysymyksen mulle esitti.
Puhe oli siis muuten ikätasolla, mutta hieman epäselvää, äännevirheitä, jotka korjaantuivat vuoden sisällä, ja r-vika esikouluiässä.
\
Olen alan ihmisiä, ja missään oppikirjassa ei sanota enkä keneltäkään asiantuntijalta jonka kanssa teen töitä, ole kuullut moista määritelmää. Ihan vaan mielenkiinnosta haluaisin kuulla, että miten niin "kuuluu osata". Vaihtelu on suurta, ja ihan kiva jos oma lapsesi puhuu jo lauseita, mutta se ei tokikaan tarkoita sitä että jos jonkun toisen lapsi puhuu vain vähän, olisi hän millään tapaa epänormaali. Ja niinkuin sanoit, ei tällä tosiaankaan ole mitään tekemistä älykkyyden kanssa, muttei myöskään sen kanssa että lapsi ei voisi oppia ilmaisemaan itseään sanallisesti hyvin.
No vielä kerran sitten, kysäisenpä että mihin perustat tämän että 2-vuotiaan KUULUU OSATA USEAMMAN SANAN LAUSEITA???Alkuperäinen kirjoittaja 27.01.2006 klo 14:41 vielä kerran kirjoitti:
Olen alan ihmisiä, ja missään oppikirjassa ei sanota enkä keneltäkään asiantuntijalta jonka kanssa teen töitä, ole kuullut moista määritelmää. Ihan vaan mielenkiinnosta haluaisin kuulla, että miten niin "kuuluu osata". Vaihtelu on suurta, ja ihan kiva jos oma lapsesi puhuu jo lauseita, mutta se ei tokikaan tarkoita sitä että jos jonkun toisen lapsi puhuu vain vähän, olisi hän millään tapaa epänormaali. Ja niinkuin sanoit, ei tällä tosiaankaan ole mitään tekemistä älykkyyden kanssa, muttei myöskään sen kanssa että lapsi ei voisi oppia ilmaisemaan itseään sanallisesti hyvin.
isukki
Älkäähän nyt sanoko että kuuluu osata sitä tai tätä. Kaikki lapset kehittyy omalla tahdillaan. Ei 2 vuotiaan ole vielä mikään pakko sanoa sanoja tai lauseita, kyllä ne sieltä tulee kun on niitten aika. Vaikka meidän tyttö käveli jo 10kk vanhana, ei se silti tarkota että kaikkien niin pitäis tehdä. Vaimon veli ei 2 vuotiaana sanonut sanaakaan ja kyllä se aika normaalilta musta nykyään vaikuttaa.. =)
\
Ihan vaan sillä kyselin vielä lisää tältä yhdeltä kirjoittajalta, kun harmittaa kovasti se että otetaan noin kovasti kantaa ja lauotaan ohjeita asiasta josta ei sitten ehkä kumminkaan niin kovasti tiedetä. Turhaan vaan huolestutettiin alkuperäistä kysyjää,
Viisaita sanoja =)Alkuperäinen kirjoittaja 27.01.2006 klo 15:20 isukki kirjoitti:
Ihan vaan sillä kyselin vielä lisää tältä yhdeltä kirjoittajalta, kun harmittaa kovasti se että otetaan noin kovasti kantaa ja lauotaan ohjeita asiasta josta ei sitten ehkä kumminkaan niin kovasti tiedetä. Turhaan vaan huolestutettiin alkuperäistä kysyjää,
Ensinnäkin meillä päin ei 2v. pääse puheterapiaan vaikka vanhemmat haluaisikin lasta sinne viedä, jos lapsi muuten kunnossa (kuulee, ymmärtää jne). Vasta 2½-3v. alkaa hiljalleen puheterapeutin ovet aukenemaan.
Itselläni kolme lasta, heistä tyttö oppi ensi sanansa jo alle 1v, puhui lauseita 2-vuotiaana. Toinen pojista sanoi ensimmäiset epäselvät sanansa vähän yli 1-vuotiaana. 2-vuotiaana epäselviä sanoja oli n.8kpl. Asiaa seurattiin kotona ja neuvolassa 2½-vuotiaana. Ohje jos puhe ei suju paremmin 3-vuotiaaseen mennessä, päästään puheterapeutille. Poika alkoi puhumaan 2v8kk iässä ja puhe on siitä lähtien ollut selkeää ja hyvää (ilman äännevirheitä yms) Nyt toinen poikamme on 2v. ja sanoo myös vain muutaman epäselvän sanan. Häntäkin seuraamme kotona ja 2½-vuotiaana neuvolan tarkastus/arvio ja vasta 3-vuotiaana puheterapeutille.
Neuvolan lääkärin sekä omalääkärin mielipiteet asiasta:
1.Sukupuoli vaikuttaa, pojat oppivat yleensä puhumaan hitaammin kuin tytöt.
2.Perimä vaikuttaa, jos äiti/isä oppinut myöhään puhumaan (meillä mies oppinut myös myöhään puhumaan)
Seuraa asiaa ja ota neuvolaan yhteyttä jos asia sinua arveluttaa, niin saat mielellesi rauhan! =)
Itselläni kolme lasta, heistä tyttö oppi ensi sanansa jo alle 1v, puhui lauseita 2-vuotiaana. Toinen pojista sanoi ensimmäiset epäselvät sanansa vähän yli 1-vuotiaana. 2-vuotiaana epäselviä sanoja oli n.8kpl. Asiaa seurattiin kotona ja neuvolassa 2½-vuotiaana. Ohje jos puhe ei suju paremmin 3-vuotiaaseen mennessä, päästään puheterapeutille. Poika alkoi puhumaan 2v8kk iässä ja puhe on siitä lähtien ollut selkeää ja hyvää (ilman äännevirheitä yms) Nyt toinen poikamme on 2v. ja sanoo myös vain muutaman epäselvän sanan. Häntäkin seuraamme kotona ja 2½-vuotiaana neuvolan tarkastus/arvio ja vasta 3-vuotiaana puheterapeutille.
Neuvolan lääkärin sekä omalääkärin mielipiteet asiasta:
1.Sukupuoli vaikuttaa, pojat oppivat yleensä puhumaan hitaammin kuin tytöt.
2.Perimä vaikuttaa, jos äiti/isä oppinut myöhään puhumaan (meillä mies oppinut myös myöhään puhumaan)
Seuraa asiaa ja ota neuvolaan yhteyttä jos asia sinua arveluttaa, niin saat mielellesi rauhan! =)
Meillä junnu täyttää tänään tasan 2v ja ei puhu kun kaksi kolme sanaa...en ole sinänsä huolissaan hepun puheenkehityksestä, ainoastaan rasittaa ihan koko päivä kuunnella hänen "ulosantiaan" Vinkuu, kiljuu ja kitisee
Muuten on kehittynyt täsin normaalisti, hiukan etuajassakin kaikki pinsettiotteet ja kääntymiset ja konttaamiset ja kävelemään lähtö =)
Maanantaina on normaali 2v nla ja neukka täti lupasi antaa mukaan jotain monisteita, JOS halutaan kotona katella niitä. 2½ vuotiaana kuulostellaan uudellaan tuota puheenkehitystä tai kehityymättä jättämistä
Poika myös ymmärtää normaalin arkipuheen täysin, joten en tästä puhumattomuudesta ole niiiin kauhean huolissaan, kuten joku edellä kirjoittaneista oli.
:wave:
Vinkuu, kiljuu ja kitisee Muuten on kehittynyt täsin normaalisti, hiukan etuajassakin kaikki pinsettiotteet ja kääntymiset ja konttaamiset ja kävelemään lähtö =)
Maanantaina on normaali 2v nla ja neukka täti lupasi antaa mukaan jotain monisteita, JOS halutaan kotona katella niitä. 2½ vuotiaana kuulostellaan uudellaan tuota puheenkehitystä tai kehityymättä jättämistä
Poika myös ymmärtää normaalin arkipuheen täysin, joten en tästä puhumattomuudesta ole niiiin kauhean huolissaan, kuten joku edellä kirjoittaneista oli.
:wave:
Meidän poika täytti nyt joulukuussa 2v. ja puhuu kyllä, mutta ihan omilla sanoillaan. Ainoat kaikkien ymmärtävät sanat on äiti,isi, Enni (sisko), mummi,anna,ankka ja pari muuta. Neuvolassa sanoivat ettei mitään syytä huoleen, kun on kuitenkin kiinnostunut puhumisesta. Nyt onkin yhtäkkiä alkanut käyttää parin kolmen sanan lauseita...monesti ne on todellakin sinne päin, mutta yritystä riittää! Pojalla on jotenkin pakkomielle, että sanat pitää alottaa vokaalilla esim. tyhjä=ytyyjä, maito=aito, vettä=että, papukaija=akaija
JEKHu
Meillä on kaksi poikaa, jotka molemmat alkoivat puhumaan vasta 2½ vuotiaina. Neuvolan mielestä mitään hätää ei ollut, koska ymmärsivät puhetta vallan mainiosti. Molemmat opppivat kävelemään 10 kk:n ikäisenä ja monet ovatkin sanoneet, että "puhe jäi kantapään alle". =) Itse asiassa pojat sanoivat vuosikkaina muutaman sanan ja sitten olivat 1½ hiljaa... Nyt puhetta riittää
oma 2v2kk kyllä puhuu monen sanan lauseita, monta lääkäriäkin on kehunut pojan puhetta, mutta kaveripiirin 2veet ei kyllä tasan puhu noin paljoa, yksittäisiä sanoja heiltä tulee. Tää puheenoppiminenkin on paljo siitä kii, onko opettajaa edellä, meillä kun 2veen edellä on tämä 3vee papupata, niin tottakai pitää papukaijana toistaa perässä
meijän poika 2v2,5kk ja tässä sanat jotka lähipiiri ymmärtää...
au=auto, kssa=kissa, annaannaanna= anna, hau(kurkku kähinänä)=koira
sanat jotka äiti ja isi ymmärtää pau=paloauto/isoauto pa=pallo, nkha=ankka....
eli pääsääntöisesti vaan yksiä tavuja ja nää osannu ny jo hyvän tovin... en olis huolissaan jos lapsesi tuntuu ymmärtävän puheesi....
au=auto, kssa=kissa, annaannaanna= anna, hau(kurkku kähinänä)=koira
sanat jotka äiti ja isi ymmärtää pau=paloauto/isoauto pa=pallo, nkha=ankka....
eli pääsääntöisesti vaan yksiä tavuja ja nää osannu ny jo hyvän tovin... en olis huolissaan jos lapsesi tuntuu ymmärtävän puheesi....