Onko muilla äideillä jäänyt vauva-ajan tavat päälle?

Tuli vain mieleen tuosta muovilautasketjusta ja kosteuspyyheketjusta. Meillä lapset ovat 4- ja 6-vuotiaat ja edelleen meillä lapset syövät muoviastioista ja kosteuspyyhepaketti löytyy vessasta. Samoin huomaan edelleen tekeväni lapsille aamupalan, vaikka osaisivat itsekin varmasti leivät tehdä, kaadan heille maidon, vaikka osaisivat itsekin kaataa. Nuorempaa autan pukemisessa, vaikka osaisi varmasti itsekin. Kun vielä lapsilla oli vaipat, vaihdoin ne aina makuullaan, vaikka olisi varmaan seisaallakin onnistunut.

Näitä esimerkkejä on vaikka miten paljon. Eikä kyse ole siitä, että olisin esim curling-vanhempi (en ainakaan myönnä). En vain jotenkin hoksaa, että aikansa kutakin.

Olenko ainoa, vai onko muilla jäänyt tällaisia ihmeellisiä tapoja, joista ei vain jostain syystä ole luovuttu.
 
"eee"
Mä tiedän yhden äidin, joka puhuu vielä 15-vuotiaalle tyttärelleenkin tyyliin "Nyt äiti sitä ja tätä, äiti kävi kaupassa, tänään kun äiti oli töissä niin..."
Musta se on karmeaa.
 
Ei lasten kanssa. Mutta sen olen huomannut, että edelleen paikallaan seisoessa saatan hytkyttää itseäni ihan kuin olisi lapsi kantoliinassa (nuorempi täytti tammikuussa 5 v) tai ostoskärrejä en käytä kaupassa koska heijaan niitä eestaas kuten vaunuja. Sen lisäksi puhun itsekseni kaupassa koska olen niin tottunut siihen että aina on lapsi mukana ja sille jutellaan tyyliin "mitäs me tänään syötäisiin, tarvitaanko me tuota, oliko meillä tuota" ja sama tapa on päällä silloinkin kun lapsi jostain syystä ei olekaan mukana. HIUKKA noloa... :ashamed:
 
"annika"
meillä haetaan 2.5vuotias sängystä kun se herää, se huutaa siellä että se pitää tulla hakemaan, ei voi ite tulla pois sängystä vaan huutaa niin kauan että joku tulee.
noin muuten oon yrittäny opettaa vauvamaisista tavoista pois, senkin kustannuksella että sotkua tulee kun lapsen pistää itekseen käymään pissalla ja pesemään kädet(muuten onnistuu hyvin, mutta kun se haluaa ite tyhjentää potan pönttön..). mutta suuri helpotus mulle kun ei tarvi koko ajan hypätä perässä, kunhan jossain vaiheessa pyörähtää tarkistamassa. lapsi myös kyllä ite laittaa itelleen vaipan, tässä vaiheessa enää yövaipan, housuvaipasta siis kyse, vaikeehan semmosta ois selällään laittaakaan.
 
"kipsukka"
Hep! Mulla on just tuollaista. Kyse ei oo siitä ettenkä voisi tehdä toisin, mutta jonkun pitäisi tulla mulle kertomaan että 3- ja 4-veet osaavat jo sitä ja tätä. Eli mä vaan automaattisesti jumitun johonkin rutiinin enkä "osaa" sitä itse kyseenalaistaa.

Meilläkin on varmasti ihan vastaavanlaisia esimerkkejä. Ja tosiaan kyse ei oo siitä että haluisin pitää heidtä "vauvoina" vaan mun tyhmyydestä/tajuamattomudesta.
 
Mä elän edelleen vauva-aikaa, mutta repeilen joskus itsekseni kun huomaan vaikkapa kaupassa hyssytteleväni ostoskärryjä tmv. :D

Ja kerran aloin vahingossa lässyttelemään kaupan kassalle, voi nolous. :ashamed:
 
"omppu"
Ei lasten kanssa. Mutta sen olen huomannut, että edelleen paikallaan seisoessa saatan hytkyttää itseäni ihan kuin olisi lapsi kantoliinassa (nuorempi täytti tammikuussa 5 v) tai ostoskärrejä en käytä kaupassa koska heijaan niitä eestaas kuten vaunuja. Sen lisäksi puhun itsekseni kaupassa koska olen niin tottunut siihen että aina on lapsi mukana ja sille jutellaan tyyliin "mitäs me tänään syötäisiin, tarvitaanko me tuota, oliko meillä tuota" ja sama tapa on päällä silloinkin kun lapsi jostain syystä ei olekaan mukana. HIUKKA noloa... :ashamed:
Minä myös harrastan tuota ostoskärryjen heijaamista, varsinkin jos jään esim, juttelemaan jonkun tutun kanssa kaupassa.
Töissä huomasin heijaavani potilaita sängyissään, jos jouduin odottamaan käytävällä, kun käytin heitä esim röntgenissä tai muissa tutkimuksissa, hissiä odottaessa jne. :D
 
kinuski harmaana
Mulla lapset kohta 12v ja 7v, ja KYLLÄ! Nuorimmaiselle teen kaiken valmiiksi, vaikka pitäishän sen jo osata kaataa maitoa lasiin ja voidella leipä. Molemmille laitan vaatteet valmiiksi aamuksi siinä järjestyksessä kun ne puetaan (ja tuon 7v mä jopa saatan pukea jos ven itse eskariin, ja mies myös pukee sen!!!) jne jne... Kyllä mä sen toisinaan muistan että ne osais ite, mutta sitten taas unohdan, ja nuo lapset kyllä osaa hyväkskäyttää asiaa. Siksi tuo nuorimmainen onkin niin avuton kun sille kaikki tehdään valmiiksi, mutta me vaan ei voida tajuta että meidän vauva joka just synty, on muka jo niin iso.....
 
No vähän tarkoituksella.. Kesällä kolme täyttävä kuopus nukkuu sänky kiinni meidän sängyssä ja kömpii sieltä joka yö viereen. :heart: Nokkamukista tulee aika usein vielä tarjoiltua tälle samaiselle lapselle juomat vaikka ihan hyvin osaisi jo tavallisesta lasistakin juoda. Joskus jopa syötän lapselle kun syöminen vähän takkuaa.

Laiskana pistän muksulle vielä vaipan yöksi vaikka pärjäisi varmaan myös ilman, en halua herätä yöllä vaihtamaan lakanoita (varsinkaan omasta sängystä).
 
[QUOTE="eee";25739648]Mä tiedän yhden äidin, joka puhuu vielä 15-vuotiaalle tyttärelleenkin tyyliin "Nyt äiti sitä ja tätä, äiti kävi kaupassa, tänään kun äiti oli töissä niin..."
Musta se on karmeaa.[/QUOTE]

:D Mä seurustelin joskus 34-vuotiaan äijän kanssa, jonka äiti edelleen puhui sille noin. :D "Tuutko sä hakemaan sitten äitin kanssa töihin, äiti odottaa siinä tien varressa sitten" Se oli munkin mielestä karmeaa :O
 
"vieras"
Joo, tunnistan kyllä itsessäni. Tosin ainoa lapseni on vielä oikeastikin aika nuori, vasta kohta 2v. Pitää vain varoa, ettei käy kuin äidilleni, joka edelleen kuorii mm. mandariinit ja omenat ym. kolmikymppisille lapsilleen valmiina käteen, hyvä ettei perunatkin lautaselle. Mä en oo siihen suostunut pitkään aikaan, mutta lapsettomille sisaruksilleni tuntuu olevan varsin ok.
 
"an-nikki"
Ei lasten kanssa. Mutta sen olen huomannut, että edelleen paikallaan seisoessa saatan hytkyttää itseäni ihan kuin olisi lapsi kantoliinassa (nuorempi täytti tammikuussa 5 v) tai ostoskärrejä en käytä kaupassa koska heijaan niitä eestaas kuten vaunuja. Sen lisäksi puhun itsekseni kaupassa koska olen niin tottunut siihen että aina on lapsi mukana ja sille jutellaan tyyliin "mitäs me tänään syötäisiin, tarvitaanko me tuota, oliko meillä tuota" ja sama tapa on päällä silloinkin kun lapsi jostain syystä ei olekaan mukana. HIUKKA noloa... :ashamed:
Mulla on täysin samoja juttuja jäänyt tavaksi. Kassalla aloin kerran höpöttää, että tavaroita ei saa ottaa hihnalta ennen kuin ne on maksettu, vaikka lapsi ei ollut edes mukana. Tästäkös tuuraajana ollut kassapoika hämmentyi... Onneksi lähikaupassa tuntevat jo tapauksen, eivätkä sen enempää ihmettele mun käytöstä :D Usein menen odottelemaan hissiä, vaikka ilman vaunuja pääsisi portaitakin kulkemaan. Näitä vastaavia on paljon!
 

Yhteistyössä