Onko mitään mahdollisuutta saada koiraa takaisin huonosta perheestä?

Hei! Haluan alkuun sanoa, että en kaipaa tänne vittuilua toiminnastani tai muistutusta siitä, kuinka tyhmä voi ihminen olla. Minulla on tilanteesta jo ihan tarpeeksi huono olo! Kiitän asiallisista kommenteista.

Eli, jouduimme todellisen aikapulan takia luopua rakkaasta 3-vuotiaasta sekarotuisesta koirastamme elokuussa. Se oli kaksi kertaa myynnissä, mutta en kelpuuttanut ketään ostajaehdokkaista. Tosiaan sitten löytyi kotikaupungistamme perhe, johon kuuluu äiti, 17 vuotias tyttö ja kaksi pienempää lasta. He vaikuttivat todella lämminhenkisiltä, tietoisilta ja eläinrakkailta ihmisiltä. Heillä on ollut koiria ennenkin ja tyttö kertoi, että erotessaan poikaystävästään, tämä poikaystävä oli ottanut heidän yhteisen koiransa ja siksi halusivat nyt oman koiran. He kävivät katsomassa koiraa ja kokeilemassa lenkkeilyä sen kanssa. Ihastuivat heti ja sovimme, että he tulevat seuraavana päivänä hakemaan sen viikon koeajalle. Hinnaksi olin määritellyt 200€, ettei kukaan ottaisi koiraa hetken mielijohteesta. Raha ei ole tärkeää, vaan se että koira saa hyvän kodin.

No sitten koitti aika, että he hakivat koiramme ja silloin tyttö sanoi, ettei hänellä ole juuri nyt rahaa maksaa 200 €. Olin ihmeissäni, mutta sanoin että joko voin antaa hieman periksi hinnassa, tai sitten osamaksulla. Sanoin että jokatapauksessa en sitä ilmaiseksi anna. No muutama päivä meni, ja näin koko perheen ja koirani torilla viikonloppuna. Koiramme näytti rakastetulta ja tuntui viihtyvän kun sai olla mukana. Kuulemma meni niin hyvin että he haluavat ottaa koiran ihan lopullisesti itselleen. No sanoin että ok, jos kerta hyvin menee. Painotin koko ajan, että haluan olla yhteydessä heihin kuulumisten vaihdon takia ja annoin tarkat hoito-ohjeet jotka olin hyväksyttänyt eläinlääkärillämme ja he hyväksyivät kaiken. Nyt kun hiukan aikaa on kulunut, huomasin että olin unohtanut antaa heille koiramme eläinlääkärikortin jossa on tiedot käynneistä ja rokotuksista. Laitoin tytölle viestiä, että tulla hakemaan ja tuoda samalla koira näytille. Tyttö ei vastaa, laitan kuukauden päästä uuden viestin... Ei vieläkään vastausta ja koitan soittaa, numeroa ei löydy.

Epäilykseni heräävät. Ovatko myyneet koiran eteenpäin ja saaneet rahat siitä vaikka sovittiin että jos on pakko myydä koira, he tuovat sen meille takaisin? Eiväthän edelleenkään ole meille maksaneet penniäkään. No etsimme heidän tietojaan numeropalveluista, kas kummaa sekä äidin että tyttären tiedot poistuneet. No minä sitten kyselin vähän ympäriinsä näistä ihmisistä (tiedän, olisi pitänyt ottaa heistä tarkemmin selvää aiemmin) ja sain kuulla omilta ystäviltämme, heidän tuttujen kertomana että koira on kyllä heillä mutta ulos se ei pääse. Tämän perheen naapuri sanoi myös, ettei ymmärrä milloin he käyttävät koiraa ulkona kun sitä ei ikinä näy!

Hälytyskellot alkoivat soida ja soitin eläinsuojeluun, että on epäilys että koiraa ei hoideta hyvin. No sitten tarvitsin heille tarkan osoitteen ja jouduin lähteä sitä perheen talolle tarkistamaan (asuvat kaksikerroksisessa luhtitalossa vuokralla). Menin paikalle aamupäivästä ja sain osoitteen. Näin, että äiti oli kotona ja kurkkasin ikkunasta. Näky oli jotain aivan kuvottavaa! Rööki haisi ulos asti ja koti oli tosi paskainen ja täynnä roinaa. Lähdin kotiin hakemaan koiran unohtuneet tavarat mutta päätin pitää rokotuskortin itselläni toistaiseksi. Menin soittamaan ovikelloa ja äiti tuli avaamaan. Pyysin anteeksi yllättävää pistäytymistäni, mutta selitin etten saanut tyttöä kiinni ja tulin tuomaan unohtuneet tavarat. Koira tuli iloisena ovella vastaan, mutta oli lihonut selvästi yli 10kg!! Turkki oli todella likainen ja tahmea ja kuonossa verisiä rupia, jotka häthätään näyttivät ihan tupakanpolttamilta. Järkytyin näystäni, mutta esitin coolia. Tarkistin vaivihkaa lihakset, koira joka oli ollut lihaksikas mutta hoikka oli nyt löysää pullamössöä! eli siis viittaa siihen ettei saa liikuntaa. Kysyin kuonosta ja nainen vastasi että ovat soittaneet meidän eläinlääkärille ja koira on syönyt antibiootit (?) Siinä tilanteessa en edes hoksannut, että eihän eläinlääkäri koskaan määrää uuteen sairauteen puhelimen välityksellä mitään. Lähdin järkyttyneenä pois.

Illalla sitten lähetin tyttären ja äidin numeroon saman viestin jossa kysyin, millä eläinlääkärillä on käyty ja mitä lääkkeitä saanut. Äiti vastasi epämääräisesti, että antibioottia ja kortisonia. Tytär vastasi, että ovat käyneet toisella eläinlääkärillä?? Olin että mitä hittoa tässä nyt on meneillään. No sitten sain yhdeltä luotettavalta lähteeltä tiedon tytön rikosrekisteristä ja siitä että perhe on ollut tekemisissä lastensuojelun sekä poliisin kanssa. Tässä vaiheessa olin iloinen, että olin tehnyt eläinsuojeluilmoituksen kun huomasin, että heidän tietojaan ei löydy ja sain kuulla moitteita tutuiltani heidän toiminnastaan. Soitin heille erittäin vihaisen puhelun ja he kieltäytyivät ehdottomasti palauttamasta koiraa minulle. Kerroin, että meidän kanssa ei kannata leikkiä, sillä mieheni on kaupungissa erittäin vaikutusvaltainen ja hänellä on paljon suhteita kaikkiin. Mutta emme tietenkään voi heidän kotiinsa tunkeutua hakemaan koiraa, kun he eivät siihen suostu. Eivät kieltäneet väitteitäni, vaan kiertelivät ja kaartelivat. Myönsivät, että tytöllä rikosrekisteri. Ja myönsivät, että heillä ei ollut varaa maksaa vanhan koiran eläinlääkärikuluja??? WTF? Siis ihan käsittämätöntä! Eikä siis tosiaan ole varaa meille maksaa?? Ovat siis rikkoneet keskinäistä sopimusta, mutta kyllä, olin taas kerran niin idiootti etten tehnyt kirjallista sopparia! Ja poliisituttumme ei tietenkään voi asialle mitään... Olen neuvoton! Auttakaa jos tiedätte jonkun porsaanreiän tai keinon, olen etsinyt tietoa kaikkialta ja kysellyt ihmisiltä, mutta kellekään tutulle ei ole käynyt näin huonosti.

EI vittuilua kiitos. Voin kertoa että omatunto soimaa koko ajan.
 

Yhteistyössä