Kiitos jos jaksat lukea ja vielä vaikka vastatakin.
Olemme mieheni kanssa seurustelleet 6 vuotta. Meillä on 6kk ikäinen tyttö.
Nykyään riitelemme pienistä asioista ja aika usein. Mies on jo pidemmän aikaa osannut sanoa minulle riidellessä todella törkeästi ja haukkunut minua. Tätä kestänyt ehkä 2 vuotta. Hän osaa kääntää asian niin, että minä olisin useimmiten riitoihin syyllinen. Jos koitan sanoa, että mielestäni riita johtui hänestä, hän lyttää minut, eikä kuuntele mielipidettäni, syy on minun. Tämä ja haukkuminen ahdistaa ja tuntuu että itsetuntoni on huonontunut roimasti. Haluaisin puhua tästä jollekin ystävälleni tai edes äidilleni ja saada ymmärrystä, jota en mieheltäni saa, mutta en voi koska mieheni kieltää sen! Hän ei halua muiden tietävän kuinka huonosti meillä oikeasti menee. Ystäväni kadehtivat parisuhdettamme, koska eivät ikinä ole kuulleet meidän riidelleen. He siis eivät voisi edes uskoa mieheni olevan minulle ilkeä. Koska en saa läheisilleni puhua ongelmasta, hän on kehottanut minua hakeutumaan hoitoon! Minusta ahdistukseni kumpuaa hänen ilkeydestään, enkä tarvitsisi hoitoa ja olenkin ehdottanut parisuhdeterapiaa. Tähän hän ei suostu, eihän hänellä ole mitään ongelmaa, minulla on. Olen todella poikki haukkumiseen ja lyttäämiseen, harmittaa että tähän soppaan joutuu osaksi myös 6kk:n ikäinen tyttömme.
Olen miettinyt myös yksinhuoltajuutta. Tuntuu että voisin olla onnellisempi tytön kanssa kaksin muualla. Arveluttaa vain kaikki, asumme miehen asunnossa, jossa lähes kaikki irtaimisto on minun omistamaa, hirveä homma muuttamisessa. Lisäksi miten pärjään taloudellisesti? Meidän molempien unelmana on ollut antaa lapselle hyvä lapsuus ja yhdessä elävät vanhemmat. Meidän kumpienkin vanhemmat ovat eronneet, ja molemmilla on siitä huonoja kokemuksia, emmekä sitä halua lapsellemme.
Kuitenkin tuntuu, että tässä ei muu auta kuin ero.
Onko kellään kokemusta tällaisesta, vinkkejä, mitään?? Minkälaisia tukia saa jos lapsen kanssa asuu kaksin, auttaako esim. sossu vuokran maksamisessa vai miten nämä menee?
- Väsynyt
Olemme mieheni kanssa seurustelleet 6 vuotta. Meillä on 6kk ikäinen tyttö.
Nykyään riitelemme pienistä asioista ja aika usein. Mies on jo pidemmän aikaa osannut sanoa minulle riidellessä todella törkeästi ja haukkunut minua. Tätä kestänyt ehkä 2 vuotta. Hän osaa kääntää asian niin, että minä olisin useimmiten riitoihin syyllinen. Jos koitan sanoa, että mielestäni riita johtui hänestä, hän lyttää minut, eikä kuuntele mielipidettäni, syy on minun. Tämä ja haukkuminen ahdistaa ja tuntuu että itsetuntoni on huonontunut roimasti. Haluaisin puhua tästä jollekin ystävälleni tai edes äidilleni ja saada ymmärrystä, jota en mieheltäni saa, mutta en voi koska mieheni kieltää sen! Hän ei halua muiden tietävän kuinka huonosti meillä oikeasti menee. Ystäväni kadehtivat parisuhdettamme, koska eivät ikinä ole kuulleet meidän riidelleen. He siis eivät voisi edes uskoa mieheni olevan minulle ilkeä. Koska en saa läheisilleni puhua ongelmasta, hän on kehottanut minua hakeutumaan hoitoon! Minusta ahdistukseni kumpuaa hänen ilkeydestään, enkä tarvitsisi hoitoa ja olenkin ehdottanut parisuhdeterapiaa. Tähän hän ei suostu, eihän hänellä ole mitään ongelmaa, minulla on. Olen todella poikki haukkumiseen ja lyttäämiseen, harmittaa että tähän soppaan joutuu osaksi myös 6kk:n ikäinen tyttömme.
Olen miettinyt myös yksinhuoltajuutta. Tuntuu että voisin olla onnellisempi tytön kanssa kaksin muualla. Arveluttaa vain kaikki, asumme miehen asunnossa, jossa lähes kaikki irtaimisto on minun omistamaa, hirveä homma muuttamisessa. Lisäksi miten pärjään taloudellisesti? Meidän molempien unelmana on ollut antaa lapselle hyvä lapsuus ja yhdessä elävät vanhemmat. Meidän kumpienkin vanhemmat ovat eronneet, ja molemmilla on siitä huonoja kokemuksia, emmekä sitä halua lapsellemme.
Kuitenkin tuntuu, että tässä ei muu auta kuin ero.
Onko kellään kokemusta tällaisesta, vinkkejä, mitään?? Minkälaisia tukia saa jos lapsen kanssa asuu kaksin, auttaako esim. sossu vuokran maksamisessa vai miten nämä menee?
- Väsynyt