Onko minulla oikeus surra?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja mie
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

mie

Vieras
Sain hiljaittain kuulla että ensirakkauteni, ensimmäinen poikaystäväni on kuollut ;( . Tuntuu tosi pahalle ja itkettää vaikka en henkiköä ole nähnyt yli kymmeneen vuoteen tai ollut millään lailla yhteydessä.
Mies ei vaan ymmärrä miksi liikutuin niin kovasti asiasta :/
Enkä oikeastaan itsekään ymmärrä miksi tuntuu niin näinkin pahalta. Toisalta hän on joskus ollut minulle todella tärkeä joten kai se on ymmärrettävää että tuntuu jossakin.......... Onko teillä mielestäni oikeus suruuni vai pitäiskö pitää vaan mölyt mahassa?
 
Jos olet parisuhteessa tällä hetkellä, en sinuna ehkä hirveästi suruani julki toisi ainakaan kumppanin edessä. Suruun on aina oikeus, tekeväthän ihmiset itsemurhia julkkisten kuollessa, eivätkä ole koskaan edes ko. julkkista tavanneet. Hienotunteisuus kumppaniin nähden siis suositeltavaa, muuten anna surullesi tilaa ja aikaa.
 
Tottakai saat surra! Eihän omilleen tunteilleen mitään voi. Ja vaikka oletkin parisuhteessa niin pitäähän nyt toisen ymmärtää se suru kuitenkin. Tottakai se järkyttää, että tuttu ihminen kuolee. Ja jotenkin itseäni koskettaa aina se tieto, että joku saman ikäinen on kuollut.. tai nuorempi. Tajuaa sen että itselläkin se on jonain päivänä ihan oikeasti edessä ja voi olla että se päivä on piankin.
 
En minä miehen edessä nyt kauheasti vuodattanutkaan, mutta kerroin tapahtuneesta koska sähköpostilla sain tiedon ja hän siinä vieressä oli ja näki mun järkyttyneen ilmeen. Kerroin mitä oli tapahtunu, ja hän jotenkin tuhahteli siinä..... salassa sitten vuodatin kyyneleet
 
Kyllä kaikkiin tunteisiin pitää olla oikeus, myös parisuhteessa :hug: Mie itkisin silmät päästäni, jos kuulisin ensirakkauteni kuolleen. Ja uskon, että mieheni sen ymmärtäisi. Olisin tosi järkyttynyt, jos käyttäytyisi samalla tavalla kun siun miehesi :o
 

Yhteistyössä