onko minulla liian vaaleanpunainen kuva äitiydestä ja lapsista?

esikoisen saatuaan äiti jaksaa hoitaa vauvaa 24/7 ja tekee kotitöitä ja rakastaa miestään ja lastaan yli kaiken. hän hymyilee ja on aina kaikille kiltti. hän näyttää ja tuoksuu hyvältä. hän ajattelee vain miehensä ja lapsensa parasta eikä hän valita mistään vaan on hyvin onnellinen vaikka lapsi huutaisi ja itkisi paljon. tämä äiti pärjää vähillä yöunilla ja nousee aina ylös katsomaan vauvaa vaikka keskellä yötä, jotta hänen miehensä saisi levätä. nainen ja äiti on täydellinen kotiäiti ja hän leipoo pullaa ja tuoksuu makealta pullalta.

lopuksi haluan sanoa, että minulla ei ole vielä lapsia, mutta suunnitteilla kyllä on. minä haluan olla tällainen äiti.

 

 

No aika oikeansuuntainen kuvasi on.

Paitsi että useat äidit ovat univelkaisia, kireitä, kärttyisiä, väsyneitä, seksihaluttomia, hienhajuisia ja hiuksia tiputtelevia eläviä kuolleita.

 

Juu, aika vaaleanpunainen. Tuollaiset odotukset itsestä johtavat uskottavimmin raskaudenjälkeiseen masennukseen. Kukaan ei ole täydellinen, eikä tarvitsekaan olla!

 

No aika oikeansuuntainen kuvasi on.

Paitsi että useat äidit ovat univelkaisia, kireitä, kärttyisiä, väsyneitä, seksihaluttomia, hienhajuisia ja hiuksia tiputtelevia eläviä kuolleita.

mistä se seksihaluttomuus tulee? huolestuttavaa!

 

Toivossa on hyvä elää

 

Sä tuut vielä yllättymään...en sano että iloisesti, mutta yllättymään kuitenkin.

 

mä en kyllä haluais haista makealta pullalta, mieluummin raikkaalta. Mutta ollaanhan me kaikki tollasia äitejä, joskus vaan väsyneinä tai hormonien sekoittamina aavistuksen apeita

 

Ikinä itkevän vauvan äiti ei voi olla onnellinen. Kyllä siinä tilanteessa yleensä myllertävät ihan muut tunteet kuin onni. Muut voivat aivan hyvin ollakin mahdollisia, mutta eivät samassa persoonassa

 

Juu, aika vaaleanpunainen. Tuollaiset odotukset itsestä johtavat uskottavimmin raskaudenjälkeiseen masennukseen. Kukaan ei ole täydellinen, eikä tarvitsekaan olla!

iso käsi ja peesi! jos aiot todella joskus olla tuollainen niin tapat itsesi väsymykseen tuolla menolla. lapsen vastuu jakautuu sekä äidille että isälle.

 

Hyvä olla idealismia ennen kuin alkaa lapsia tekemään Sitten sitä realismia tulee ajan myötä ja osaa myös antaa itselleen anteeksi, ellei aina ole niin täydellinen ja pullan tuoksuinen

 

Sä tuut vielä yllättymään...en sano että iloisesti, mutta yllättymään kuitenkin.

kertoisitko, että miten tulen yllättymään? mitä asia koskee?

 

No aika oikeansuuntainen kuvasi on.

Paitsi että useat äidit ovat univelkaisia, kireitä, kärttyisiä, väsyneitä, seksihaluttomia, hienhajuisia ja hiuksia tiputtelevia eläviä kuolleita.

mistä se seksihaluttomuus tulee? huolestuttavaa!

Se tulee siitä väsymyksestä ja synnytyksessä revenneestä alapäästä.

 

hmm.. joo.. kaikki tahtos olla tollasia "täydellisiä" äitejä, mutta totuus lienee se, että himassa ollessa varsinkin ei vois hittoakaan kiinnostaa, onko tukka pystyssä, haiseeko hielle or what not, kunhan saa ees vähän levätty'ä sen kaiken imuroimisen vauvanhoidon ja ruoanlaiton ohessa... sit ku menee ihmisten ilmoille, yrittää kovasti peittää ne silmäpussit, jotka on kehittyneet unenpuutteesta... ja auta armias, jos lapsia on enemmän kuin se yksi.. sit se vasta zombeiluksi meneekin... vaikka kaikkeen tottuu, ja niinpoispäin, mutta sanoisinpa, että tuollasia "täydellisiä" äitejä on aika lailla harvassa..

 

Sanoppa ap onko sinusta realistista ajatella vaikkapa, että heräisit mihin tahansa aikaan yöllä, vaikka miten vähän nukuttuasi, niin ajattelisit että "voi kun olisi jo aamu ja saisi lähteä töihin".

Jos sinä voit vastata tuohon kyllä niin luultavasti olet jotenkin epäinhimillinen ja pystyt siihen mitä alkuperäisessä avauksessasi kerrot.

Realistinen tuo unelmasi ei ole, kaunis unelma kyllä. Minä en koe olevani huono äiti, vaikka en aina niin hehkeän näköinen olisikaan. Ja hyvä äiti opettaa lapsilleen myös sen, että äitikin on vain ihminen eikä äidinkään kuulu aina olla hyvällä tuulella ja jaksaa hymyillä aurinkoisesti ja vääntää pullaa.

Mutta kyllä se siperia opettaa, turha sun sitä vielä on tajutakaan.

 

ja kuten joku jo tuolla mainitsikin, niin väsymys ja masennus tulee taatusti, jos koittaa kieltää sen että on vain ihminen, ja koittaa olla täydellisyyden perikuva...

 

No aika oikeansuuntainen kuvasi on.

Paitsi että useat äidit ovat univelkaisia, kireitä, kärttyisiä, väsyneitä, seksihaluttomia, hienhajuisia ja hiuksia tiputtelevia eläviä kuolleita.

mistä se seksihaluttomuus tulee? huolestuttavaa!

Se tulee siitä väsymyksestä ja synnytyksessä revenneestä alapäästä.

miten sitä "kipeää" naista voisi auttaa, jotta se tuntisi olonsa paremmaksi?

 

Mulla on mennyt aika pitkälle noin. Siis yllättävänkin ihanaa on ollut, ja kodin oon jaksanut pitää melko siistinä. Lapsi on nukkunut yönsä hyvin, kiitos siitä. Mut se mikä mua eniten yllätti, oli se, että lapsen itku voi tosiaan käydä hermoille. Että mä en jaksakaan sitä, vaikka tiedän ettei se te sitä ilkeyttään. En oo mitään lapselle tehnyt, paitsi jättänyt hetkeksi huutaan sänkyyn ja mennyt keittiöön laskeen kymmeneen. Mut mä ajattelin aina etukäteen, että jaksaisin sen, ettei siinä mitään. Mut hermoille se kävi. Ja mut yllätti täysin.

 

No aika oikeansuuntainen kuvasi on.

Paitsi että useat äidit ovat univelkaisia, kireitä, kärttyisiä, väsyneitä, seksihaluttomia, hienhajuisia ja hiuksia tiputtelevia eläviä kuolleita.

mistä se seksihaluttomuus tulee? huolestuttavaa!

Se tulee siitä väsymyksestä ja synnytyksessä revenneestä alapäästä.

Niin ja lisäksi imetys tuottaa hormoneja jotka ei aina ihan välttämättä ole lisäämään päin noita seksihaluja. Eli ei ole mikään "kyllä minä tahdon panna aina ja kaiken aikaa" juttu vaan voi iskeä se haluttomuus siihen armottomimpaan panijaankin.

 

totuus on, ainakin mun kohdalla, että ukosta en jaksanut välittää. vauva vei kaiken huomion, ukko löytäköön ite ruokansa ja peskööt vaattensa. .Kuukausi vauvan syntymän jälkeen asiat tasottu.. Ja lapsen tulon jälkeen meillä tehdään muuten muuten kaikki kotityöt puoliks B)

 

No aika oikeansuuntainen kuvasi on.

Paitsi että useat äidit ovat univelkaisia, kireitä, kärttyisiä, väsyneitä, seksihaluttomia, hienhajuisia ja hiuksia tiputtelevia eläviä kuolleita.

mistä se seksihaluttomuus tulee? huolestuttavaa!

Se tulee siitä väsymyksestä ja synnytyksessä revenneestä alapäästä.

miten sitä "kipeää" naista voisi auttaa, jotta se tuntisi olonsa paremmaksi?

Hoida lapsia ja anna naisen levätä.

 

Minulla oli saman laiset kuvitelmat. Liian vaaleanpunaiset. Ekan lapsen syntymä oli järkytys. Koliikkivauva. Yllättäen mies halusi "sekaantua" vauvanhoitoon ja kyseenalaisti tekemisiäni, tuli riitaa. Olin rättiväsynyt ja senkin takia olo oli epävarma. Hormonit tekivät myös temppujaan. Vauva ei ollut lukenut vauvanhoito-oppaita eikä teoriatiedosta ollutkaan monimutkaisissa käytännöntilanteissa apua. Vastuun suuruus ympäri vuorokauden päivästä päivään tuntui musertavan rankalta.
Toisen lapsen kanssa oli jo helpompaa. Olin jo äiti ja osasin ajatella, mikä on tärkeää esim. nukuin lasten päiväunien aikaan enkä käyttänyt sitä aikaa siivoamiseen.
Kahden lapsen kanssa idylliä jaksoi kuitenkin aika hyvin pitää yllä. Mutta kun kolmas syntyi, se ei vaan ole mitenkään enää onnistunut. On pitänyt opetella suurpiirteisyyttä, tekemään pakollinen ja uskaltaa hyväksyä oma epätäydellisyytensä. Armoa äideille! Elämä kantaa. Tärkeintä olisi, että äiti jaksaa ja ehtii nauttiakin lapsista, muusta voi joustaa.
Tänä vuonna tajusin: Muumimamma on satuolento!!!!

 

Kuvitelmia ja haaveita saa olla ja hyvä kun niistä pitää kiinni.
Mutta, tervetuloa todellisuuteen, joka ei aina ole yhtä vaaleanpunaista unelmaa, vaan elämään kuuluu myös ne ruusun piikit, jotka pistävät aina joskus.

 

Minä olin tytön syntyessä....esikoisen kanssa oli ihan toista... :heart:

 

Asunet Porvoossa.