Onko mielestänne ok, jos isovanhemmille nuorin lapsenlapsi (ja 99% varmasti viimeinen) on hemmotelluin?

["vieras"]

Kyseessä meidän kuopus, joka on nyt 2v. Meillä on itsellä lisäksi 10v ja 9v lapset ja siskolla on 14v, 12v, 8v lapset ja veljellä 9v, 7v lapset. Huomaa vaan, että noi muut kun oli aika samoihin aikoihin pieniä, niin isovanhemmat ei olleet yhtä kiinnostuneita heistä ja oli vähän kuin rasitus heitä hoitaa. Tosin ehkä ihan ekaa lapsenlasta lukuun ottamatta, joka myös oli/on hieman erityisasemassa.

Mun sisaruksilta on tullut nyt suoraan mullekin vähän karvasta palautetta meidän kuopuksen suosimisesta. Mun vanhemmat oikein "vaatii" meidän 2v tyttöä heille yökylään ja ostelevat kaikkea ihanaa ja puhuvat kuulemma meidän pikkutytöstä paljon myös mun sisaruksille.

Minusta tämä on tavallaan ymmärrettävää, joku on aina se nuorin ja "viimeinen vauva".

Mitäs mieltä olette? Pitäisikö isovanhempien pyrkiä olemaan ihan tasapuolisia kaikille?

Meidän tuo 2v tyttö on kaiken lisäksi todella suloinen (kiharat hiukset, isot silmät, hoikka, todella kiltti ja hymyilevä), mikä varmaan lisää viehätystä hänen hoitamistaan ja paapomistaan kohtaan, sen lisäksi että on nuorin....

 

[nooh]

tavallaan ymmärrettävää. Silloin kun nuo vanhemmat olleet pieniä, heitä on ollut tosi monta lyhyellä aikavälillä ja hulina varmaan melkoinen.
Ehkä tästä pienimmästä jaksaa taas nauttia. Oliko isovanhemmat työelämässä, kun vanhemmat lapset oli pieniä?

 

["vieras"]

tavallaan ymmärrettävää. Silloin kun nuo vanhemmat olleet pieniä, heitä on ollut tosi monta lyhyellä aikavälillä ja hulina varmaan melkoinen.
Ehkä tästä pienimmästä jaksaa taas nauttia. Oliko isovanhemmat työelämässä, kun vanhemmat lapset oli pieniä?

Jep, juuri noin. Eli olivat työelämässä muiden lasten ollessa pieniä, mutta nyt ovat eläkkeellä.

Sisko varsinkin on sitä kommentoinut, että kun ei meidän vanhemmat heidän lapsiaan vie oikein mihinkään ja jos joskus pitävät heillä, niin on rasittuva sävy kuulemma. Mutta meidän tyttö on aina niin ihana ja puheissa ja pääsee mukaan kaikkialle mihin vaan päästetään. No tietysti sisko hieman liioittelee, mutta kieltämättä meidän kuopus on aika erityisasemassa. Toisaalta, meidän isommat lapset on aivan massaa ja mun äiti ei edes muista heidän ikiensä tai mille luokalle menevät koulussa tms. Nuorimman neuvolakäyntien kuulumisetkin aina kyselee..

ap

 

["vieras"]

Mä pidän tasapuolisuutta tärkeänä johtuen varmaan siitä, että oma isoäitini oli aina tasapuolinen. Ei aiheuttanut mustasukkaisuuskähinöitä lasten välille. Tilanteet, joissa isovanhemmat tai vanhemmat suosivat jotain, synnyttävät helposti riitaa lasten välille. Mä huomauttaisin isovanhemmille tuosta enkä ainakaan ruokkisi tapaa. Kertoisin kaikista lapsista tasapuolisesti kiinnosti kuulumiset sitten tai ei.

 

["vieras"]

Tavallaan ymmärrän isovanhempia ko tilanteessa mutta sellaista jatkuvaa yhden selkeää suosimista en hyväksy. Herättää vaan lapsissa turhaa kateutta.

 

[tgfkj]

Ei tasapuolisuus minusta tarkoita sitä etteikö saisi kehittyä tai yrittää toimia paremmin. Mut voihan niitä isompiakin huomioida nykyään entistä paremmin?

 

[usein se menee]

että sitä pientä huomiodaan hieman enemmän. Meilläkin on nyt puolitoista vuotia ja seuraava minun vanhempien puolelta on 14 joten ikäero on suuri ja tietty paapotumpi on tuo pieni. Ja miehen puolelta seuraava on 4v ja siinäkin kuitenkin on se ero, pieni on vaan kuitenkin pieni ja 4v on jo ns iso. Hyvä vaan,että on eroa, jokainen tarvitseee pienenä sen huomion.
Aika turhaa siitä on narista ja jos noin ketuttaa niin alkakoo sikiämään sit

 

["jep"]

Itseäni ja serkkujanikin joskus lapsena jurppi jonkun verran, kun yhden poikansa ainokainen ja samalla meistä serkuksista nuorin tuntui olevan erityisasemassa, häntä tosiaan hehkutettiin koko ajan ja kohdeltiin vähän eri tavalla. Ei ole vaikuttanut minun ja isoäitini myöhempiin väleihin, eikä väleihin tähän serkkuun, ja serkustakin kasvoi ihana ja toiset huomioonottava ihminen. Mutta kyllähän sellainen jatkuva hehkutus vähän harmittaa, ja se on ymmärrettävää. Tunteilleen eivät isovanhemmat voi mitään, mutta teoissa tulisi pyrkiä tasapuolisuuteen. Ei se toki tarkoita täsmällistä mittaamista, ja ovathan esim. 14-vuotiaan tarpeet ja toiveet erilaisia kuin 2-vuotiaan, mutta aikaansa ja materiaalista hyvää olisi silti syytä jakaa suht tasapuolisesti.

 

["mie"]

Mä kyllä kertoisin isovanhemmille että sisarukset ovat katkeria/ pettyneitä siitä että tätä nuorinta huomioidaan enemmän kuin muita ja se asettaa muut lapsenlapset eriarvoiseen asemaan ja varmaan aiheuttaa lapsille pahaa mieltä
Sanoisin sen mahdolllisimman nätisti sillä isovanhemmat vetävät välillä herneen nenään aika tehokkaasti