P
piippi
Vieras
onko kellään muulla, jotka pitkässä suhteessa joutuvat ottamaan toisistaan "hengähdystaukoja" välillä?!?
me ollaan aika vahvoja luonteita molemmat ja arjen pyörittäminen kahden lapsen kanssa on meille uuvuttavaa ja kuluttaa suhdetta aika-ajoin niin paljon, että ollaan valmiita eroamaan ja vaikka mitä saadaksemme edes hieman taukoa toisesta, ei niinkään lapsista. Viikonloppu tai vaikka edes vuorokausi ihan itsekseen on aina saanut meidät "takaisin yhteen" jos näin nyt edes voi sanoa...sit itketään ja rakastetaan toisiamme niin paljon ja kaikki on hyvin :/
pettämistä ei kuitenkaan näiden "taukojen" aikana ole, ei ole mitään sellaista tarvetta päästä toisesta eroon vaan jotta voisi olla muiden kanssa, vaan kyse on enemmänkin oman itsensä löytämisessä kun se tuntuu välillä hukkuvan äiti-/isäroolin, vaimo-/miesroolin ym alle.
onks tää ihan normaalia
??
miten te muut?miten te huolehditte että suhde ei ns. kulu?
me ollaan aika vahvoja luonteita molemmat ja arjen pyörittäminen kahden lapsen kanssa on meille uuvuttavaa ja kuluttaa suhdetta aika-ajoin niin paljon, että ollaan valmiita eroamaan ja vaikka mitä saadaksemme edes hieman taukoa toisesta, ei niinkään lapsista. Viikonloppu tai vaikka edes vuorokausi ihan itsekseen on aina saanut meidät "takaisin yhteen" jos näin nyt edes voi sanoa...sit itketään ja rakastetaan toisiamme niin paljon ja kaikki on hyvin :/
pettämistä ei kuitenkaan näiden "taukojen" aikana ole, ei ole mitään sellaista tarvetta päästä toisesta eroon vaan jotta voisi olla muiden kanssa, vaan kyse on enemmänkin oman itsensä löytämisessä kun se tuntuu välillä hukkuvan äiti-/isäroolin, vaimo-/miesroolin ym alle.
onks tää ihan normaalia
miten te muut?miten te huolehditte että suhde ei ns. kulu?