Toggle sidebar

ONKO KUKAAN KATUNUT MYÖHEMMIN ETTÄ JÄÄNYT KOTIIN LASTEN KANSSA?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja harmaana
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
H

harmaana

Vieras
Minulla on isoja päätöksiä, mietin mennäkö sydämellä vai järjellä? Tahtoisin kerrankin tehdä niinkuin sydän sanoo, jäädä kotiin kunnes nuorimmainen sen 3vee. Tuskailen nyt vielä niiden eurojen ja senttien kanssa, että kuinka tiukille menee, mietin kyllä jos tekisi keikkaa silloin kun mies kotona.

Mietin lähinnä sitä että hoitovapaa on jokseenkin sitova? sitähän ei kaiketi voi keskeyttää ihan heppoisesta syystä?

Toistaalta se olisi enää 2vuotta mun ja meidän elämästä!! Ja ainutlaatuinen mahdollisuus...

Onkohan kukaan katunut sitä että hoitanut lapsia kotona, noin niinkuin hoitovapaan aikana tai sitten myöhemmin?
Luulen että tälläistä tunnetta ei helpolla tulisi, toisinpäin kylläkin, ja sitten kun sitä ei voisi enää saada sitä mahdollisuutta takaisin..

kunhan pohdiskelen :)
 
En ole katunut, nyt olen kotona ollut putkeen 5½v, keväällä pitäisi taas "sorvin" ääreen palata ja ei kauheesti innosta. Hoitovapaa pitäisi olla siihen asti kunnes lapsi täyttää 7v. Olen nauttinut täysinrinnoin kiireettömistä aamuista. Töissä olisin päässyt miljoonakertaa helpommalla, kuin kotona, mutta silti en päivääkään vaihtaisi pois. Mielestäni hoitovapaan voi keskeyttää, jos siltä tuntuu. Lapset ovat pieniä niiiiiiiin vähän aikaa. Suosittelen lämpimästi.
 
Ite ollut molempien lasten kanssa kotona mutta tällä tavalla :
Esikon ollessa 2,5v aloitin pph.na
Kuomuksen olleesa 7kk aloitin iltaopiskelun ja lopetin opiskelun lapsen olleesa 4v, tuohon väliin opiskelin 3eri lisäkoulutusta iltaopiskeluna.

 
Mä olin kotona siihen asti hoitovapaalla, kun esikoinen täytti 2 vuotta. Sitä aikaa en todellakaan ole katunut, mutta sitä etten ollut pidempään. Eihän sitä koko hoitovapaata tarvitse ilmoittaa käyttävänsä etukäteen. Ilmoita vaikka työnantajalle, että olet vuoden hoitovapaalla tähän tietoon ja katselet lähempänä uudelleen. Kun vuosi lähenee loppuaan arvioi tilanne uudelleen, onko varaa ym. (vaikka se onkin naurettavaa, ku pitää miettiä onks varaa hoitaa lasta kotona) Riittää kun ilmoittaa työnantajalle 2 kk ennen vapaan loppumista, että haluat jatkaa sitä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja tee niinkuin sydän sanoo:
kyllä hoitovapaan voi keskeyttää silloin kun haluaa mutta hoitovapaalle ei pääse takasin jos alkaa katua päätöstä
Click to expand...
Hoitovapaan voi keskeyttää, mutta työnantajan ei tarvitse ottaa työntekijää takaisin ennenkuin jo anottu hoitovapaa on päättynyt.

 
Mä puhun vaan meidän puolesta, mut meillä meni niin, että poika oli eka vuoden mun kaa ja sit vuoden isänsä kaa kotona. Mun hermoille työnteko sopii paremmin ja en ois jaksanu kotona kauempaa, vaikka eka olin aatellutkin olla mahdollisesti pidempäänkin. Lisäksi mulla sattuu olemaan perheessä ne paremmat tulot, niin siksi miehen oli fiksua jäädä vuorostaan kotiin. Hän ei ole katunut hetkeäkään kotona viettämäänsä aikaa, vaikka olikin aika rankkaa (hän jakaa lehtiä yöt..) Suhde lapseen kasvoi vahvaksi ja minäkin sain nähdä poikaa hyvin kun kävin aina lounaalla kotona. Mut kun sit laitettiin poika tuohon päiväkotiin 2 v 2 kk iässä, niin isäkin oli ihan tyytyväinen. Poika on ollut aivan älyttömän innoissaan päiväkodista, eli se oli hänelle sopiva aika aloittaa siellä: kotona ei ollut tarpeeks aktiviteetteja, kun ei oo kavereitakaan muuten kun lähtemällä jonnekin kerhoon tai tuurilla puistossa.

Ja nyt tehdään niin että molemmat tekee lyhyempää päivää, niin poika on hoidossa 6 tuntia, ja me ehditään viettää hyvin aikaa vielä hänenkin kanssaan. En tekis täyttä päivää tässä vaiheessa, oman lapsen kanssa oleminen on niin paljon arvokkaampaa kuin se muutaman tunnin lisäpalkka.
 
Mä luulen, että kukaan ei vanhana kuolinvuoteellaan mieti että "Voi,kun olisin nuoruudessani tehnyt enemmän töitä! Vaan ehkäpä että, voi kun olisin ollut kauemmin kotona lasten kanssa...
Mä en ite ymmärrä kuinka pienet pitää tulojen olla, että ei pärjäisi? Itse ollut 6v kotiäitinä, tuloina minimiäitiysraha ja kotihoidontuki. Mies opiskellut, nyt viimeistä vuottaan. Opiskelujen ohessa väliin tehnyt työtä sen verran, että toimeentulotukea ei saada.
Ikinä ei olla mistään joudutu tinkimään, no ehkä etelään ei päästä yhtä usein kun haluttais mutta kinä ei lapsilta mitään puuttunut. Joka pvä siistit ja puhtaat vaatteet, lämmin monipuolinen ruoka ja turvallinen koti. Kavereita ystäviä.
 
Kadun että jäin aikoinaan kotiäidiksi.Kun tuli avioero putosin täysin tyhjän päälle,työelämästä olin pois yli kymmenen vuotta.
Nyt sairastuin vuosi sitten ja olen tällä hetkellä työkyvytön ja persaukinen,elän päivä kerrallaan eli taloudellinen tilanne on todella huono.
 
Tuskin muuta kuin seuraavissa tilanteissa; hyvä työpaikka mennyt sivu suun hoitovapaan aikana (siis jos ei ennestään vakituista duunia), voi vieraantua, pudota kelkasta tai sitten toinen vaihtoehto että raha-asiat menevät pitkäksi aikaa retuperälle, joutuu käyttämään luottoa yms, joita makseleee vielä pitkään. Voi tulla maksuhäiriöitä jne.
 
Minä vastaan niin, että uskon tehneeni oikean ratkaisun kun lähdin opiskelemaan kuopuksen ollessa kaksi. Lapset ovat viihtyneet hoidossa ja minä olen tyytyväisempi kun elämässä on muutakin sisältöä kuin lasten- ja kodinhoito. En osaa sanoa olisinko katunut jos olisin jäänyt vielä vuodeksi kotiin, mutta olen tyytyväinen että uskalsin luottaa lapset päiväkodin hoitajien huomaan :)
 
Nuorena kannattaa opiskella ammatti, jotta ei putoa tyhjän päälle tapahtuu mitä tapahtuu.

Mua säälittää aina niiden lasten puolesta, jotka ovat kiikutettu jo nuorena päiväkotiin, koska vanhemmat haluavat paremman elintason (tähän ainakin vedotaan). Sitten ihmetellään, kun lapsista tulee häiriintyneitä, uusavuttomia ja myöhemmällä iällä syrjäytyneitä (luonnollisestikaan ei koske kaikkia). Syynä vaan se, että raha oli tärkeämpää kuin perheen yhtenäisyys, onnellisuus ja lasten hyvinvointi. Rahalla ei saa rakkautta eikä voi korvata menetettyä laatuaikaa. Itse olen pääsääntöisesti päiväkoteja vastaan näistä syistä. Sosiaalisuutta ja sivistystä voi opettaa lapsille ilman päiväkotiakin. Ja päiväkodista tulee sairauskierteet.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Turha kierrellä totuutta:
Nuorena kannattaa opiskella ammatti, jotta ei putoa tyhjän päälle tapahtuu mitä tapahtuu.

Mua säälittää aina niiden lasten puolesta, jotka ovat kiikutettu jo nuorena päiväkotiin, koska vanhemmat haluavat paremman elintason (tähän ainakin vedotaan). Sitten ihmetellään, kun lapsista tulee häiriintyneitä, uusavuttomia ja myöhemmällä iällä syrjäytyneitä (luonnollisestikaan ei koske kaikkia). Syynä vaan se, että raha oli tärkeämpää kuin perheen yhtenäisyys, onnellisuus ja lasten hyvinvointi. Rahalla ei saa rakkautta eikä voi korvata menetettyä laatuaikaa. Itse olen pääsääntöisesti päiväkoteja vastaan näistä syistä. Sosiaalisuutta ja sivistystä voi opettaa lapsille ilman päiväkotiakin. Ja päiväkodista tulee sairauskierteet.
Click to expand...

No just. Työssäkäyvien vanhempien perheessä ei ole yhtenäisyyttä, onnellisuutta eikä lapset voi hyvin. Hyvä tietää kun en ole tätä huomannut itse. :whistle: Rakkauskin puuttuu, voi perkele.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Turha kierrellä totuutta:
Nuorena kannattaa opiskella ammatti, jotta ei putoa tyhjän päälle tapahtuu mitä tapahtuu.
Click to expand...
Ei siitä nuorena opiskellusta ammatista ole hyötyä, jos opiskeluista on pitkä aika ja työkokemus puuttuu. Hyvälle ystävälleni kävi kuten clivialle eikä auttanut työpaikan saannissa edes se, että eron jälkeen opiskeli vielä toiseen ammattiin.

 
Alkuperäinen kirjoittaja Turha kierrellä totuutta:
Rahalla ei saa rakkautta eikä voi korvata menetettyä laatuaikaa. Itse olen pääsääntöisesti päiväkoteja vastaan näistä syistä. Sosiaalisuutta ja sivistystä voi opettaa lapsille ilman päiväkotiakin. Ja päiväkodista tulee sairauskierteet.
Click to expand...

Yksinkertaistat asioita todella paljon.

Päiväkotiin vieminen ei tarkoita automaattisesti perheyhteyden häviämistä ja lapsen pahoinvointia. Eikä jokainen kotiäiti ole niin pullantuoksuinen kotirouva, että jokainen kotonavietetty hetki olisi laatuaikaa.

Meillä on muuten sairastettu tänä syksynä ihan yhtä paljon kuin sairastimme lasten kotihoidon aikana. Kun niitä lapsia haluaa sosiaalistaa, pitää heidät viedä ihmisten pariin, ja sieltä niitä sairauksia tulee joka tapauksessa, ilman päiväkotiakin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja olisin:
Olisin katunut moneen kertaan, jos olisin jäänyt kotiin. Onneks ymmärsin jo vanhempainvapaan päättyessä koko perheen parhaan päälle.
Click to expand...

Meillä tyttö meni hoitoon 1v2kk vanhana. Minä lähdin suoraan äitiyslomalta töihin, koska mies lomautettiin samaan aikaan ja pakko jonkun oli töissä olla. Mies tietysti jäi tytön kanssa kotiin. Nyt on sitten taas palannut osittain duuniin ja muun aikaa rakentaa meille taloa.
Jos minäkin olisin kotiin jäänyt, millä oltaisiin lainaa makseltu, millä oltaisiin eletty ja makseltu ylipäätään koko elämä? Miehen osittaisella ja epävakaalla palkalla? Kyllä minua kaduttaisi jos ei oltaisi tuota ratkaisua tehty. Mut jospa tilanne on vakaampi reilun vuoden päästä ja voin jäädä vielä hetkeksi kotiin ainakin.
Tilanteet ovat jokaisessa perheessä erilaisia.
 
En ole häiriintynyt tai syrjäytynyt vaikka päiväkodissa olen ollut.

Mutta sanoisin että jokaisen kannattaa nämä ratkaisut tehdä omalla sydämellään. Minulle sopii paremmin se että lapset on hoidossa ja käyn töissä, saan aikuista seuraa ja mielekästä tekemistä mitä kaipaan. Lapseni ovat päiväkodissa oikein hyvässä hoidossa.

Jos haluat jäädä kotiin vielä vuodeksi tai pariksi niin jää ihmeellä! Tuskin se rahallisesti tai muutenkaan vaikuttaa. Työpaikkojakin maailmassa on enemmän kuin yksi.
 
Mä olen pitänyt kummankin lapseni kohdalla lakisääteiset hoitovapaat ja hoitovapaiden jälkeen palannut töihin. En ole koskaan katunut sitä, mutta en myöskään ollut yhtäjaksoisesti pois työelämästä niin pitkään, että sillä olisi ollut mitään merkitystä työllistymiseen. Ja jälkimmäisellä kerralla mulla oli työpaikka odottamassa, kun hoitovapaa loppui.
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa