onko koirani liian aggressiivinen?

Minulla on iso laumanvartija koira joka on aina ollut melko hankala
tapaus.Se stressaantuu hyvin herkästi.Olen kuitenkin ajatellut että
kunhan ikää tulee lisää niin koira varmaan rauhoittuu,minulla kun ei
ole tapana ihan helpolla luovuttaa.
Koira on nyt 3 vuotta ja sen vahtiminen senkun yltyy.Se vahtii pihaansa,
eikä siinä mitään mutta enään sitä ei uskalla pitää kotona talossa
samoissa tiloissa kuin vieraat.Joku vieraista vaikka nostaa käden ylös
tai nousee nopeasti seisomaan koira saattaa joko hyökätä tai tulla vieraan
eteen murisemaan.Kun siskoni tuli käymään koira hyökkäsi eteisessä hänen
kimppuun,ei purrut mutta piti etujaloilla kiinni siskon lantioista.Pari päivää
sitten se hyökkäsi yllättäen samalla tavalla yhden mummon kimppuun joka
oli ohittamassa meitä kun ulkoiltiin,minulla oli remmi lyhyellä mutta kaikki
kävi niin nopeasti.Ennen se saattoi yllättäen hyökätä toisen koiran kimppuun
mutta tämä on uutta että se hyökkäilee ihmisiä päin.

Pahinta on että se on niin arvaamaton se saattaa nuolla ja hoitaa meidän
kissaa ja yhtäkkiä se yrittääkin purra.Muita koiria se on purrut pahastikin.
Mietin vaan saattako tämä ihmisten päälle hyökkääminen viellä kehittyä
niin että se jonain päivänä puree ihmistäkin,sitä se ei ole viellä koskaan
tehnyt.Olen jopa miettinyt pitäisikö se lopettaa?

 

meidän sheltti paimentaa kotona...
vieraiden ollessa, murisee ja haukkuu niille...ei käy kiinni..
lapsista ei välitä mutta aikuisille...
lenkillä antaa muut ihmiset olla rauhassa...

neuvoa en tiedä..
meidän neiti on jo 7,5v vanha...

 

Vastauksen kysymykseesi saisit ehkä ongelmakoirakouluttajalta. Me olimme pienen mittelspitzimme kanssa myös tilanteessa, jossa mietin, pitääkö koira lopettaa vai uskallammeko vielä pitää sen. Koira käyttäytyi uhkaavasti lastamme (ja muitakin lapsia) kohtaan. Minulla oli tuo sama kysymys, että onko koira luonteeltaan aggressiivinen vai mistä johtuu tuollainen käytös. Meillä koiraterapeutti teki koirasta arvion (ei aggressiivinen) ja antoi meille selkeät ohjeet miten koiran kanssa toimimme. Minulla on ollut koiria ennenkin joten en ihan pelkkää pöljyyttäni toiminut koiran kanssa väärin. Yksilöitä nämä ovat silti ja tämä on minulla ensimmäinen vahtiviettinen koira. Aika erilaista käsittelyä tosiaan vaatii kuin aikaisemmat terrierit.

Kallista huvia tuollainen koiraterapeutilla käyminen kyllä on. Meillä yhden käynnin hinta oli 100?. Kotikäyntiä ei onneksi tarvittu, siihen olisi tullut kilometrikorvaukset vielä päälle. Ongelmatilanteissa voimme edelleen ottaa milloin tahansa koiraterapeuttiimme puhelimitse yhteyttä, joten rahalle on kyllä saatu sikälikin vastinetta. Ja muutamassa viikossa saimme aikaan näkyvän muutoksen koiran käytöksessä ja enää ei tarvitse miettiä voimmeko pitää koiran vai emme.

 

Meillä oli samanlaista touhua aikanaan...olin jo niin tottunut että vieläkin meinaan koiran laittaa eri huoneeseen vieraiden ajaksi
Meille kun tuli vieraita niin minulla oli keksi purkki oven vieressä...joka kerta vieraan tullessa sisään vieras antoi koiralle keksin näin ollen se oppi että on mukavaa kun tulee vieraita.
No tämä ei toimi kaikille.
Kävimme myös ongelmakoira kouluttajalla ja no tuohon terapeuttiin nähden se oli tosi halpa ja siitä oli myös suunnaton hyöty...
kolmella kertaa saatiin koira "korjattua"
Ja enne kaikkea enää koiran ei tarvitse olla sekaisin siitä mikä hänen paikkansa on perheessä.
Meillä koiralla oli suunnaton vahtivietti ja vähän solmuun mennyt arvojärjestys joka tosissaan saatiin niin pienellä vaivalla kuntoon ettei hyvä tosikaan
Olin ihan varma että meillä johtajuus hommat on kondiksessa mutta vilanderin pertti olikin eri mieltä ja niin myös koira...suosittelen ottamaan yhteyttä...googlesta pääset hänen sivuillee...käy vilasemassa

 

On hyvin pätevä ongelmakoiriin perehtynyt henkilö. Ota häneen yhteys niin siitä se lähtee, mutta älä jää ainakaan enää odottamaan että tilanne menisi parempaan suuntaan ilman ammatti apua.

Koirasi on jo vaarallinen.

 

Minusta on surullista, että mietitään koiran lopettamista siinä vaiheessa, kun ei enää omat rahkeet riitä. Apua saa, tai sitten koiralle voi etsiä kodin, jossa sille pärjätään ja sitä osataan käsitellä rodun luonteelle vaatimalla tavalla.

Nuo laumanvartijat vaativat sen perheen, joka on perehtynyt asiaan ja rodun vaatimuksiin, turha se on sitten kiukuta, kun ongelmia tulee :| Nimensä mukaisesti lauman vartija ja koulutettava rptu. (niiinkuin kyllä joka ikinen muukin rotu...) :|

Koirasi on vaarallinen, hommaa apua, ettei se joudu piikille revittyään jonkun kappaleiksi. Toivon kuitenkin kaikkea parasta sekä sinulle, että koirallenne, oli sentään ajattelevaista hommata jotain neuvot tilanteeseen

 

Noin vaaralliselle ja arvaamattomalle koiralle suosittelisin minäkin ongelmakoirakouluttajaa. Missään nimessä ei kannata ensiksi miettiä lopettamista, vaan kääntyä ammattiavun puoleen.

 

Hei!

Parasta tässä tilanteessa olisi saada teidät todella pian ongelmakoirakouluttajalle, sillä kuten tuolla aiemmin kirjoitettiinkin, koirasi on jo vaarallinen. Laumanvartijoille on olemassa myös omat yhdistyksensä joiden ihmisillä voisi olla paljonkin hyviä neuvoja sinulle.

Kirjoitit että nämä tilanteet ovat ennalta-arvaamattomia ja että koirasi on ollut stressaantunut. Stressi ei poistu itsekseen, vaan jossei siihen puututa ja stressiä kertyy koiralle koko ajan lisää seuraamukset voivat olla melko hurjiakin. Näin teilläkin on varmaan huomaamatta päässyt käymään?

Ja nuo tilanteet saattavat tuntua hyvinkin siltä, että koira toimii aivan mielivaltaisesti ja yllättäen. Monista omistajista tuntuu ongelmien edessä juuri tältä, vaikkei yksikään terve koira tee mitään varoittamatta. Aina on olemassa merkkejä, joilla koira on yrittänyt viestiä näissä tilanteissa, mutta ne saattavat olla huomaamattoman pieniä. Etenkin jossei koiran elekielen tulkitsemiseen ole perehdytty.

Kirjoitit että kyseessä on laumanvartija rotu. Onko kyseessä millainen koira? Koiran elekielen tulkitseminen voi olla vaikeaa etenkin pitkäkarvaisilla roduilla. Etenkin pitkäkarvaisten laumanvartijoiden eleet on tarkoituksella jalostettu ristiriitaiseksi muun olemuksen kanssa, jotta ne pystyisivät mahdollisimman vähällä työllä puolustamaan laumaansa petoeläimiltä. Sudet hämmentyvät niin paljon nähdessään täysin ristiriitaiselta vaikuttavan koiran että harvoin lähtevät hyökkäykseen ja näin ollen koira pääsee vähemmällä työllä.

Tuosta Vilanderista piti vielä sanomani; joskus Pertti kyllä onnistuu, mutta koulutuksessa tähdätään liian usein siihen että omistajalla on hyvä olla. Näin on myös monilla monilla muilla "perinteisillä" kouluttajilla. Silloin unohtuu se koira ja koiran hyvinvointi hyvin helposti. Toki kirjassaan ja haastatteluissa puhuu nättejä, mutta käytäntö ei aina ole samaa, tukeutuu liikaa susilähtöiseen koulutukseen vaikkei koira ole edes suoraan suden jälkeläinen vaan oma lajinsa. Hakeudu mieluummin koiralähtöiseen koulutukseen perehtyneen ihmisen luo.
Nimim. tunnen useammankin koiran jotka em. hlö on "kouluttanut" kuntoon kyseenalaisin keinoin. Koirat toimivat, mutta osa on myös alkanut pelkäämään omistajaansa. Pelkäävä koira on kävelevä aikapommi. Taannoin tuli myös ohjelma jossa hän ei saannut omaa koiraansa istumaan ja koira selvästi aristeli sekä studiotilannetta että isäntäänsä.

Yleisenä esimerkkinä; jos koira vaikkapa puree ja laitetaan kuonokoppa päähän, se toimii jollainlailla ihmistä ajatellen, mutta ei poista sitä olotilaa ja syitä joka käyttäytymisen aiheuttaa, eikä helpota muutoinkaan koiran elämää.

Mutta siis hae apua pian jotta tilanne saadaan kartoitettua. Siihen asti vältä tilanteista joissa koiran stressitaso nousee liikaa ja jotka ahdistavat koiraa niin paljon että tuollaista sattuu. Siis esim. vieraiden tullessa kylään koira vaikkapa makkariin huippu hyvän mehevän herkkuluun kanssa. Älä ota riskejä lisää.

Pistähän yv:tä jos haluat jutella asiasta. Tsemppiä! :hug:

 

Ekasta viestistäsi on jo aikaa, olisi kiva kuulla miten olet ongelmaa alkanut selvittämään ja oletko saanut apua? Voisi olla hyödyllistä ja mielenkiintoista vertailla kokemuksia kun itsekin ollaan käyty ongelmakoirakouluttajalla. Me saatiin kyllä niin hyviä tuloksia että välillä tulee ihan tippa linssiin kun katsoo miten hienosti koira käyttäytyy. Minun vastuullani on tällä hetkellä huolehtia ennen kaikkea siitä etteivät vieraat lapset pääse koskemaan koiraa. Helppo homma kun vertaa siihen mistä lähdettiin!

 

toivottavasti teillä ei ainakaan ole/käy lapsia!!! :/

 

Minusta kuulostaa siltä, että koirasi on vaarallinen ja et sitä hallitse.
Asiantuntevasta ongelmakoiran kouluttajasta saattaa toki olla apua, mutta sinun täytyy myös varmasti pystyä hallitsemaan koirasi niin, ettei siitä ole muille ihmisille (/eläimille) vaaraa.
Itselläni on nyt kaksi koiraa, ja vaikka kuinka rakkaita ovatkin, niin realismi käteen. Jos esim. lapsen kanssa tulee mitään ongelmia (poika nyt 6 kk, tähän asti kaikki mennyt hienosti), kyllä se on koira silloin kun lähtee. Liian paljon on lähiympäristössäkin tapauksia, joissa on tilannetta seurattu liian pitkään.
Mieti nyt tilannetta, minkälaiset mahdollisuudet sinulla on koiraa kouluttaa, kuinka pystyt koulutukseen paneutumaan, eihän ympäristö ole vaarassa, jne.
Koiran lopettaminen (erityisesti terveen nuoren koiran) on aina surullista, mutta asiat tärkeysjärjestykseen.

 

Miksi ihmiset tekevät lapsia jos kuitenkin rakastavat koiriaan enemmän?