Onko kenenkään mieli muuttunut lasten määrästä?

Mä oon aina vannonut et vaan 2lasta meille. No nyt sitten on alkanut kutkuttamaan ajatus siitä 3 lapsesta ja mä oon niin kaikille vannonut ettei meille tule koskaan enempää lapsia

Onneksi asia ei vielä ole ajankohtainen ja mieli varmaan muuttuu monta kertaa vielä, mutta mä haluisin ehkä vielä kuitenkin sellasen pikkusen tuhisijan <3

 

mä ajattelin aina, että haluan 2 tai jopa 3 lasta. Nyt on 1 ja tuntuu ihan hyvältä vaikka se jäis ainoaksi, toinen olisi tervetullut mutta ei pakollinen...

 

[QUOTE="myy";24832615]mä ajattelin aina, että haluan 2 tai jopa 3 lasta. Nyt on 1 ja tuntuu ihan hyvältä vaikka se jäis ainoaksi, toinen olisi tervetullut mutta ei pakollinen...[/QUOTE]

piti vielä lisätä, että synnytys oli sen verran rankka kokemus, että en välttämättä halua sitä kokea enää uudestaan...

 

Monellakin tutulla Eräskin läheinen pariskunta sanoi jo ennen lastentekoa, että tekevät 2 lasta perätysten ja sitten se on siinä, 2 on sopiva määrä. Saivat vielä tytön ja pojan, vaan annas olla... Nuorempi oli jo eskarissa kun tekivät sitten aiemmin niin kammoamallaan pitkähköllä ikäerolla vielä sen kuopuksen Eivät ole katuneet.

Toiset tutut tahtoivat 1-2 lasta. Tekivät sitten kans 2 lasta peräperään. Tuli 2 poikaa. Nuorempi oli vasta 2v kun päättivät vielä tehdä kolmannen ja äiti sai jatka kotona oloa ja katsoivat josko tulis vielä se tyttö - tuli tyttö.

 

En usko, että kenenkään mieli on koskaan muuttunut. Tiukka päätös pitää. Vain heikko sortuu pyörtämään päätöksensä.*vitsi*

 

Mie vielä kesällä puhuin,että enempää lapsia ei meijän perheeseen tule.Enkä potenut silloin
vielä vauvakuumetta..Nyt pitää perua puheensa.

 

juu. luulin, että haluan vähintään kolme.

Nyt en missään olosuhteissa halua enää kolmatta.

 

Joo, oon aina puoliksi vitsinä sanonut että haluan viisi. Mutta nyt mä voisin haluta vielä kuudennenkin

 

Esikoinen 2v 2kk ja kuopus 8kk. Ja suunnittelen täällä jo kolmannelle ja neljännelle nimeä...
Mun lapsilukutoive oli max 3 ja miehen 3-5.

Nyt toistaiseksi nämä kaksi riittää ihan hyvin, molempien mielestä. Katsotaan sitten muutaman vuoden päästä onko mieli muuttunut. Ehkä sitten kun nämä ovat eskari-ala-asteiässä tulee vielä toisen "parivaljakon" aika.... Tai sitten ei.

 

Minä ja mies olimme aina puhuneet kahdesta lapsesta.
Yhtälö raskausmyrkytys, kiireellinen sektio, pikkukeskonen,sektion komplikaatiot jne. saivat meidät muuttamaan mielemme. Lapsi on ihana ja suren usein sitä, että hän ei saa sisarusta. Mutta kuten mieheni sanoo, hän ei halua jäädä leskeksi ja lapsi orvoksi...

 

Joo...me aateltiin sellaset 2-3 lasta mut jahka toikin yks saatiin ni siihen jäi haluamiset. Ei oo enää halua saada lisää.

 

mul on aina ollut kolme lasta haaveisssa. nyt kun on kaks pientä niin oikeestaan mukavuudenhalu on voittamassa, kahden lapsen kanssa kuitenkin liikkuminen yms on aika vaivatonta jne. toisaalta alan olla valmis palaamaan työelämään ja miettimään jotain muita juttuja välillä, tietty vähän aikaa kun tekee töitä ja lapset kasvaa niin saattaa mieli muuttua.

 

Sain esikoisen 20-vuotiaana. Oli aika rankkaa aikaa monin tavoin ja päätin, että ikinä maailmassa en enää lapsia tee. Ainokaiseni päätin hoitaa kunnialla ja se siitä lapsen teosta mun osalta sitten.

10v myöhemmin sain kuitenkin vielä toisen lapsen (eri miehen kanssa 3v seurustelun jälkeen) eli mieli muuttui. Vielä kolmannenkin olisin ollut valmis tekemään, mutta mies ei enää enempää lapsia tahtonut (hänellä aiemmasta liitosta jo 3 lasta on ja sitten tuo meidän yhteinen lapsi).

 

toisen tytön jälkeen olin varma että kaksi on hyvä määrä ja vannotin sitä kaikille...nyt olen kuitenkin raskaana ja kolmas tulossa ja kun asiaan sai hetken tottua en koskaan vaihtaisi tilannetta vaan aivan ihanaa että vielä kolmas meille ilmoitti tulostaan
Nyt kukaan ei tietenkään usko kun vannotan että tämä on nyt viimeinen mutta jotenkin sitä elää tätä odotusaikaakin ihan erilaisella "koen kaiken viimeistä kertaa" fiiliksellä...

 

on kaks lasta... Mies on aina ajatellut, että kaks on hyvä. Mulla taas on ajatus ollu, et 4-5 lasta...

Tällä hetkellä mies on alkanut innostua siitä kolmannesta ja itse olen sitä tähän asti kaivannut... mutta nyttemmin olenkin alkanut miettiä, että jaksanko mä sitten kuitenkaan kolmea lasta... Rakkautta on hulluna kummankin lapsen myötä tullut lisää, mutta kyllä se voimille käy...

 

mulla kaks lasta nyt ja olen sata varma etten tee enää lapsia. en yksinkertaisesti jaksa sitä vauva-aikaa. nyt on ihanaa kun voi lasten kanssa touhuta ja tehdä kaikkea yhdessä, ja ennenkaikkea kommunikoida! ettei tarvii arvailla mikä toista vaivaa. vauvat ei oo mua varten.

 

Halusin ennen lapsia saada 3-4 lasta. Nyt meillä on kaksi jä määrä jää tähän

 

Me vannottiin aina etta vain yksi lapsi, no nyt on toinen tulossa. Siihen lukuun jaadaan kylla varmasti, tykataan matkustella paljon jne. joten kaksi on maksimi meille.

 

Alunperin ajateltiin, että ensin 2 lasta ja myöhemmin vielä 2. Olen lapsirakas ja työksenikin hoidan lapsia, mieskin on aina pitänyt lapsista.

Nyt nuo ekat (ja vikat) 2 ovat jo aika isoja, nuorempi eskarissa ja esikoinen jo koulussa. En kyllä millään enää jaksaisi alusta, eikä mieskään. Ihanaa kun voi töiden jälkeen vaikka torkahtaa hetkeksi sohvalle ilman pelkoa siitä, että joku puhkoo päänsä sillä välin. Ei enää (ainakaan usein) lapsista johtuvia yöheräämisiä, ei synnytystuskia, ei raskauspahoinvointia/väsymystä, ei hormonimyrskyjä, kuivia limakalvoja, jälkivuotoa, eroahdistusta kun tarvitsee viedä pieni hoitoon (ja sehän pitäisi vielä aika aikaisin kun pitäisi rahat riittää isompienkin lasten elättämiseen), itkua hampaiden puhjetessa, kätkytkuoleman/kohtukuoleman/keskenmenon/ennenaikaisen synnytyksen yms. mörköjen pelkoja (pelkoja riittää ihan tarpeeksi kahdessa isommassakin lapsessa). Isompi pyykkivuori ei houkuta. Ja se oma aika - ihanaa kun sitäkin on taas!

Eli ei. Kahden kanssa myös on ihan kätevä matkustella ja tehdä isojen juttuja ilman että vauva/taapero sotkisi kuviomme.

 

Mä vannoin!! 2 poikaa kun oli jo niin tuumattiin et tää oli tässä. No , meni 4v. ja tuli kauhee vauvakuume, nyt on sitten 2v. tyttö

 

[QUOTE="joku";24832595]Onko kenenkään mieli muuttunut lasten määrästä[/QUOTE]

Joo, mutta kun se syntyi jo 13 v. sitten.

 

Lapsiluvun piti ehdottomasti jäädä kahteen. Kun ekana syntyi tyttö ja tokana poika, niin se tunne vaan vahvistui. Ja pitkään lapsilukumme olikin täynnä. Mutta enää ei ole, kolmas tulee ja ties vaikka neljäskin joskus

 

On. Luojan kiitos on muuttunyt!!
Haaveisa oli 12 lasta ja kolmannes tuli vain , ei enää kiitos, mikäli se meistä vanhemmista riippuu

 

[QUOTE="mä";24832995]Joo, mutta kun se syntyi jo 13 v. sitten.[/QUOTE]

Tää kuulostaa jo pahalta. Murrosiän kourissa?

 

En halunnut ollenkaan lapsia, kuitenkin tulin raskaaksi ja vauva syntyi, tuumin et nyt riitti, no nyt odotan toista..Mut en enää vannonu etteikö tulis, oon sanonu et jos tehdään niin tehdään isommalla ikäerolla..