Onko kenenkään tutulla ollut aivovammaa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Kasa
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

Kasa

Jäsen
04.09.2008
484
0
16
Kuinka he ovat toipuneet, ois niin ihana saada "vertaistukea" eli kuulla muiden samassa tilanteessa olleiden toipumisesta...

Minun veikka se jo kävellä tomistelee jotenkin rollan kanssa ja on alkanut puhua :heart: Jutut nyt ei ole ihan "uskottavia" mutta ihanata!!
Kauankos tapahtumasta nyt onkaan... 5.9. oli kolari, eli kohta kaksi kuukautta. Aikasta hurjaa vauhtia on tultu eteenpäin.
Ehkä voipi päästä kotona käymään ensi kuun alussa =)
 
kaksi kuukautta on lyhyt aika noissa jutuissa. tosin tuntemani tapaukset ovat aivoninfarktin kokeneet mutta heillä on 1-2 vuotta mennyt ennen kuin ovat parantuneet siihin mihin ovat parantuneet vaikka lähtökohdat on olleet erilaiset, yksi puhumattomana ja liikkumattomana ja toinen puhekyvyn ja liikuntakyvyn säilyttäneenä, tässä nuo äärilaidat, mutta kummastakaan ei kahden kuukauden jälkeen olisi osannut sanoa mitään tulevaisuuden ja toipumisen suhteen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Becka:
On, kuntoutunut hyvin, kävelemään ja puhumaan piti hänen opetella uudelleen. Mutta todella hyvin nyt menee ja itsenäisesti elää. Kolarissa kanssa oli.

Saanko kysyä kauanko toipuminen kesti? Että pystyi elämään itsenäisesti? =)
 
Kyllä, mutta toipunut on. tosin tästä on aikaa nyt (viikon päästä) 7v. yhä käy kuntoutuksessa/fysioterapeutilla pari kertaa kuussa, ja on työkyvytön. väsyy nopeammin kuin muut. ja edelleen tulee hetkiä, jolloin ei tiedä tiettyjä sanoja tai aineiden tarkoituksia.
(esim shampoo, mitä sillä tehdään? ja mikä se valkoinen pyöreä siellä jääkaapissa onkaan? kananmuna siis...)
 
Mun ystävä sai aivovamman noin 8-vuotta sitten, muuten on toipunut hyvin mutta tasapaino ei toimi kunnolla joten kävely on semmoista huteraa. Hän oli sairaalahoidossa miltei 1 vuoden.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kasa:
Alkuperäinen kirjoittaja Becka:
On, kuntoutunut hyvin, kävelemään ja puhumaan piti hänen opetella uudelleen. Mutta todella hyvin nyt menee ja itsenäisesti elää. Kolarissa kanssa oli.

Saanko kysyä kauanko toipuminen kesti? Että pystyi elämään itsenäisesti? =)

Koomassa oli 3 viikkoa ja 3 kuukautta sairaalassa. kolarista on nyt 7 vuotta, että aikaa se otti päästä tähän pisteeseen. Sairaalasta kun pääsi niin muutti heti omaan kotiinsa, tuettuna tietenkin. Sairaseläkkeellä kyllä loppuelämänsä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Becka:
Minkälainen sun veljen tarina on, jos haluut kertoa?

Hän oli tosiaan kolarissa 5.9. Koomassa oli muistaakseni pari viikkoa, jonka jlk toipuminen on lähtenyt suht nopeesti. Viikot/kuukaudet on itsellä hiukka hukassa. :ashamed: Joka pvä oppii jtn uutta. Ajatusmaailma on vielä jotenkin lapsentasolla. Liikkuminen alkaa sujua rollan kanssa. On tällä hetkellä vaativankuntoutuksen osastolla.
Sai kolarissa vakavan aivoruhjeen, kallonmurtumia, kasvojen luut murtuivat, keukoissa oli nestettä ja kylkiluita poikki.
Hän on 18-vuotias. Eniten pelkään ettei koskaan kykene elämään itsenäisesti. Hän oli ennen kolaria täynnä elämää. Hänellä on noin vuosi taaksepäin elämästä hukassa, ei hän muista esimerkiksi, että omistaa ajokortin tai on jo täysi-ikäinen. Läheiset ihmiset hän tunnistaa kyllä, mutta ei esimerkiksi muista minkä ikäisiä lapseni on yms.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kasa:
Alkuperäinen kirjoittaja Becka:
Minkälainen sun veljen tarina on, jos haluut kertoa?

Hän oli tosiaan kolarissa 5.9. Koomassa oli muistaakseni pari viikkoa, jonka jlk toipuminen on lähtenyt suht nopeesti. Viikot/kuukaudet on itsellä hiukka hukassa. :ashamed: Joka pvä oppii jtn uutta. Ajatusmaailma on vielä jotenkin lapsentasolla. Liikkuminen alkaa sujua rollan kanssa. On tällä hetkellä vaativankuntoutuksen osastolla.
Sai kolarissa vakavan aivoruhjeen, kallonmurtumia, kasvojen luut murtuivat, keukoissa oli nestettä ja kylkiluita poikki.
Hän on 18-vuotias. Eniten pelkään ettei koskaan kykene elämään itsenäisesti. Hän oli ennen kolaria täynnä elämää. Hänellä on noin vuosi taaksepäin elämästä hukassa, ei hän muista esimerkiksi, että omistaa ajokortin tai on jo täysi-ikäinen. Läheiset ihmiset hän tunnistaa kyllä, mutta ei esimerkiksi muista minkä ikäisiä lapseni on yms.

Mun isällä katosi kymmeniä vuosia musitista, ja lähimuisti eikä ne tule takaisin , lääkärit sanoi sen heti, että ne osat aivoista on tuhoutunut kokonaan, joten se tavallaan jo tiedettiin alussa.
3 v onnettomuudesta 4 raajahalavaus on parantunut, mutta voimaa (vanha ihminen ) ei ole eikä tule, joten jäi pyörätuoliin iäkseen. Koska ei ole lähimuistia , ei opi kävelemään kun ei muista tehneensä harjoituksia

mitä lääkärit ennusti veljellesi muistin suhteen?

Itse olen isästä huomannut, että väsymiseen asti kun toistaa yhtä asiaa vuosi kaupalla se oppii uudelleen jotain asioita.
Hän myös tuntee kasvot ja ihmiset (vanhat tutut) mutta ei opi uusien ihmisten nimiä enää. Eikä esim muista tunnin päästä, jos joku on käynyt kylässä.
 
On ex miesystävälläni :o ei haittaa normaalia elämää muutakuin puheesta huomaa ja jos ottaa viinaa niin pää ei kestä yhtään.
Tuntemattomat miehet hakkasivat nakkijonossa....
 
Onnettomuudesta on jo jotain 15 vuotta, mutta hyvin on mennyt ja menee. Ennen hänellä meni "lujaa" ja elämä oli hakoteilla. Onnettomuus pysäytti, ja pitkän, pitkän kuntoutuksen jälkeen tää mies on nyt kylläkin eläkkeellä, mutta onnellinen, kunnollinen aviomies ja kahden pienen pojan isä. Ottaen huomioon että alun perin lääkärit antoivat hänelle 2% mahdollisuuden jäädä edes henkiin, ja sen jälkeen kun jäi henkiin, vain 2% mahdollisuuden että olisi jotain muutakin kuin vihannes - todella hienosti menee! Ulkopuoliset eivät edes huomaa että hänessä olisi mitään "vikaa", tutut huomaavat kyllä ettei kaikki ole kohdallaan (ei ole hajuaisitia, on lähes sairaalloisuuteen asti perfektionisti, outo huumorintaju, persoonallisuus on muuttunut täysin).
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Mun ystävä sai aivovamman noin 8-vuotta sitten, muuten on toipunut hyvin mutta tasapaino ei toimi kunnolla joten kävely on semmoista huteraa. Hän oli sairaalahoidossa miltei 1 vuoden.

Niin ja hän on sairaseläkkeellä. Käy fysioterapiassa vieläkin. Vaikuttanut vähän myös muistiin. Vamman sai tappelussa, joko siitä että kun kuristettiin tai siitä että löi päänsä katukiveen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Becka:
On, kuntoutunut hyvin, kävelemään ja puhumaan piti hänen opetella uudelleen. Mutta todella hyvin nyt menee ja itsenäisesti elää. Kolarissa kanssa oli.

Tarkoittaako se itsenäinen elämä jotain hoitolaitoksessa, palvelutalossa oloas? En sanoisi kovin itsenäiseksi moista, toisten armoilla.
 
Alkuperäinen kirjoittaja paslvelutalossa työskennellyt:
Alkuperäinen kirjoittaja Becka:
On, kuntoutunut hyvin, kävelemään ja puhumaan piti hänen opetella uudelleen. Mutta todella hyvin nyt menee ja itsenäisesti elää. Kolarissa kanssa oli.

Tarkoittaako se itsenäinen elämä jotain hoitolaitoksessa, palvelutalossa oloas? En sanoisi kovin itsenäiseksi moista, toisten armoilla.


Lukiko tossa jossain että eläisi jossain hoitolaitoksessa tai palvelutalossa...?? :o
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kasa:
Alkuperäinen kirjoittaja Becka:
Minkälainen sun veljen tarina on, jos haluut kertoa?

Hän oli tosiaan kolarissa 5.9. Koomassa oli muistaakseni pari viikkoa, jonka jlk toipuminen on lähtenyt suht nopeesti. Viikot/kuukaudet on itsellä hiukka hukassa. :ashamed: Joka pvä oppii jtn uutta. Ajatusmaailma on vielä jotenkin lapsentasolla. Liikkuminen alkaa sujua rollan kanssa. On tällä hetkellä vaativankuntoutuksen osastolla.
Sai kolarissa vakavan aivoruhjeen, kallonmurtumia, kasvojen luut murtuivat, keukoissa oli nestettä ja kylkiluita poikki.
Hän on 18-vuotias. Eniten pelkään ettei koskaan kykene elämään itsenäisesti. Hän oli ennen kolaria täynnä elämää. Hänellä on noin vuosi taaksepäin elämästä hukassa, ei hän muista esimerkiksi, että omistaa ajokortin tai on jo täysi-ikäinen. Läheiset ihmiset hän tunnistaa kyllä, mutta ei esimerkiksi muista minkä ikäisiä lapseni on yms.

Voi kun ikävää, voimia omaisille:( Pitkä aika huuhtoitunut muistista. Tiedän 15min ROC_ajalla elvytetyn jolta puuttuu muutama päivä tapahtumasta lähtien mutta muuten kunnossa mutta kuitenkin vajaakuntoinen töihin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja paslvelutalossa työskennellyt:
Alkuperäinen kirjoittaja Becka:
On, kuntoutunut hyvin, kävelemään ja puhumaan piti hänen opetella uudelleen. Mutta todella hyvin nyt menee ja itsenäisesti elää. Kolarissa kanssa oli.

Tarkoittaako se itsenäinen elämä jotain hoitolaitoksessa, palvelutalossa oloas? En sanoisi kovin itsenäiseksi moista, toisten armoilla.

Ei vaan elää omassa asunnossaan yksin. Kuntoutuksessa joutuu kyllä yhä käymään.
 

Yhteistyössä