onko kenelläkään "toisella naisella" onnellisia kokemuksia varatuista miehistä?

mutta kannattaa muistaa, että viehätysvoima säilyy...

 

omaisuutta ei automaattisesti puoliteta

Mitä sille omaisuudellee sitten tehdään? Jos toinen on aikasemmin ollut rikas, toinen köyhä eikä avioehtoa ole.

Tietenkin jos tämä "ei automaattisesti" tarkoittaa että joku tuomari kysyy köyhemmältä että "riittääkö vähemmän kuin puolet?" ja jos hän vastaa että ei niin sitte omaisuus jaetaan puoleksi?

 

Oma kokemukseni on onnellinen johtuen siitä, etten kostanut salasuhteessa kärsimääni vääryyttä, vaan ymmärrän kantaa vastuun omasta sinisilmäisyydestäni. Mitään ei miehen puolelta luvattu mutta toki annettiin kovasti ymmärtää, että ero on tulossa. Aivain kuin jossain amerikkalaisessa romattisessa leffassa mies vältteli suoria vastauksia, haukkui vaimoaan sopivasti valamaan uskoa liiton loppumisesta. Suhde kesti lähes kaksi vuotta eli ei ollut pikkujuttu. Vielä vuoden jälkeen salasuhdeerostamme mies sähköpostitti ja lauloi samaa virttä. Hän oli itse lopettanut salasuhteen, joten siksi yhteydenotto oli outo: hän voisi taas jatkaa entiseen malliin ja että vuoden tauko oli johtunut siitä että vaimo oli alkanut käyttää liikaa viinaa ja hänellä oli suuri työ hoitaa lapsia. Mies käy alkoholistien omaisten kokouksissa, mitähän sanoisivat kun kertoisi että petän muuten vaimoani aina kun voin tai ainakin siitä nytkin haaveilen. Noh, tällä kerralla minulla oli jo uudet kuviot ja olin myös tajunnut myös miehen epäkypsyyden. Hän ei ottanut oikeastaan ketään muita huomioon kuin itsensä ja oman napansa.

Epäilen vahvasti, että mies on jättänyt melko monta Al-Anon palaveria väliin.
Kävin takavuosina tiiviisti kokouksissa ja ryhmissä oli pari korkeintaa kolme kertaa yksi mies mukana. Nämä miehet olivat mitä uskollisimpia naisilleen. Vaikka eivät olisikaan, niin päällisin puolin oletan, että viuka naisasioissa ei ollut kummoinen.

Voi kun näitä Ellien juttuja on kiva lueskella tauolla. Osuin tähän keskusteluun etusivun jutun kautta.

Hello vaan, minä puolestani epäilen koko minulle kerrottua stooria sepitetyksi eli ollaan samaa mieltä ettei varmaankaan al-anonissa käy...tai sitten seuraavaksi pokaa sieltä jonkun vaikka terapeutin...en ihmettelisi yhtään. Miehellä viuhka varmasti käy, ei ole kuvailemasi kaltainen surkimus vaan varsin hauskannäköinen ja menestyväkin. Oma makuni on vaativa, joskin nyt ymmärrän hieman tutkailla miehen sielunelämääkin enkä vain ulkoisia raameja, kuten myös omaa moraaliani. Minäkin osuin tänne vahingossa etusivun linkin kautta.

 

Olen mies, mutta saanen sanoa jotain tähän naisille esitettyyn "kysymykseen"..Olen varattu ja minulla on ollut suhde varatun naisen kanssa. En halua korostaa seksiä, mutta kyllä sen puuttuminen harmaannuttaa muuten toimivankin liiton jos varsinkin hyväilyä, hellimistä, seksiä... haluaa. Onko sitten vähemmän väärin hakea sitä maksullisen naisen luota kuin toiselta ihmiseltä joka myös saa suhteesta tyydytystä? Olen paljon mukavampi myös kotona kun yksi ihmisen perustarve on tyydyttävällä tasolla. Oi aikoja, oi tapoja, mutta ajat ovat MUUTTUNEET...

 

Ei voi muuta ku syvään huokaista. Et kaipaa saarnaa, sen saatat kuitenkin saada.Ensin muutama mietittävä kysymys. Kuinka voi vierittää vastuun heti ensimmäisessä lauseessasi tuolle toiselle osapuolelle? Mistä tiedät että mies haluaa erota, jos kerran ette ole asiasta puhuneet? Mistä tiedät miten onneton tämä mies todellisuudessa on? Onko tuota onnetonta suhdetta koskaan yritetty käydä läpi vai mennäänkö nyt vain siitä yli missä aita matalin: etsitään uusi suhde? Herääkö uteliaisuutesi koskaan kuulemaan vaimon versiota suhteesta?

En haluu provosoida tai saati hakea syyllistä. Itte oon ollu juuri päinvastaisessa tilanteessa. Sain tietää, että miehelläni 15 vuotisen yhdessä olon jälkeen oli toinen ihastus/rakastus joka pysyi kuvioissa noin puolivuotta. Omat tunteet kävi pettymyksestä, vihasta, tuskasta, kostonhalusta, katkeruudesta nöyryyteen, elämän hyväksymiseen, olemassa olevien asioiden arvostamiseen, hyvän etsimiseen, rakkauteen ja lopuksi luottamiseen. Kun mieheni pikku hiljaa ymmärsi millaisen elämän tilanteen hän oli järjestämässä perheelleen, itselleen ja eritoten lapsilleen, alkoi hetken huuma haihtua. Kun kävimme käsiksi suhteeseemme, löytyi siitä kummankin puolelta korjailtavaa. Opimme katsomaan tilanteita kauempaa ja kärsivällisemmin, jolloin erimielisyyksien ratkaisu helpottui. Olen oppinut kunnioittamaan miestäni miehenä, kuten raamattu kehoittaa ja mieheni on oppinut arvostamaan naisen ajatusta eikä pidä omaa sanaansa aina oikeana. Voin sanoa että suhteemme on parempi ja avoimempi, mitä koskaan olen voinut odottaa. On aina helpompi kuvitella tulevansa toimeen sellaisen uuden tuttavuuden kanssa, jonka kanssa ei ole joutunut elämään, kuin että korjata vanhaa: mennä omiin vikoihinsa ja olla valmis niitä muuttamaan, tai hyväksyä toinen vuosien varrella kertyneiden säröjen kera. Niin, pitää todellakin tähän omien tuntojen lopuksi todeta, että itsellänikin on ollut suhde vuosia sitten tämän vakituisen rinnalla. Sekin päättyi alta puolessa vuodessa. En haluaisi toista kertaa samanlaiseen tilanteeseen, ei ole hääppöistä se pettäjän tiekään.

Parhaimman palveluksen teet teille kahdelle, kun kehoitat miestä tekemään ensin kaikkensa vanhan suhteen eteen. Ja älä sekaa siihen välihin, koska se vääristää asetelmia. Jos heillä ero tulee, voit ottaa miehen avosylin vastaan. Voit olla myös varma, että myös teidän suhteen eteen mies on valmis tekemään kaikkensa. Näin voi teidän suhteellakin olla onnellinen tulevaisuus. Kärsivällisyyttä....

 

Ei voi muuta ku syvään huokaista. Et kaipaa saarnaa, sen saatat kuitenkin saada.Ensin muutama mietittävä kysymys. Kuinka voi vierittää vastuun heti ensimmäisessä lauseessasi tuolle toiselle osapuolelle? Mistä tiedät että mies haluaa erota, jos kerran ette ole asiasta puhuneet? Mistä tiedät miten onneton tämä mies todellisuudessa on? Onko tuota onnetonta suhdetta koskaan yritetty käydä läpi vai mennäänkö nyt vain siitä yli missä aita matalin: etsitään uusi suhde? Herääkö uteliaisuutesi koskaan kuulemaan vaimon versiota suhteesta?

En haluu provosoida tai saati hakea syyllistä. Itte oon ollu juuri päinvastaisessa tilanteessa. Sain tietää, että miehelläni 15 vuotisen yhdessä olon jälkeen oli toinen ihastus/rakastus joka pysyi kuvioissa noin puolivuotta. Omat tunteet kävi pettymyksestä, vihasta, tuskasta, kostonhalusta, katkeruudesta nöyryyteen, elämän hyväksymiseen, olemassa olevien asioiden arvostamiseen, hyvän etsimiseen, rakkauteen ja lopuksi luottamiseen. Kun mieheni pikku hiljaa ymmärsi millaisen elämän tilanteen hän oli järjestämässä perheelleen, itselleen ja eritoten lapsilleen, alkoi hetken huuma haihtua. Kun kävimme käsiksi suhteeseemme, löytyi siitä kummankin puolelta korjailtavaa. Opimme katsomaan tilanteita kauempaa ja kärsivällisemmin, jolloin erimielisyyksien ratkaisu helpottui. Olen oppinut kunnioittamaan miestäni miehenä, kuten raamattu kehoittaa ja mieheni on oppinut arvostamaan naisen ajatusta eikä pidä omaa sanaansa aina oikeana. Voin sanoa että suhteemme on parempi ja avoimempi, mitä koskaan olen voinut odottaa. On aina helpompi kuvitella tulevansa toimeen sellaisen uuden tuttavuuden kanssa, jonka kanssa ei ole joutunut elämään, kuin että korjata vanhaa: mennä omiin vikoihinsa ja olla valmis niitä muuttamaan, tai hyväksyä toinen vuosien varrella kertyneiden säröjen kera. Niin, pitää todellakin tähän omien tuntojen lopuksi todeta, että itsellänikin on ollut suhde vuosia sitten tämän vakituisen rinnalla. Sekin päättyi alta puolessa vuodessa. En haluaisi toista kertaa samanlaiseen tilanteeseen, ei ole hääppöistä se pettäjän tiekään.

Parhaimman palveluksen teet teille kahdelle, kun kehoitat miestä tekemään ensin kaikkensa vanhan suhteen eteen. Ja älä sekaa siihen välihin, koska se vääristää asetelmia. Jos heillä ero tulee, voit ottaa miehen avosylin vastaan. Voit olla myös varma, että myös teidän suhteen eteen mies on valmis tekemään kaikkensa. Näin voi teidän suhteellakin olla onnellinen tulevaisuus. Kärsivällisyyttä....

Tässä kertomuksessa paistaa se, minkä monet yrittävät tuoda esille, huonolla menestyksellä tosin. Salasuhde saattaa pelastaa liiton, joka on harmaa, tympeä, tylsä, jämähtänyt. Ehkäpä käsirysyltäkin ja isoiltakin riidoilta vältytään kun mielen valtaa salaromanssi. Ja kun on tarpeekseen maistanut ruohoa aidan toiselta puolelta pettäjä huomaakin että ei se vaihtamalla parane. Suurimmalla osalla varmasti on syynsä pettämiseen. Kakkosen ei puolestaan tule koskaan myöhemmin osaansa ruikuttaa, jos tuleekin sydänsuruja tms. sillä kyllä hänen tulee leikin henki ymmärtää. Tylsyydestä huolimattakin monet roikkuvat tavan vuoksi avioliitoissaan, vetoavat lapsista alkaen vaikka mihin. Mitä ihmettä sellaisilla vapaa sinkku tekee, se minua ihmetyttää eniten?

 

Viestien määrästä päätellen

 

Meitä kaksi varattua, vanhat tuttavuudet-rakkaudet vuosien takaa.Mieheni loukannut minua niin fyysisesti kuin psyykkisesti. Vanhaa rakkautta ohimennen nähnyt näiden vuosien aikana.Vaimollaan parantumaton-kuolemaan vievä sairaus, jonka olen tiennyt koko ajan.
Kuinka ollakaan , suhde alkoi vuosi sitten ja jatkuu.Ihana rakkaus.
Oma liittoni hajoamassa, minuun ei mieheni toilailut enää satuta ja hän tietää tekosensa.Niiden takia olenkin siirtynyt "toiseksi naiseksi", mutta en vaadi uudelta mieheltä eroa.Sen olen alusta alkaen tehnyt selväksi.Rakkaus ja muu siihen liittyvä merkitsee meille.Odottelemme mitä elämä tuo ja nautimme toisistamme.
Kärsivällisesti...

 

Suorastaan oksettaa tämä aihe. Ihmisellä on maailmassa aika paljon oikeuksia, mutta toisen ihmisen loukkaaminen ei kuulu niihin. Mikäli elää avo/aviosuhteessa, on syytä arvostaa sitä toista osapuolta eikä touhuta selän takana vieraiden kanssa.
Jos oma elämä ei ole sitä mitä on halunnut, niin parempi sanoa suoraan ja lopettaa liitto. Raivostuttaa tuollainen vastuuttomuus...puhutaan luottamuksesta ja rehellisyydestä, mutta ollaan kaikkea muuta kuin sitä.
Kertokaas "pettäjä"miehet, mikä teidät saa tekemään tuollaista?? Huono itsetunto?
Sillä mikäli oma liitto on kuralla tai oma siippa kelpaamaton, riittämätön niin ei siihen vaivaan ole muuta lääkettä, kun lähteä reippaasti elämään omaa elämää.
Ja kyllä niillä 2kymppisillä bimboilla on vastuu...kannattaa katsoa peiliin ja kasvaa aikuiseksi. Mukavahan se on oikein harrastuksekseen flirtata varattujen miehien kanssa ja antaa niille mitä niiltä muka puuttuu. Mutta joku kaunis päivä voi pilkka kalahtaa omaan nilkkaan ja sattua todella paljon. Naura vaan, mutta näin on.
Sairasta touhua ja sanon suoraan,että selän takana vehkeily on maailman raukkamaisinta toimintaa. Suoraan päin naamaa valehtelu kuuluu samaan kategoriaan.

Etkö pettäjänaisilta kysy ollenkaan?

 

En jaksanut lukea muiden vastauksia (tosin arvaan pääosin, mitä on kirjoiteltu). Omalla kohdallani kokemus varatuista liittyy lähinnä parhaan ystäväni tarinaan.

Hän nimittäin seurusteli varatun miehen kanssa vuoden verran. Miehellä oli siis vaimo ja kolme lasta (lapset jo teini-ikäisiä). Mies kertoili, miten vaimo oli ollut heidän koko 20 vuoden yhdessäolon aikana ihan tajuttoman mustasukkainen. Mies ei kuulemma kertaakaan ko. ajan kuluessa pettänyt vaimoaan, mutta silti tämä jaksoi säksättää asiasta. Hän sitten päätti, että jos kerran vaimo vinkuu pettämisestä koko ajan, vaikkei sitä ole tapahtunut, niin saapahan sitten aiheesta valittaa. Tapasi siis ystävättäreni ja kävikin niin, että juttu synkkasi tosi hyvin. Vuoden verran treffailivat, kunnes mies sai eronsa hoidettua ja vaimoke muutti muualle.

Ystäväni on nyt siis seurustellut tämän miehen kanssa jo viitisen vuotta ja ovat menneet kihloihin ja vauvaakin kovasti suunnittelevat. Mies erityisesti oli innoissaan perheenlisäyksestä, kun kävin heitä jouluna tapaamassa.

Että kyllähän näillä tarinoilla on 'toisen naisen' tapauksessa myös onnellisia loppuja. Miehellä ja ystävälläni on n. 15 vuoden ikäero, mutta sitä ei kyllä mitenkään huomaa. En ole koskaan nähnyt ystävääni onnellisempana ja mies kertoi olevansa nyt kerrankin elämässään tilanteessa, jossa hän saa olla sellainen kuin on, tehdä niitä asioita, joista tykkää ilman, että kotona on joku valittaja, joka tiuskii ja äyskii ja pitää kaikkea itsestäänselvyytenä.

Että semmoista.

Että ei se syy aina siinä 'toisessa naisessa' ole. Jos suhteeseen mahtuu kolmas pyörä, niin suhteessa on silloin jotain vikaa. Pitää katsoa peiliin ja miettiä.

 

Näinhän se on, itse muutuin nalkuttavaksi akaksi ja voi kai sanoa, että ajoin mieheni toisen syliin... se herätti niin minut kuin miehenikin ja oikeastaan olen kiitollinen, että niin kävi sillä olisimme varmasti ajautuneet erillemme ja lopulta eronneet jollei tuota herätystä olisi tullut. Mietinkin, miksi sitä vuosien saatossa muuttuu ja unohtaa miten tärkeä se toinen on... no meillä jatketaan avioliittoa kriisin jälkeen ja uskon, että rakastamme toisiamme tunteemme näyttäen vielä vuosienkin päästä.

 

mulla on mutta tällä varatulla ukolla ei mee nykyisin kovin hyvin.

 

ken tuohon leikkiin lähtee, itse soppansa hämmentää. tuttavani on kärsinyt vuoden päivät "kakkosena" olemisesta, eikä vielä usko että toinen huijaa, lupaa ja lupaa, yhtään lupausta ei ole tuo mies tuttavalleni pitänyt.

 

Suorastaan oksettaa tämä aihe. Ihmisellä on maailmassa aika paljon oikeuksia, mutta toisen ihmisen loukkaaminen ei kuulu niihin. Mikäli elää avo/aviosuhteessa, on syytä arvostaa sitä toista osapuolta eikä touhuta selän takana vieraiden kanssa.
Jos oma elämä ei ole sitä mitä on halunnut, niin parempi sanoa suoraan ja lopettaa liitto. Raivostuttaa tuollainen vastuuttomuus...puhutaan luottamuksesta ja rehellisyydestä, mutta ollaan kaikkea muuta kuin sitä.
Kertokaas "pettäjä"miehet, mikä teidät saa tekemään tuollaista?? Huono itsetunto?
Sillä mikäli oma liitto on kuralla tai oma siippa kelpaamaton, riittämätön niin ei siihen vaivaan ole muuta lääkettä, kun lähteä reippaasti elämään omaa elämää.
Ja kyllä niillä 2kymppisillä bimboilla on vastuu...kannattaa katsoa peiliin ja kasvaa aikuiseksi. Mukavahan se on oikein harrastuksekseen flirtata varattujen miehien kanssa ja antaa niille mitä niiltä muka puuttuu. Mutta joku kaunis päivä voi pilkka kalahtaa omaan nilkkaan ja sattua todella paljon. Naura vaan, mutta näin on.
Sairasta touhua ja sanon suoraan,että selän takana vehkeily on maailman raukkamaisinta toimintaa. Suoraan päin naamaa valehtelu kuuluu samaan kategoriaan.

Etkö pettäjänaisilta kysy ollenkaan?

SAMA ASETTELU TOIMII MYÖS NIIN PÄIN...

 

ken tuohon leikkiin lähtee, itse soppansa hämmentää. tuttavani on kärsinyt vuoden päivät "kakkosena" olemisesta, eikä vielä usko että toinen huijaa, lupaa ja lupaa, yhtään lupausta ei ole tuo mies tuttavalleni pitänyt.

Vai on tuttavasi kärsinyt...voi kamala sentään...Katsoisi peiliin ja miettisi että millaista tuskaa on omalla käytöksellään aiheuttanut. Tuskinpa kannattaa sääliä ihmistä joka on tieten tahtoen lähtenyt särkemään olemassa olevaa liittoa...Pilkka kalahtaa omaan nilkkaan ja sattuu. Se on oikeastaan hyväkin niin.

 

Tahditon ja / tai loukkaava viestisisältö poistettu ylläpitäjän toimesta

 

Minä ainakin täällä olen...sillä silmällä katselen..hmm grr...

missä oot päivieni auringonpaiste??

Sinusta olen unelmoinut!!Olet ihanan kiihoittava ja varmasti maistut hunajaiselta!!Tuntuu ihan kielessä makeanmakuinen tuoksusi...mutta tämä onkin minun päiväuneni..jotka harvoin toteutuvat??..

 

ja kysymys, onko varattu miehesi nimeltään pekka?

suljen tässä pois asioita jos vaikka olen tuon miehen vaimo

miehen nimi ei ole pekka, joten voit ainakin mun suhteen huokaista helpotuksesta

 

olin toinen nainen lähes 3 vuotta. Itkin usein sitä etten varmaan tule toista ikinä saamaankaan omakseni, rakastin kovasti miestä, mies ei uskaltanut katkasita suhdetta lasten takia mutta kohtalo puuttui yllättäen peliin. Miehen vaimo löysi itselleen salarakkaan... nykyinen mieheni yllätti heidät ja heitti eukon pihalle. Siitä on elomme jatkunut onnellisena

Nyt varmaan jo tämä samainen mies tapailee jotain, joka itkeskelee laillasi ja toivoo miestä omakseen. Näin se menee. Ei uskottomasta miehestä tehdä uskollista, sellaista naista ei löydykkään, se on nääs geeneissä, ja kenties luonnevika. Ehkä sitten 80v rauhoittuvat, kun on lähes pakko.

 

Jos ei uskottomasta miehestä tehdä uskollista, niin ei siitä ikävästä ex-vaimostakaan sitten tehdä mukavaa
Se sama ikävä käytös ja itsekkyys jatkuu ex-vaimon seuraavassakin liitossa ja uusikin mies pettää.
Että silleen.

Ei se vaan mene niin kummankaan osalta. Suhteet ovat erilaisia. Mitä on tehnyt edellisessä suhteessa ei välttämättä tee seuraavassa. Toiset oppivat virheistään, sekä ne miehet että ex-vaimot.

 

Kapakassa pyörivät kypsät naiset ovat lähinnä surkuhupaisan näköisiä. Sitä en kiellä etteikö kysyntä joskus kohtaa tarjonnan, mutta kyllä epätoivo on suorastaan käsin kosketeltavissa. Vielä on senverran itsekunnioitusta, että ei ole tarvinnut sortua.

 

Lähipiirissäni ole nähnyt useita kakkosnaisia. Varattujen miesten kanssa tuo peli tuntuu kulkevan juuri niin että varattu mies kertoo toiselle naiselle miten onneton suhteessaan on, mutta jostain syystä ei koskaan lähde huonosta suhteestaan. Siihenkin syyt ovat lähes aina varatuilla samanlaiset. Toista naista sitten roikotetaan mukana niin kauan kuin nainen on tarpeeksi tyhmä uskomaan miehen selityksiä siitä miksi ei aivan vielä voi erota. Kun toinen nainen lopulta lakkaa niihin uskomasta, jatkaa mies elämäänsä vaimonsa kanssa. Jos taas sattuu käymään niin että mies vaimostaan eroaa niin vielä kertaakaan kakkosnainen ei ole ystäväpiirissäni ykkösnaisen paikalle päässyt vaan mies on alkanut elää onnellista sinkkuelämää.

Jos taas hyvillä kokemuksilla tarkoitetaan suhteen aikaisia kokemuksia niin kyllähän tuo näyttää kakkosnaisen itsetunnolle olevan äärimmäisen hyväksi, kun saa itselleen uskotella olevansa parempi kuin riivinrauta vaimo. Useinhan kyseiset miehet ovat niitä jotka osaavat valita seurakseen juuri sen naisen jonka itsetunto on hieman heikoilla ja hivellä itsetuntoa juuri siitä kohtaa mistä eniten hivelyä kaivataan, pelimiehiä kun ovat.

Mielenkiintoinen piirre on se, että kakkosnaiset kohtelevat näitä miehiä kuin maailman rehellisimpiä luomuksia uskoen kaiken mitä mies suustaan suoltaa. Täysin tietoisena siitä että sama "rehellinen" mies pettää vaimoaan.

 

Miksikähän miehet eivät valita täällä vastaavasta tilanteestaan? Varmaan siksi, että alunperin tietävät tekevänsä väärin ja häpeävät huoraamistaan. Monikohan mies ajattelee nussiessaan varattua naista, että: "Syytönhän minä tässä olen, periaatteessa, mitäs tuo jakaa vittua ja pettää miestään. Ihan oma päätöshän tuo on!"? Tuskinpa kukaan. Kyllä jokainen varattua naista paneva mies tietää tekevänsä verisen väärin.

Nimenomaan! Sehän tässä hauskaa onkin että mies ei edes ajattele ettei tee väärin. Tietää tekevänsä eikä yritä muuta esittääkään. Suurin osa miehistä myös poistuu takavasemmalle sillä siunatulla hetkellä kun käy ilmi että nainen on varattu. Piirre, joka useilta naisilta puuttuu, koska naisen heikko itsetunto saa tukea siitä että saa "vietyä" jonkun toisen naisen miehen.

Miesten käytöksestä sai hyvän esimerkin taannoisella italian lomalla. Miehethän ovat siellä valtavan flirttejä ja tulevat todella iholle, puhuvat maat ja taivaat ja käyvät käsiksi. Mutta kun sanoi olevansa varattu niin katoavat kyllä nopeasti. Suomalainen nainen sen sijaan vastaavassa tilanteessa yrittää kahta kauheammin saada varatun miehen itselleen.

 

Tahditon ja / tai loukkaava viestisisältö poistettu ylläpitäjän toimesta

 

Lähipiirissäni ole nähnyt useita kakkosnaisia. Varattujen miesten kanssa tuo peli tuntuu kulkevan juuri niin että varattu mies kertoo toiselle naiselle miten onneton suhteessaan on, mutta jostain syystä ei koskaan lähde huonosta suhteestaan. Siihenkin syyt ovat lähes aina varatuilla samanlaiset. Toista naista sitten roikotetaan mukana niin kauan kuin nainen on tarpeeksi tyhmä uskomaan miehen selityksiä siitä miksi ei aivan vielä voi erota. Kun toinen nainen lopulta lakkaa niihin uskomasta, jatkaa mies elämäänsä vaimonsa kanssa. Jos taas sattuu käymään niin että mies vaimostaan eroaa niin vielä kertaakaan kakkosnainen ei ole ystäväpiirissäni ykkösnaisen paikalle päässyt vaan mies on alkanut elää onnellista sinkkuelämää.

Jos taas hyvillä kokemuksilla tarkoitetaan suhteen aikaisia kokemuksia niin kyllähän tuo näyttää kakkosnaisen itsetunnolle olevan äärimmäisen hyväksi, kun saa itselleen uskotella olevansa parempi kuin riivinrauta vaimo. Useinhan kyseiset miehet ovat niitä jotka osaavat valita seurakseen juuri sen naisen jonka itsetunto on hieman heikoilla ja hivellä itsetuntoa juuri siitä kohtaa mistä eniten hivelyä kaivataan, pelimiehiä kun ovat.

Mielenkiintoinen piirre on se, että kakkosnaiset kohtelevat näitä miehiä kuin maailman rehellisimpiä luomuksia uskoen kaiken mitä mies suustaan suoltaa. Täysin tietoisena siitä että sama "rehellinen" mies pettää vaimoaan.

Joka kappaleen osalta voisi olla täysin vastakkaista mieltä.

Kakkosnainen voi päästä oitis ykkösnaisen paikalle, kun vaimo lemppaa miehen ulos. Aina ei miehellä nääs ole muuta paikkaa silloin. Jos mies on vielä tyhmä, niin hän ottaa sen, mitä sattuu sillä hetkellä saamaan. Kaikissa kakkosissa ei näet ole vaimoainesta, mutta osaavat elää mukavasti siivellä.

Kakkosena olo ei välttämättä kohota naisen itsetuntoa, yleensä ei ollenkaan tai sitten kokemus on ambivalentti. Hetkellisesti voi nauttia ja kokea olevansa hyvä, jos mies kehus kakkosta ja haukkus vaimoa. Kaikki miehet eivät kylläkään niin tee, eivätkä kaikki kakkoset halua kuulla moista soopaa.

Kaikki kakkoset, jotka tietävät miehen pettävän, eivät varmasti pidä miestä rehellisenä. Ihan itsestään selvää. Mutta on toki heitäkin, jotka katselevat maailmaa vaaleanpunaisten lasien läpi ja haluaisivat kaiken olevan niin kaunista. Arjen unohdusta, sitä monet hakevat, samoin kuin ihminen hakee irtautumista arjesta esim. lomamatkalla. Monesti kakkossuhteet ovatkin vain irrottelua arjesta - ei muuta.