onko kenelläkään "toisella naisella" onnellisia kokemuksia varatuista miehistä?

En kaipaa "saarnaa" miksi varattuihin ei saisi koskea. Olen kuitenkin sitä mieltä, että itse tämä varattu on vastuussa omista teoistaan, en niinkään minä.

Olen tapaillut miestä,joka on suhteessa. Onnettomassa sellaisessa, ja tiedän olevani "se toinen nainen". Tiedän myös, että harvoin se toinen nainen voittaa vaan yleensä häviää.

Tunteet ovat kuitenkin vakavia ja vahvoja sekä minulle että miehellä. Emme ole puhuneet hänen erostaan, ainoastaan siitä kuinka onneton on suhteessaan ja kuinka kaduttaa että on sitä jatkanut

Onko kenelläkään "toisella naisella" hyviä kokemuksia varatuista miehistä? Onnellisia, yhteisiä tulevaisuuksia??

 

Hyviä kokemuksia on, mutta yhteistä tulevaisuutta tuskin tulee olemaan.
Itsekin olen varattu.

 

Mistä sinä tiedät onko mies todella onneton?Valehtelee sulle ummet ja lammet!

 

En kaipaa "saarnaa" miksi varattuihin ei saisi koskea. Olen kuitenkin sitä mieltä, että itse tämä varattu on vastuussa omista teoistaan, en niinkään minä.

Omaatuntoasiko yrität vaientaa tuolla vastuun pakoilulla? Samanlainen vastuu sinulla on tietäessäsi hänet varatuksi ja kielletyksi.
Ompa mies huiputtanut perusteellisesti. Omahan on soppasi.

 

En kaipaa "saarnaa" miksi varattuihin ei saisi koskea. Olen kuitenkin sitä mieltä, että itse tämä varattu on vastuussa omista teoistaan, en niinkään minä.....

Jaa, että sitä logiikkaa, että: "Jos se en olisi minä, se olisi joku muu."

Samalla logiikalla voin kusta miestenvessassa vieruskaverin kengille ja sanoa, että: "Sorryharry, mutta jos minä en olisi tehnyt sitä, niin kuitenkin sen olisi tehnyt joku muu."

 

En kaipaa "saarnaa" miksi varattuihin ei saisi koskea. Olen kuitenkin sitä mieltä, että itse tämä varattu on vastuussa omista teoistaan, en niinkään minä.

Olen tapaillut miestä,joka on suhteessa. Onnettomassa sellaisessa, ja tiedän olevani "se toinen nainen". Tiedän myös, että harvoin se toinen nainen voittaa vaan yleensä häviää.

Tunteet ovat kuitenkin vakavia ja vahvoja sekä minulle että miehellä. Emme ole puhuneet hänen erostaan, ainoastaan siitä kuinka onneton on suhteessaan ja kuinka kaduttaa että on sitä jatkanut

Onko kenelläkään "toisella naisella" hyviä kokemuksia varatuista miehistä? Onnellisia, yhteisiä tulevaisuuksia??

Ja oikein puhuttelevaa. Miksi pitää olla varattu mies?
Jos kerran miehellä on nii-iin kauheaa, miksei tule luoksesi kipinkapin. Mutta arki se teilläkin koittaa.

 

Onko kenelläkään "toisella naisella" hyviä kokemuksia varatuista miehistä? Onnellisia, yhteisiä tulevaisuuksia??

Mä olin vuoden verran toinen nainen ja mies erosikin vaimostaan.... Olin hetken aikaa se ensimmäinen mutta sitten tuli kuvioon viideksi vuodeksi uusi toinen nainen.... Onneksi pääsin eroon lopulta...

 

Ja erittäin hyvistä hetkistä onkin. Olemme molemmat varattuja, mikä tavallaan helpottaa tilannetta. Yhteistä tulevaisuutta emme edes ajattele, vaan elämme hyvät hetket tässä ja nyt.
Olenkin kaivannut tänne keskustelua aiheesta tyyliin "me pettäjät". Tiedän, ettei tätä saisi tapahtua, mutta tilanne on mitä on. Ja jokaisella omansa. Mitään saarnoja tuskin kaipaamme, vaan vertaiskokemuksia. Moralisoijat pysyköön omassa leirissään. Sillä puolella olin itsekin vielä vuosi sitten.

 

Kakkosesta ei kannata siirtyä ykköseksi, koska pian saa huomata, että miehellä on kierroksessa uusi kakkonen. Parhaat puolet suhteesta saa pysymällä kakkosena. Arki ei pääse pilaamaan pilvilinnoja.

 

Pari- kolme kertaa kuussa tälle palstalle ilmestyy jonkun "kakkosnaisen" tai salasuhdetta ylläpitävän varatun naisen aloitus, jossa pyydetään myötäsukaisia vertaiskommentteja omaan tilanteeseen.

Vastakarvaan silittäjät pyritään karsimaan jo ensimmäisessä tai toisessa lauseessa "En kaipaa saarnaa..." tai "Moralistit älkööt vaivautuko kommentoimaan..."

Eli halutaan vahvistusta ja hyväksyntää omalle tavalleen toimia. Ja niiltähän sitä saa - toisilta huoraajilta - vertaistukea. Helpottaa varmaan lukea, ettei olekaan koko maailman ainoa persreikä.

Miksikähän miehet eivät valita täällä vastaavasta tilanteestaan? Varmaan siksi, että alunperin tietävät tekevänsä väärin ja häpeävät huoraamistaan. Monikohan mies ajattelee nussiessaan varattua naista, että: "Syytönhän minä tässä olen, periaatteessa, mitäs tuo jakaa vittua ja pettää miestään. Ihan oma päätöshän tuo on!"? Tuskinpa kukaan. Kyllä jokainen varattua naista paneva mies tietää tekevänsä verisen väärin.

 

Riiustelu vaiheessa varmaan jokainen esittää parhaita puoliaan. Kun arki koittaa, voi ihminen muuttua totaalisesti. Tai lasten syntymän jälkeen. Ja kun sitä kestää vuosia ilman muutosta parempaan, varmasti miehelle silloin tulee houkutus saada jostain lohduttavaa syliä tai ainakin jotain säkenöivempää. Ja jos jokin ulkoinen paine estää niin vain eroa ottamasta.
Olen kyllä tehnyt sellaisenkin huomion, että historia toistaa itseään. Eli helposti, jos isä on kulkenut vieraissa naisissa, myös poika tekee sitä isona. Mutta ei voi yleistää. Minä en tuomitse ketään, en miehiä enkä naisia, jottei minua tuomittaisi. No tosissaan, tämä elämä on niin mutkikasta kaikkine vaiheineen, ettei siitä aina selviä ilman, että rapatessa roiskuu.

 

Miksikähän miehet eivät valita täällä vastaavasta tilanteestaan?

Miehet toimivat, eivät ajattele niin tunteella kuin naiset. Ne miehet, jotka uskaltavat tilannettaan julkituoda, purkavat sitä kännipäissään parhaalle kaverille. Oletko monestikaan nähnyt miehen kirjoittavan tunteistaan? Ja muuten humalassa on vaikea kirjoittaa näppiksellä.
Naisilla on tarve selvinpäinkin päivänvalossa spekuloida tunteita ja tilannetta. Ja joko keskustelemalla parhaan ystävän kanssa tai kirjoittaa (täällä). Tulee tietty tarve purkaa tunteita humalassakin ystävättären kanssa.

 

Olen ollut toinen nainen enkä ole siitä ylpeä. Rakastuin mieheen ja ajattelin, että haluan hänestä sitten edes vähän, jos en voi saada kaikkea. Kokemus oli aika repivä ja lopulta en kyennyt kyllä edes kunnioittamaan miestä, kun kuulin, miten hän minun läsnäollessa valehteli sujuvasti avovaimolleen, miksi hän ei ihan vielä voi tulla kotiin. Tiedän, että hän valehteli minullekin. Tapaamiset ja tekstailut tapahtuivat hänen ehdoillan. Myös yhtäkkisiä tapaamisten peruutuksia tuli useita. Lopulta kun rakkaus haihtui, niin huomasin, ettei se seksikään lopulta niin ihanaa ollut, vaan itseasiassa aika itsekästä hänen puoleltaan. Minä olin seksikumppanina se, joka oli objekti ja jonka kanssa pystyi toteuttamaan estotonta seksiä, kun mies ei kehdannut jutella seksistä avoimesti avovaimonsa kanssa.

Omasta kokemuksestani viisastuneena olen vetänyt sellaisen johtopäätöksen, että salasuhdetta pitävät ovat jollakin tavoin saamattomia lopettamaan toimimatonta suhdetta. Heiltä myös puuttuu rohkeutta yrittää tosiaan kaikkensa tehdäkseen suhteesta toimivamman. Heidän mielestään kaikki on tehty, kun on joskus kaksi vuotta sitten yritetty ottaa puheeksi jotain ongelmia, mutta kun ei olla uskallettu todella paneutua ongelmiin tai hakeutua terapiaan, niin ratkaisuna sitten etsitään lohtua seksisuhteista.

Jos viettää paljon aikaa kakkoskumppanin kanssa, niin mitä siitä jää sille todelliselle perheelle? Ei se parisuhde erossa ollessa ainakaan parempaan suuntaan mene. Eroamattomuutta perustellaan usein raha- tai lapsisyistä, mutta onko sitten niin, että raha on todellakin elämässä yksi tärkeimmistä asioista? Kuulostaa minusta erittäin pinnalliselta. En myöskään jaksa uskoa, että lapsille oikeasti on eduksi se, että toinen tai molemmat vanhemmat juoksentelevat paneskelemassa muita kumppaneita vapaa-aikanaan ja sen sijaan, että olisivat kiinnostuneita lasten harrastuksista ja että viettäisivät lasten kanssa kiireetöntä aikaa, niin sitten tekstaillaan käsi kipeänä lemmenviestejä kulloisellekin rakastetulle.

Jos syitä etsii aina vain toisesta osapuolesta, niin vaikeapa sitä on saada myöhempiäkään suhteita onnistumaan. Pettämisestä alkaneet suhteet päättyvät eroon erittäin suurella todennäköisyydellä.

 

Joo. Mä sain lopulta varatun äijän itelleni. Jätettiin molemmat lapset entisille kumppaneille ja saatiin olla kahdestaan. Ostettiin iso omakotitalo poreammeella ja vietettiin rajattomasti yhteistä laatuaikaa. Vuoden sisällä talo oli myynnissä ja "lusikat jaossa".

 

En kaipaa "saarnaa" miksi varattuihin ei saisi koskea.
...
Olen tapaillut miestä,joka on suhteessa. Onnettomassa sellaisessa, ...

Tunteet ovat kuitenkin vakavia ja vahvoja sekä minulle että miehellä.
...

Et kaipaa saarnaa että varattuihin ei saisi koskea ja niinpä pari sanaa siitä, että olet tyhmä, kun et ymmärrä mitä tapahtuu:

Suhteen onnettomuus ja onnellisuus on suhteellinen käsite. Kokemuksesta vain sanoa, että kun paneskelee "irti arjesta" tyyppisessä sivusuhteessa jotain miehenkipeää irtonumeroa, jolle olen kaikki kaikessa, niin se vakisuhde näyttää aika arkiselta ja väljähtyneeltä ja kun nainen oikein rohkaisee, niin alkaa itsekin ihmetellä, että kuinka tällainen herkkä, älykäs ja persoonallinen mies voikaan olla kalehdittuna sellaiseen suhteeseen kuin on.

Minullakin oli vahvoja tunteita. Vahvempina rakkaus (itse- sellainen) ja omahyväisyys. Ihminen on mestari pukemaan ne vain johonkin paljon jalommalta kuulostavaan.

Onneksi kerran kulkuset tyhjinä kilisten kotiin (huom "KOTIIN") kompuroidessa tajusin mitä olin tekemässä ja kylliksi omahyväisyyttäni kirottuani ja naurettuani koin jotain oppineeni.

Minusta kaikista kamalin vaihtoehto olisi ollut, että olisin tämän B-naisen kanssa alkanut uuden vakisuhteen ja jäänyt vangiksi omaan harhaani. Kun rikkoo perheensä ja käy kaikki eroprosessit läpi jonkun toisen naisen takia (muka), niin kynnys tunnustaa toimineensa kusipäisesti vain nousee korkeammaksi. Ehkä peräti ylittämättömäksi. Ja niin uusi kusipää olisi syntynyt.

 

Täällä yksi jonka hurja kiihkeä salasuhde tasaantui normaaliksi aviosuhteeksi. Myrskyä ja myllerrystä on ollut mutta aika on tehnyt tehtävänsä ja oikea rakkaus kantanut ja kestänyt. Minäkään en usko että kuin vain murto-osa näistä vaikeuksista alkaneista liitoista kestää kyllä tämä niin kylmää päätä on vaatinut ja rautaisia hermoja välillä. Mutta kärsivällisyys palkittiin; odotin että muut tekivät ratkaisunsa itse. Samalla hiljaa mielessäni päätin omat ratkaisuni. Ja kaikki päättyi kuten halusinkin, ja kuullostaa siltä että "draaman" muutkin osapuolet ovat tyytyväisiä lopulliseen tilanteeseen. Tulevaisuudesta en tiedä, eikä tiedä kukaan näistä "tuomion pasuunoistakaan" jotka täällä auliisti neuvojaan ja ohjeitaan toisille jakavat. Tällä hetkellä olemme onnellisia ja hyvä niin.

 

Niin jokainen on oman elämänsä seppä. Uskollisena voit joutua toisen huijaamaksi valmiiksi varattuna sitä ei ole. Tietyllä asteella nämä kakkos suhteet ovat rehellisempiä kuin koskaan se jonka kanssa punkkaa.
Minä ainakin ajattelen vain realistisesti - ajallaan kaikkea - mutta itse jokainen on vastuussa valinnoistaan. Uskoisin että jos ihan oikeasti ilman rahan vaanimaa valtaa mies tai pettäjä nainen eroaisi vielä enemmänkin . Mutta se näennäis moraali vaikuttaa siihenkin.
Itse 5v kuvioissa mukana. Minulle ne minun määrittämät hyvät hetket toteutuvat. Huonot hetket saa sitten viettää muualla. Mutta jos olisi nyt vapaa miettisin paljon .-
ennen kuin sittenkään sitoutuisin häneen.
Onnellinen - ihan riittävästi tähän tilanteeseen nähden.En häntä ihan 1 ottaisi miehekseni kuitenkaan.
40v.
sinkku nainen

 

Kukahan näitä 'kakkosnaisena'-provoja keksii ajankulukseen viikoittain? Varmaan joku, jota huvittaa lukea kiihkeiden Tuomion Pasuunoiden tiukkapipoista, totista torvensoittoa.

Useimmilla moralisteilla oma moraalisuus perustuu ainoastaan kiinnijäämisen pelkoon.

 

olin toinen nainen lähes 3 vuotta. Itkin usein sitä etten varmaan tule toista ikinä saamaankaan omakseni, rakastin kovasti miestä, mies ei uskaltanut katkasita suhdetta lasten takia mutta kohtalo puuttui yllättäen peliin. Miehen vaimo löysi itselleen salarakkaan... nykyinen mieheni yllätti heidät ja heitti eukon pihalle. Siitä on elomme jatkunut onnellisena

 

.....kohtalo puuttui yllättäen peliin. Miehen vaimo löysi itselleen salarakkaan... nykyinen mieheni yllätti heidät ja heitti eukon pihalle. Siitä on elomme jatkunut onnellisena

Olipas onnellinen sattuma! Kerrankin onni potkaisi oikein syylinki jalassa.

 

Miksikähän miehet eivät valita täällä vastaavasta tilanteestaan?

Koska eivät koe tekevänsä mitään väärää ja ovat vaan kovia pukkeja...

 

Miksi moralisoida muita? Itse senkin joutuu jossain vaiheessa tekemään. En haaveilekaan pysyvästä suhteesta tuon varatun kanssa. Miksi pitäisikään.

 

Näiden kirjoittelija on varmaan sama, joka aina laittelee niitä "naisella yli 5 seksikumppania elämänsä aikana" ja jota huvittaa siitä seuraava hurja haukkuryöppy.

Hihii, kiihkeät Tuomion Pasuunat, hyvin sanottu.

 

Edelleenkään en käsitä, miten nainen muka huoraa ollessaan suhteessa vain yhden miehen, vaikka varatunkin, kanssa? Ymmärtääkseni pahellisempi on se mies joka "pitää" kahta naista yhtä aikaa?

 

Minusta on huvittavaa, että ihmiset kertovat täälä täytenä totena että kun itse tuntee jotain ja joku muu (tässä tapauksessa salamies) tuntee samoin. )

Miten kukaan voi totenaan kirjoittaa jonkun muun ihmisen tunteista ? Miksei ap. kirjoittanut että tunnet ja mieskin onkertonut sinulle tuntevansa. Mitä hän sittenonkertonut vaimolleen, sitä et sinäkään voi tietää. Vaimo voisi taas kertoa mitä mies on hänelle tunteistaan sanonut ja miten vaimo tuntee..