Onko kellään kokemusta lapsen hampaan paikkauksesta kevyessä "humautuksessa"?

["vieras"]

Eli millanen toimenpide tuo "humautus" oikein on? Kuka sen antaa ja miten ja kauanko tuo "humautus" kestää?

Meillä siis valittavan pieneltä paikattiin hammas, 3½v ja paikkaus oli sellasta sähläämistä, kun lapsi laittoi vastaan. Lekuri sai joten kuten paikattua, mutta paikka väliaikainen lääkepaikka. Saatiin uusi aika elokuulle, jolloin paikka vaihdetaan ja katsotaan, riittikö poraus.

Mietin vaan, että meidän lääkärissä ei ole tuota humautuksen mahdollisuutta, ja lääkäri sanoi, että jos ei sitten onnistu, pitää mennä kaupunkiin, missä tehdään tuo humautuksessa, että menenkö suoraan paikkaan, missä tuo tehdään. Kun lapsi nytkin pelkäsi, ei saanut kipeää, vaan omien sanojensa mukaan pelkäsi laitteitten ääniä, niin olisiko vaan parasta lasta ajatellen mennä suoraan humautuksen kautta paikkaukseen ja jättää väliin tuo normaali yritys, joka todennäköisesti vaan lisää lapsen pelkoa.

Eli onko kokemuksia? onko tuosta humautuksesta jotain haittaa?

 

["Vieras"]

Hammaslääkäri määrää rauhoittavan lääkkeen. Se otetaan yleensä tuntia ennen toimenpidettä. Taju siitä ei lähde mutta lapsi ei muista kokemuksesta jälkikäteen mitään. Voi olla että lääkkeestä huolimatta lapsi panee vastaan. Mielestäni hoito mieluummin lääkkeen vaikutuksen alaisena kuin ilman aiheuttaen hammaslääkäripelon. Täkeää olisi tietysti päästä rauhassa lapsen kanssa tutustumaan hoitoympäristöön. Ja jatkossa hoitaa hampaat niin, ettei reikiä tulisi.

 

["vieras"]

Helpompaa, jos selviätte ilman humautusta. Meillä on humautettu magneettikuvausta varten. Eka koettelemus oli piikin (kanyyli?) laittaminen käsivarteen. Humautuksen jälkeen oli oksentelua ja huonovointisuutta useampi tunti.

Ehkäpä paikkaus sujuu toisella kertaa helpommin, kun lapsi tietää, että ne on vain ääniä, joita ei tarvitse pelätä.

 

[vekaran mamma]

Meidän pojan hammas paikattiin rauhoitettuna. Vastaa varmaan tuota humautusta. Täällä sitä kutsuttiin rauhoittamiseksi. Piti viedä mukana ananaspillimehu, johon rauhoittava lääke sekoitettiin ja sitten se juotettiin pojalle. Vähän aikaa odoteltiin ja sitten hammaslääkäri aloitti hampaan paikkauksen. Poika oli "ihan pihalla" rauhoittamisen jälkeen. Toimenpiteen jälkeen poika piti kantaa autoon ja hammaslääkäri sanoi, ettei poikaa saanu jättää hetkeksikään yksin, koska hän ei pysynyt jaloillaan ja olisi voinut satuttaa itseään.

Poika ei muista toimenpiteestä mitään (se on myös tuon rauhoittamisen tarkoitus) ja paikkaus onnistui hyvin. Vaikutus kesti parisen tuntia. Hurjimmalta minusta tuntui se pojan velttous lääkkeen vaikutuksesta. Hän ei siis pysynyt yhtään jaloillaan vaan makoili kotona lattialla, ettei putoaisi mistään ja satuttaisi itseään.

Kaiken kaikkiaan paikkauksesta ei olisi tullut mitään ilman tuota lääkitystä ja olemme sen jälkeen käyneet hammaslääkärissä eikä pelkoa enää ole esiintynyt kuten oli ennen tuota rauhoittamista eli se kyllä kannatti.

 

[fgfgfgf]

humautuksen tekee sairaalassa anestesialääkäri. Nukutus on aina nukutus ja siinä on omat riskinsä. JOs lapsi pelkäsi ääniä, miten olisi misiikkia tai satuja kuulokkeista toimenpiteen ajaksi?

 

[vieras lisää]

[QUOTE="vieras";28675951]Helpompaa, jos selviätte ilman humautusta. Meillä on humautettu magneettikuvausta varten. Eka koettelemus oli piikin (kanyyli?) laittaminen käsivarteen. Humautuksen jälkeen oli oksentelua ja huonovointisuutta useampi tunti.

Ehkäpä paikkaus sujuu toisella kertaa helpommin, kun lapsi tietää, että ne on vain ääniä, joita ei tarvitse pelätä.[/QUOTE]
Lisään vielä, kun luin edellisen vastauksen. Ehkä hammaslääkäri humautus onkin erilainen eikä vaadi piikkejä ja muita. Ehkä se sitten onkin helpompi homma. Meillä on myös paikattu 4-vuotiaan hammas ja se sujui hyvin. Siksi ajattelin, että normaali paikkaus voisi sujua helpostikin.

 

["aloittaja"]

Minä haluaisin, että tuo onnistuisi ilman humautuksia, mutta kaiken lisäksi lapsi osaa olla varsin jääräpää, jos ottaa sen kannan, ettei avaa suutaan.
Tuo ekan paikkausken jälkeen sanoi minulle, että "purin sitä lääkäriä sormeen, eikö ollutkin kivaa?"
Toinen ongelma on se, että minulla on pieni, eikä ihan pienikään, luottamuspuala kyseistä lääkäriä kohtaan. Kun ei voi millään luottaa siihen, että hammas on paikattu oikein eikä esim. liian syvälle. Niin monia virheitä on tapahtunut sekä itselle että miehelle ja monille tutuille.

Toivon mukaan ei reikiä enää tulisi, kovasti oon yrittänyt hampaita hoitaa lisäämällä xylitolia ja hammastahnan sekaan oon laittanut vähän vahvempaakin tahnaa, että saisi enemmän fluoria. Mehua on juonut aiemmin, mutta nyt vähennetty reilusti, juo yleensä maitoa tai vettä.

Meillä on kahdella muullakin lapsella tullut ekat reiät nelivuotiana, mutta toisaalta kolmella muulla lapsella ei ole ollenkaan. Samoin on kuitenkin hampaat hoidettu. Itselläni on ollut hyvät hampaat ja eka reikä tuli vasta aikuisena, vaikka söin paljon karkkia ja välillä hampaittenpesu oli mitä oli. Miehellä taas ihan pienestä reikiä, tai 6 vuotiaasta vissiin. Sanoi, että sitä ennen ei vanhemmat pesseet koskaan ja sitten kun kerhosssa oli sanottu, että pitää pestä, niin oli aloittanut säännöllisen pesemisen ja siitä alkoi myös reikyyntyminen... Äitini kertoi yhdestä 98v mummelista, joka oli käynyt h.lääkärissä ja siellä oli päivitelty ja ihmetelty, että miten voi olla omat hampaat aj ei vielä yhtään reikää edes, että oletettapa hyvin hampaanne hoitaneet. Mummeli oli sanonut myöhemmin, ettei ilennyt sanoa, että hampaita oon pessyt, jos olen muistanut..

Kyllä tulee ajateltua tietysti, että onko itse tehnyt jotain väärin, kun lapselle tulee reikiä, mutta kun ei kaikille ole tullut kuitenkaan, että kyllä kai se on kiinni muustakin kuin pesemisestä tai syömistä. Omasta lusikasta en ole koskaan lapselle antanut, mutta en ole pystynyt aina vahtimaan muitten etkemisiä, joten lapsi on ehtinyt sieppaamaan sisaruksiltaan lusikat ym. ja näistä siis ainakin kahdella on tuo bakteeri.

 

["aloittaja"]

Lisään vielä, kun luin edellisen vastauksen. Ehkä hammaslääkäri humautus onkin erilainen eikä vaadi piikkejä ja muita. Ehkä se sitten onkin helpompi homma. Meillä on myös paikattu 4-vuotiaan hammas ja se sujui hyvin. Siksi ajattelin, että normaali paikkaus voisi sujua helpostikin.

Minäkin olen olettanut, että h.lääkärissä tapahtuva "humautus" on erilainen toimenpide kuin normaali nukutus tai kevyt narkoosi eli ei siis piikkejä yms.
Mutta silti tuntuu ilkeältä tuo rauhoittavan antaminenkaan kuten joku tuolla edellä kuvasi, että lapsi on pari tuntia veltto sen jälkeen.
Pitää vissiin kuitenkin yrittää tsempata lasta normaaliin paikkaukseen ja käyttää kaikki lahjonnat, kiristykset ym. Meillä on aiemmin paikattu myös 4veeltä hammasta ja on sujunut kuin unelma, ei mitään vastaapanemisia ja lääkäri kehui, että ei moni aikuinenkaan pysy noin liikkumatta paikallaan kuin tyttö pysyi.
Mutta kun on nuo luonne-erot ja tämä poika on huomattavasti ärhäkkäämpi tapaus ja valitettavasti ollaan juoduttu käymään 3½v aikana munuaiskuvauksissa, joihin on pitänyt laittaa mmm. kanyyli, niin lapsi pelkää automaattisesti sanaa "lääkäri" ja suhtautuu näihin aina epäluuloisesti.

 

[HippuTAR]

Jos varaisit ajan yksityiseltä hammaslääkäriltä joka on tottunut käsittelemään lapsia? En mä ainakaan veisi lasta hammaslääkärille johon en luota.

Humautus = kevyt nukutus, anestesialääkäri tekee sairaalassa. Meidän poika on humautettu useita kertoja sekä magneettikuviin että hampaiden paikkaukseen. Ensin annetaan rauhoittavaa lääkettä ja sit laitetaan kanyyli.

 

["jaapa"]

Siis järkyttävää että noin monella pienellä jo reikiä hampaissa.
Mehujako teidän lapset juo aamusta iltaan vai miten olette onnistuneet hampaat jo pienenä pilaamaan? :O

 

["aloittaja"]

[QUOTE="jaapa";28676123]Siis järkyttävää että noin monella pienellä jo reikiä hampaissa.
Mehujako teidän lapset juo aamusta iltaan vai miten olette onnistuneet hampaat jo pienenä pilaamaan? :O[/QUOTE]

Ei juo aamusta iltaan mehuja, toki aina välillä. Hampaat on aina harjattu ja xylitolia käytetty, mutta ei niin usein, kun lapsi nielee purkat ja pastillit nielaisee liki kokonaisena, joten hyötyä ei paljonkaan. Nyt on vasta alkanut mennä perille, ettei saa niellä purkkaa, mutta välillä pakkaa kuitenkin nielemään.

Kuten kirjoitin, meillä kolmella lapsella reikiä, kolmella taas ei ja samoin hoidettu. Uskon, että perimä enemmän vaikuttaa ja hampaan laatu.
Ja tosi äkkiä tälle kehittyi reikä, kun maaliskuulla hampaat hammashoitajan mukaan ok, yhden hampaan sivupinnassa pieni keltainen kohta ja tästä syystä fluorattiin hampaat hyvin ja itse tehostin pesua entisestään (lisäsin lastentahnaan vähän isompien tahnaa, jotta saa enemmän fluoria) ja tarkemmin katsoin syömisiä. Tästä huolimatta ihan toiseen hampaaseen oli kehittynyt vajaa kolmessa kuukaudessa isohko reikä..
Aloin äsken miettimään, että vaikuttaakohan antibiootit hampaan kiilteeseen, vaikka hampaat eivät olisi puhjennetkaan? Tälle lapselle nimittäin kuukauden ikäisestä syötettiin toista kuukautta antibioottia varrmuuden vuoksi estolääkkeenä ja lisäksi on useampi röntgenkuva otettu kolmen vuoden aikana.. Toivottavasti noilla ei ole mitään tekemistä asian kanssa..