Menu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Menu
ETUSIVU
KESKUSTELUT
Aihe vapaa
Lapsen saaminen
Vauva ja taapero
Lapset ja teinit
Perhe-elämä
Seksi
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
KÄYTTÄJÄT
OHJEITA
Kirjaudu
Rekisteröidy
Hae
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Kaksplussan Keskustelupalsta
Kirjaudu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Aihe vapaa
Onko kaikki perhekodissa / lastenkodissa asuneet ihan toivottomia tapauksia?
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
Vastaa viestiketjuun
Muistiinpanot
<p>[QUOTE="nenna1983, post: 23195061"]</p><p>Olen jäänyt jotenkin risaiseksi kaiken jälkeen mitä lapsena/teininä jouduin kokemaan. </p><p>Ensin perheessäni esiintyi alkoholismia/väkivaltaa + koulukiusaamista (jota kesti 10 vuotta). Voin todella pahoin jo siinä vaiheessa kun äitini päätti (uhkaukseni jälkeen: Joko faijapuoli lähtee tai minä lähden) lähteä turvakotiin minun ja sisarusteni kanssa. </p><p></p><p>En käynyt enää koulussa ja muutuin agressiiviseksi kaikkia kohtaan, aikuiset olivat minulle suurin ongelma, en pitänyt heitä riittävänä auktoriteettina enää siinä vaiheessa kun yrittivät apuaan tarjota. Olin silloin 12-vuotias, jouduin ensin vastaanottokotiin, sen kautta jouduin sitten nuorisokotiin ja lopulta koulukotiin ja vasta koulukoti pysäytti minut. Noihin väleihin tuli vielä sairaalajaksoja/putkareissuja. Ikää oli kerennyt siihen mennessä tulla jo 17-vuotta. 18-vuotiaana pääsin pois...auton takakontillisen verran tavaraa. Yksiöön ns. tyhjän päälle. Ei ns. yhteiskuntaan takaisin sopeuttamista, meno oli enemmänkin: pois silmistä, pois mielestä. Kaiken tämän keskellä, 15-vuotiaana rakastuin kuitenkin nykyiseen aviomieheeni, hänen takiaan potkin itseni ylös suosta. 3kk ennen kuin täytin 19-vuotta syntyi esikoisemme, siitä 4 vuoden päästä kuopuksemme. Heidän myötä opin (jos näin voi sanoa) mitä oikea perhe-elämä on ja vihdoinkin voin sanoa olevani onnellinen. Ennen kuin tapasin mieheni...mietin itsemurhaa jos lähes päivittäin sillä elämäni ei ollut antanut minulle mitään muuta kuin pelkää kipua/tuskaa...Ehkä tällä kaikella oli tarkoitus?</p><p></p><p>Joskus tulee aika jolloin lapseni haluavat tietää menneisyydestäni enemmän...tiedän jo suurinpiirtein miten tulen tästäkin seikkailustani menneisyydestä kertomaan. En mustamaalaa äitiäni, lasten mummia lasteni silmissä, silä äitini on myöntänyt tekemänsä virheet ja on niistä enemmän kuin pahoillaan. Mennyt on mennyttä, mutta omalta osaltani...olisin voinut itsekin päästää äitini ja sisareni helpommalla. Olin kuitenkin siinä vaiheessa mieleltäni hyvin epävakaassa tilanteessa ja koulukiusaaminen vain pahensi jo olemassa olleita ongelmiani. Koulu meni mönkään jonkun aikaa mutta onnistuin lopulta saamaan peruskoulun päättötodistuksen. Kun lähdin sitten opiskelemaan uudestaan peruskoulun jälkeen, olin suosituimpien oppilaisen joukossa...se oli hyvin outo kokemus kaiken sen jälkeen. Odotin että saisin kärsiä lisää mutta toisin kävi. Ehkä muuttunut olemukseni, kasvanut itsevarmuuteni näkyi muillekin. Tästä voisi melkein saada kirjan aikaiseksi mutta se olisi melkoisen rankka kirja kaikkine yksityiskohtineen luettavaksi. </p><p></p><p>Lopuksi haluan sanoa vain yhden asian: - Tehkää kaikkenne rakkaiden lapsienne vuoksi! On parempi lähteä huonosta suhteesta nopeasti kuin jahkailla vuosia, sillä aikuisten ongelmista kärsivät kaikkein eniten lapset...Monesti kuulee sanottavan: - että lapset ei tiedä isin/äidin ongelmista mitään, että heillä on hyvä olla. Sen sanon kuitenkin että lapsillakin on korvat ja he vaistoavat asioista enemmän kuin uskoisikaan. Heiltä ei salata pysty salaamaan mitään loputtomiin. </p><p></p><p>Joskus kuulen väheksyvän: - Sinä olet niin nuori vielä, et tiedä elämästä vielä mitään. Niinpä niin...olkoot siinä uskossa. Olen nähnyt liikaakin ja kärsin kaiken nahoissani. Opin myös omat läksyni mutta suurin syntipukki: - Isäpuoleni kuoli alkoholin aiheuttamiin ongelmiin vuoden päästä erosta...</p><p></p><p>Minun onneni taisi oikeasti olla se että sain välimatkaa perheeseni moen monituista kilometriä...</p><p>[/QUOTE]</p>
[QUOTE="nenna1983, post: 23195061"] Olen jäänyt jotenkin risaiseksi kaiken jälkeen mitä lapsena/teininä jouduin kokemaan. Ensin perheessäni esiintyi alkoholismia/väkivaltaa + koulukiusaamista (jota kesti 10 vuotta). Voin todella pahoin jo siinä vaiheessa kun äitini päätti (uhkaukseni jälkeen: Joko faijapuoli lähtee tai minä lähden) lähteä turvakotiin minun ja sisarusteni kanssa. En käynyt enää koulussa ja muutuin agressiiviseksi kaikkia kohtaan, aikuiset olivat minulle suurin ongelma, en pitänyt heitä riittävänä auktoriteettina enää siinä vaiheessa kun yrittivät apuaan tarjota. Olin silloin 12-vuotias, jouduin ensin vastaanottokotiin, sen kautta jouduin sitten nuorisokotiin ja lopulta koulukotiin ja vasta koulukoti pysäytti minut. Noihin väleihin tuli vielä sairaalajaksoja/putkareissuja. Ikää oli kerennyt siihen mennessä tulla jo 17-vuotta. 18-vuotiaana pääsin pois...auton takakontillisen verran tavaraa. Yksiöön ns. tyhjän päälle. Ei ns. yhteiskuntaan takaisin sopeuttamista, meno oli enemmänkin: pois silmistä, pois mielestä. Kaiken tämän keskellä, 15-vuotiaana rakastuin kuitenkin nykyiseen aviomieheeni, hänen takiaan potkin itseni ylös suosta. 3kk ennen kuin täytin 19-vuotta syntyi esikoisemme, siitä 4 vuoden päästä kuopuksemme. Heidän myötä opin (jos näin voi sanoa) mitä oikea perhe-elämä on ja vihdoinkin voin sanoa olevani onnellinen. Ennen kuin tapasin mieheni...mietin itsemurhaa jos lähes päivittäin sillä elämäni ei ollut antanut minulle mitään muuta kuin pelkää kipua/tuskaa...Ehkä tällä kaikella oli tarkoitus? Joskus tulee aika jolloin lapseni haluavat tietää menneisyydestäni enemmän...tiedän jo suurinpiirtein miten tulen tästäkin seikkailustani menneisyydestä kertomaan. En mustamaalaa äitiäni, lasten mummia lasteni silmissä, silä äitini on myöntänyt tekemänsä virheet ja on niistä enemmän kuin pahoillaan. Mennyt on mennyttä, mutta omalta osaltani...olisin voinut itsekin päästää äitini ja sisareni helpommalla. Olin kuitenkin siinä vaiheessa mieleltäni hyvin epävakaassa tilanteessa ja koulukiusaaminen vain pahensi jo olemassa olleita ongelmiani. Koulu meni mönkään jonkun aikaa mutta onnistuin lopulta saamaan peruskoulun päättötodistuksen. Kun lähdin sitten opiskelemaan uudestaan peruskoulun jälkeen, olin suosituimpien oppilaisen joukossa...se oli hyvin outo kokemus kaiken sen jälkeen. Odotin että saisin kärsiä lisää mutta toisin kävi. Ehkä muuttunut olemukseni, kasvanut itsevarmuuteni näkyi muillekin. Tästä voisi melkein saada kirjan aikaiseksi mutta se olisi melkoisen rankka kirja kaikkine yksityiskohtineen luettavaksi. Lopuksi haluan sanoa vain yhden asian: - Tehkää kaikkenne rakkaiden lapsienne vuoksi! On parempi lähteä huonosta suhteesta nopeasti kuin jahkailla vuosia, sillä aikuisten ongelmista kärsivät kaikkein eniten lapset...Monesti kuulee sanottavan: - että lapset ei tiedä isin/äidin ongelmista mitään, että heillä on hyvä olla. Sen sanon kuitenkin että lapsillakin on korvat ja he vaistoavat asioista enemmän kuin uskoisikaan. Heiltä ei salata pysty salaamaan mitään loputtomiin. Joskus kuulen väheksyvän: - Sinä olet niin nuori vielä, et tiedä elämästä vielä mitään. Niinpä niin...olkoot siinä uskossa. Olen nähnyt liikaakin ja kärsin kaiken nahoissani. Opin myös omat läksyni mutta suurin syntipukki: - Isäpuoleni kuoli alkoholin aiheuttamiin ongelmiin vuoden päästä erosta... Minun onneni taisi oikeasti olla se että sain välimatkaa perheeseni moen monituista kilometriä... [/QUOTE]
Esikatsele
Nimimerkki
Varmistus
Kuinka monta sanaa on lauseessa: "Minä rakastan sinua"
Lähetä vastaus
Uusimmat
Luetuimmat
Kuumimmat
Uusimmat
Näytä kaikki
1.
"HS-analyysi|Europarlamentin vasemmistoryhmä äänestää usein laitaoikeiston rinnalla Ukrainan tukea vastaan"
33 min sitten
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
2.
Not nyt sitten vastuullisessa mediassa syyllistetään kaikkia miehiä Valkeakosken tragediasta
41 min sitten
vierailija
3 Viestiä
Aihe vapaa
3.
Ääretön kova resurssipula Helsingin poliisissa!
Tänään 11:41
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
4.
Kertokaa miksei kilttimiehen pitäisi ostaa ilmakivääriä
Tänään 11:25
vierailija
4 Viestiä
Aihe vapaa
5.
Se tunne kun kilttimies näkee vieraan tissivilauksen
Tänään 11:07
vierailija
6 Viestiä
Aihe vapaa
6.
"Palkkio 10 075 e/kk, kulukorvaus 4 950 e/kk, veroton päiväraha 350 euroa – Mepeillä huimat edut"
Tänään 10:57
vierailija
2 Viestiä
Aihe vapaa
7.
Ay-liike aikoo jatkaa Suomen hyvinvointivaltion tuhoamista.
Tänään 10:44
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
8.
Tänään voi käydä äänestämässä paremman Euroopan puolesta
Tänään 10:05
vierailija
22 Viestiä
Aihe vapaa
Luetuimmat
1.
Haaveena nuori nainen? Miehet haluavat aina nuoren naisen. Vai haluavatko? IL selvitti
Started by vierailija
Sunnuntai klo 21:58
Luettu: 2K
Aihe vapaa
2.
Sukulainen lupasi jouluna että saan tulla heidän mökille en kesäksi viikonlopuksi, no nyt on kesä mutta enpä olekkaan enään tervetullut!
Started by vierailija
Maanantai klo 00:34
Luettu: 528
Aihe vapaa
3.
Sydän särkyy
Started by vierailija
Sunnuntai klo 19:03
Luettu: 458
Aihe vapaa
4.
"Sanna Marinin hallitusta ylistettiin asiasta, joka oli hirvittävä virhe"
Started by vierailija
Maanantai klo 09:15
Luettu: 443
Aihe vapaa
5.
Mamut ei osaa kakkia sivistysmaissa 😱
Started by vierailija
Maanantai klo 12:25
Luettu: 424
Aihe vapaa
6.
Voiko tällainen mies olla terve?
Started by vierailija
Sunnuntai klo 19:14
Luettu: 394
Aihe vapaa
7.
Suomi sai kyllä Stupista todella hyvän pressan
Started by vierailija
Maanantai klo 20:52
Luettu: 369
Aihe vapaa
8.
Asiantuntija: "SDP:n vastuuton talouspolitiikan linja on Suomelle vaarallista"
Started by vierailija
Sunnuntai klo 18:48
Luettu: 357
Aihe vapaa
Kuumimmat
Näytä kaikki
1.
Se tunne kun kilttimies näkee vieraan tissivilauksen
Latest: vierailija
10 min sitten
Aihe vapaa
2.
K/B-komposti
Latest: vierailija
18 min sitten
Aihe vapaa
3.
Onko pakko kertoa miehelle raskaudesta? Emme ole yhdessä.
Latest: viisikymppinen isoäiti
30 min sitten
Aihe vapaa
4.
Not nyt sitten vastuullisessa mediassa syyllistetään kaikkia miehiä Valkeakosken tragediasta
Latest: ruuttis
30 min sitten
Aihe vapaa
5.
"HS-analyysi|Europarlamentin vasemmistoryhmä äänestää usein laitaoikeiston rinnalla Ukrainan tukea vastaan"
Latest: vierailija
33 min sitten
Aihe vapaa
6.
Suomen reservi pienenee lujempaa kuin koskaa, OrpoPurralta lisää rahoitusta sivareille
Latest: vierailija
49 min sitten
Aihe vapaa
7.
Aikamoinen puutarha
Latest: vierailija
54 min sitten
Aihe vapaa
8.
Kertokaa miksei kilttimiehen pitäisi ostaa ilmakivääriä
Latest: vierailija
55 min sitten
Aihe vapaa
Yhteistyössä
Aihe vapaa
Onko kaikki perhekodissa / lastenkodissa asuneet ihan toivottomia tapauksia?
Ylös
Bottom
+ Aloita uusi keskustelu