Olen pari kertaa katsonut elokuvaa puoli tuntia, ennen kuin olen jostain hämärästi alkanut aavistella, että olen nähnyt sen jo aiemmin. Kaikki lukemani menee täysin harakoille, vaikka olisin kiinnostunut ja keskittynytkin: vaikka ahmisin jonkun kirjan aivan innoissani, en muista edes päähenkilöiden nimiä enää viikon päästä. Opiskelu onkin aina ollut aika tahkoamista, pitää lukea moneen kertaan ja kirjoittaa asiat paperille vielä muistiinpanoina, jotta muistaa kokeeseen asti, ja sitten kun joskus myöhemmin tulee kyseisestä aiheesta keskustelua, sekoitan aivan törkeästi asioita sekaisin.
Keskustelu- ja väittelytilanteissa huono muistini on ikävintä, kun en muista varmaksi mitään ja voin puhua puuta heinää kenelle vain. Tuntuu että pidetään sen takia tyhmänä, kun selostuksistani tulee se käsitys etten ymmärrä mistään mitään. Sitten saattaa myöhemmin tulla asioita mieleen, mutta ne vain muistuvat liian hitaasti. Poikaystävän kanssa on paha riidellä, kun hän muistaa miltei sanasta sanaan mitä minä olen sanonut, ja itse saatan muistaa täysin jotain muuta, sotken vanhoja riitoja tai riitoja toisten ihmisten kanssa keskenään. Tärkeitä omakohtaisia tapahtumia ja muistojakin pitää välillä kysellä läheisiltä...
Tietokoneohjelmien kanssa on ongelmia, kun joka kerta kun on jonkun ohjelman kanssa kuukaudenkin tauko, joudun kyselemään samat perusasiat kavereilta, vaikka olen käyttänyt samaa ohjelmaa aiemmin ihan ammattilaistasolla. On siis aika noloa välillä. Pelaamme aika paljon korttipelejä poikaystäväni kanssa... hän vain saa joka kerta kertoa mulle tuttujen pelien säännöt uudelleen, kun kas, olen ne ehtinyt viimeviikkoisesta unohtaa.
Joitain asioita - sentään muistan suht hyvin, ja ne ovat poikkeuksetta asioita joita teen ja joiden tietotaidon olen oppinut konkreettisesti käsilläni. Esim. liikennesäännöt(luojalle kiitos
), reseptit ja ruoanlaitto, kaikenlaiset käsityöt. Ikävä vain että kaikki muut muistitavat on niin sököjä!!
ja silti saatan unohtaa