Onko ihan tavallista, että 9-viikkoinen koiranpentu puolustaa puruluuta niin, että murisee ja puree lujaa?

[pelkään]

Meillä on hoidokki-koiranpentu, kun tutulle kävi tapaturma ja joutui sairaalaan.
Mulla on koira ennestään ja pennunkin kanssa ollaan tässä nyt ehditty tutustua niin, että oletin sen luottavan minuun.
Pentu oli napannut meidän koiran puruluun jostain koiran jemmasta ja kalusi sitä autuaana. Menin tietenkin ottamaan sen pois siltä, kun se nyt oli jonkun aikaa käynyt, niin tiedä vaikka toiselle tulis ripuli siitä. Meidän koira oli tapahtuma-aikaan ulkona.
No joka tapauksessa menin ottamaan sitä pois, niin pentu murisi, näytti hampaita ja sitten se puri lujaa kiinni minun käteen. Olin vain että wtf?! Ensimmäinen reaktioni oli se, että selätin pennun ja luu lähti todellakin parempaan talteen roskikseen.

Pentu on sen jälkeen tullut ihan normaalisti, iloisesti syliini yms yms. mitään pahempaa traumaa sille ei selättämisestä toivottavasti tullut.

Mutta tuleeko tuosta koirasta nyt tutulle ongelma? Vielä en ole viitsinyt kertoa sille, kun tämä on vielä huonovointisena sairaalassa. Olen vain laittanut kyselevälle viestiä, että kaikki on ok.
En ole ikinä ennen tavannut noin pientä pentua, joka tuolla tavalla raivokkaasti puolustaa omaansa. Onko tuo normaalia?

 

[bud]

Siis oliko se ehtinyt lainkaan olla oikealla omistajallaan? Eikös aikaisintaan 8-viikkoisen pennun saa luovuttaa?

 

[a.p.]

Siis oliko se ehtinyt lainkaan olla oikealla omistajallaan? Eikös aikaisintaan 8-viikkoisen pennun saa luovuttaa?

On se ehtinyt olla omistajallaankin.
Sitä paitsi se luovuttamisen raja on 7 viikkoa.

 

[Aamuäree]

On, jos sen antaa niin tehdä.

 

["joo"]

On siinä kersalla luonnetta.. Jos ei oo osaavissa käsissä, niin ongelmia tulee ihan varmasti.

 

[a.p.]

[QUOTE="joo";26399841]On siinä kersalla luonnetta.. Jos ei oo osaavissa käsissä, niin ongelmia tulee ihan varmasti.[/QUOTE]
Sitä tässä pelkäänkin. Hitsi!
Toivon todella, että tuttu osaa kouluttaa koiran hyvin.

 

[bud]

On se ehtinyt olla omistajallaankin.
Sitä paitsi se luovuttamisen raja on 7 viikkoa.

No onhan tuossa jo pikkupennulle muutosta kerrakseen. Ensin emosta eroon uuteen kotiin ja heti perään toiseen paikkaan.. Mutta pennut puree.. Tsemppiä!

 

[a.p.]

No onhan tuossa jo pikkupennulle muutosta kerrakseen. Ensin emosta eroon uuteen kotiin ja heti perään toiseen paikkaan.. Mutta pennut puree.. Tsemppiä!

No vahinkoja sattuu. Eipä tuo tuttava osannut aavistaa, että jo viikon kuluttua pennun kotiutumisesta joutuu sairaalaan.

 

[a.p.]

Lisää mielipiteitä, nyt kun nuo koira-aiheet muutenkin on pinnalla

 

[kokemusta isoista koirista]

Tein aivan oikein. Sinuna harjoittelisin nyt vielä hoidon ajan joka päivä luun pois ottamista, lelujen pois ottamista, ruoan poisottamista. Ja tekisit selväksi pennulle, että hän on se, joka odottaa/luovuttaa. Ei tietenkään jatkuvasti tarvitse olla repimässä kaikkea pois pennun suusta, mutta pari kertaa päivässä. Pakota pentu myös ottamaan kontakti ennen kuin saa ruokaa jne jos jaksat olla avuksi ystävällesi.
Meillä aikoinaan viisikuinen tanskandogginarttupentu näytti hampaita ja murisi, kun istuin samalle sohvalle, jolla neiti makasi. Heitin sen niska-perse-otteella rivakasti lattialle, niin se jäi vikaksi kerraksi, kun uskalsi mulle sohvalla isotella. Totta kai otteet pitää suhteuttaa koiran kokoon ja voimaan, mutta ei pentu selättämisestä traumoja saa, jos se on noin kova kokeilemaan, kuka on pomo. Meillä on kaikki koirat aina kokeilleet - toiset ovat luovuttaneet ekasta takapakista, toiset ovat yrittäneet sinnikkäästi niskan päälle koko murrosiän läpi. Aikuisena ovat kaikki olleet hellantelttuja, kun pienenä jo on näytetty paikka.

 

["vieras"]

On.