Onko hyvä että lapsi saa moitteita?

[vieras]

Tuosta toisesta ketjusta tuli mieleen, että mulle ei ole juuri koskaan sanottu että teen jotain väärin tai muutenkaan haukuttu. Tästä seurauksena se että vanhempana en kestä minkäänlaisia moitteita ja haluan aina miellyttää kaikkia. Tuntuu että sellaisilla haukkuihin tottuneilla ihmisillä on helpompaa eikä maailma kaadu vaikka ei aina olekaan kaikille mieliksi.
Tarkoittaako tämä sitä että oman lapsen toruminen aiheesta onkin vain hyväksi?

 

[Turkilmas]

Mä en tiedä muuta kuin että meillä kyllä torutaan. Kehutaan hyvästä ja torutaan huonosta.

 

[Emilyn]

Ei tietenkään lasta pidä haukkua, mutta rajat täytyy olla eli mikä on oikein ja mikä väärin. Ohjaavasti, ei alistavasti kasvattaen. Lapselle täytyy tuottaakin pettymyksiä, jotta oppii niitä kohtaamaan. Esim. ei saa juosta kaupassa kauas äidistä yms.. ja kouluikäisillä sitten ne omat rajansa, mitä saa tehdä ja mitä ei (esim. läksyt ennen kaverille lähtemistä tms.)

 

[vieras]

Kyllä mun mielestä aiheesta toruminen on muutenkin tärkeää! Miten sitä oppis muuten erottamaan oikean väärästä?

 

[Peppari]

No minä kyllä torun ja moitin, välillä liikaakin. Kyllä lapsen tulee oppia kestämään epäonnistumista ja kielteisiä tunteita.

 

[Kyy]

Totta kai torutaan, jos on aihetta! Miten se lapsi muuten oppii oikean ja väärän eron?

 

[Non compos mentis]

Kyllähän palautetta tulisi kyetä ottamaan vastaan, sekä kehujen, että moitteen muodossa. Riippuu kyllä paljon siitä miten sanoo. Äitini aina mulle sanoi, että: "On parempi, että minä sanon tästä asiasta kuin joku muu." Totta sekin. Olisi kauheaa kohdata arvostelua jostain asiasta vieraalta ihmiseltä, jos kotona aina vaan taputeltu päähän.

 

[HyacinthBucket]

Ei haukkuminen ole mistään kotoisin. Mutta jos tekee jotain väärin, rikkoo sopimuksia, niin ei se ketään palvele, että sen villaisella painaa. Mutta jos on kiltti ja helppo lapsi, niin eihän sitä negatiivista palautetta saa keksimällä alkaa keksiä.
KOSKA TÄRKEÄMPI ihmisen itsetunnon kannalta on rehellinen palaute ja posiivisessa kannustavassa hengessä.

 

[SmileX]

minun mielestäni, juuri niin, ehdottomasti.
Kyllä lapsena jo täytyy oppia kestämään sanomista ja rakentaa minä-kuva terveelle realistiselle pohjalle

 

[vieras ap]

Ei tietenkään lasta pidä haukkua, mutta rajat täytyy olla eli mikä on oikein ja mikä väärin. Ohjaavasti, ei alistavasti kasvattaen. Lapselle täytyy tuottaakin pettymyksiä, jotta oppii niitä kohtaamaan. Esim. ei saa juosta kaupassa kauas äidistä yms.. ja kouluikäisillä sitten ne omat rajansa, mitä saa tehdä ja mitä ei (esim. läksyt ennen kaverille lähtemistä tms.)

Minut on nimenomaan kasvatettu ohjaavasti ja ainakin minun kohdalla se on ollut väärin. Koskaan en ole suoria haukkuja saanut ja nykyisinkään en vielä niitä kestä. Miehenikään ei saa sanoa että tein jotain väärin vaan että voisitko tehdä seuraavalla kerralla näin. Tämä on oikeasti rasittavaa että minulle ei saa kukaan sanoa rumasti tai loukkaannun verisesti ja itken.

 

[Rieputarallaa]

Musta lapsen pitää oppia erottamaan oikea ja väärä, joten jos lapsi tekee jotakin kiellettyä, torua pitää. OK, siitä voi tulla paha mieli, mutta siinä sitä sitten oppii sietämään pettymyksiä myös. Eli minusta asiasta sanominen on tarpeellista, jopa välttämätöntä.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että torua tai moittia voi monella tavalla. En minäkään lastani hauku, vaan pyrin monella eri tavalla viestittämään hänelle, että hän on ihana ja rakas ihminen, vaikka kaikki teot eivät aina olisi niin mukavia tai sallittuja.

Mutta jos tuolla "toisella ketjulla" tarkoitat sitä oven lukkoonlaittamis-ketjua, niin siinä mä en ehkä asiasta sanoisi kuin ehkä ohimennen, muistuttaisin vaan, että ovi pitää laittaa lukkoon. Siinähän lapsi ei tehnyt mitään väärää, vaan vahingossa unohti lukita oven. Ei sellaisesta voi torua.

 

[vieras]

Musta lapsen pitää oppia erottamaan oikea ja väärä, joten jos lapsi tekee jotakin kiellettyä, torua pitää. OK, siitä voi tulla paha mieli, mutta siinä sitä sitten oppii sietämään pettymyksiä myös. Eli minusta asiasta sanominen on tarpeellista, jopa välttämätöntä.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että torua tai moittia voi monella tavalla. En minäkään lastani hauku, vaan pyrin monella eri tavalla viestittämään hänelle, että hän on ihana ja rakas ihminen, vaikka kaikki teot eivät aina olisi niin mukavia tai sallittuja.

Mutta jos tuolla "toisella ketjulla" tarkoitat sitä oven lukkoonlaittamis-ketjua, niin siinä mä en ehkä asiasta sanoisi kuin ehkä ohimennen, muistuttaisin vaan, että ovi pitää laittaa lukkoon. Siinähän lapsi ei tehnyt mitään väärää, vaan vahingossa unohti lukita oven. Ei sellaisesta voi torua.

Joo, sitä ketjua tarkoitin. Mietin vaan siinäkin että pakkohan vahingostakin on jonkunlainen muistutus/toru saada tai ei opikaan olemaan huolellisempi.

 

[..]

Niinhän sitä sanotaan, että vanhempien ikävä tehtävä on tuottaa lapsille pettymyksiä, että oppii niitä kestämään. Jos ei pety pienenä, saa raivarit aikuisena jokaisesta pikku pettymyksestä eikä kestä sitä. Tai toruminen, hyi hyi ei noin saa tehdä!! Asiallisesti.. Ei; sinä pikku paskiainen et osaa mitään!!!

 

[Non compos mentis]

Ei minusta moite liity välttämättä siihen, että on tehty jotain väärää, vaan on tehty jotain toisin kuin pitäisi.

 

[Valon kantaja]

Tottakai pitää moittia ja torua jos lapsi tekee jotain väärin. Samalla kannustaa ja kehua kun tekee oikein. Haukumalla ei lapsesta saa kun epävarman aikuisen.