Toggle sidebar

Onko facebookiin ihan pakko liittyä, jotta ei ihan tippuisi maailmankartalta???

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "jäärä"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
J

"jäärä"

Vieras
Mulla niiiiiiiiiiiiiiiiin tökkii koko naamakirja, ettei voisi vähempää kiinnostaa, mutta...
-tuntuu, et se on nykyään osa normaalia ihmisyyttä, olla osa facebookia!!??
Koulustakin jäi jotain infoa saamatta, kun emme ole kukaan naamakirjassa...voiko olla tottakaan??? Rakastuin meseen silloin, kun se oli in, mutta nykyään siellä ei ole enää ketään...sillä kaikki on veispuuuuuuuuuuukissa...ja minä olen yksin.

Miksi tökkii?
Lähinnä siks, etten luota siihen systeemiin, tuntuu vähän jotenkin pelottavalta.
Toiseks ne "tykkää"-jutut ärsyttää ihan satakympillä ja kun noita tykkää-nappeja on nykyään joka hitsin nettisivulla, harkitsen melkein jo koko netistä luopumista...:ashamed:
No en ihan. Mut melkein.
Minusta nuo tykkää-napit ja -jutut on niiiiiiin teiniä ja hömppää, että hohhoi. Ja vielä kerran hohhoi!
 
  • Tykkää
Reactions: juupsis
Olen kai syntynyt olemaan vastaan kaikkea massaa, sillä olen harkinnut kännykästäkin luopumista...mielestäni se on niin hullua, että pitää aina olla tavoitettavissa ja valmiina vastaamaan puheluihin ja viesteihin. Toki ei ole ihan pakkopakko, mut kyllä se on silti sellainen meininki noissa kännykkähommissa ja joku voi jopa loukkaantua, jos et vastaa.

Ihmiset ovat nykyään melkosessa oravanpyörässä, kun ensinnäkin pitää olla elämän joka saralla täydellinen (ja vähän päälle) ja sitten vielä omistaa kaikenmaailman pelit ja vehkeet ja pitää niillä yhteyksiä maailman joka kolkkaan ja olla aina kaikesta ajantasalla...sen lisäksi, että koittaa elää normaalia elämää ja pyörittää sitä perusarkea.
Tuleeko kenellekään muulle mieleen, et voisi painaa sitä punaista stoppinappia ja hypätä pois!?

Lankapuhelin pyörii mielessä päivittäin, se olisi varmaan ihan kiva kaveri. :heart:
 
  • Tykkää
Reactions: Tara74 ja Maira
Minä olen vielä pärjännyt ilman Facebookia. Ymmärrän kyllä sen, että monelle se on kiva juttu ja joillekin jopa hyödyllinenkin. Mutta kun olen muutenkin sellainen, joka jää omasta toiveestaan sivummalle, olisin ihan turha ihminen siellä Facebookissa, kun en tahtoisi tietää kenestäkään mitään, enkä kertoa itsestäni. Suhtaudun kuitenkin nykyään Facebookiin myönteisemmin, kuin vaikka vuosi sitten.
 
[QUOTE="jäärä";23889092]Olen kai syntynyt olemaan vastaan kaikkea massaa, sillä olen harkinnut kännykästäkin luopumista...mielestäni se on niin hullua, että pitää aina olla tavoitettavissa ja valmiina vastaamaan puheluihin ja viesteihin. Toki ei ole ihan pakkopakko, mut kyllä se on silti sellainen meininki noissa kännykkähommissa ja joku voi jopa loukkaantua, jos et vastaa.

Ihmiset ovat nykyään melkosessa oravanpyörässä, kun ensinnäkin pitää olla elämän joka saralla täydellinen (ja vähän päälle) ja sitten vielä omistaa kaikenmaailman pelit ja vehkeet ja pitää niillä yhteyksiä maailman joka kolkkaan ja olla aina kaikesta ajantasalla...sen lisäksi, että koittaa elää normaalia elämää ja pyörittää sitä perusarkea.
Tuleeko kenellekään muulle mieleen, et voisi painaa sitä punaista stoppinappia ja hypätä pois!?

Lankapuhelin pyörii mielessä päivittäin, se olisi varmaan ihan kiva kaveri. :heart:[/QUOTE]
Joskus. Mutta ei mua veispuuki stressaa, ei siellä tarvitse jatkuvasti päivystää. Onneksi. Mutta kännykkä on sellainen, että se tekisi mieli joskus heittää ikkunasta ulos. Jos istut vaikka vessassa ja puhelin soi, niin minuutin päästä on jo tekstiviesti "Missä oot?" :D
 
Ei ole pakko liittyä, tunen monta ihmistä jotka siellä ei ole ja ihan hyvin pysyy jutuissa mukana.. :)

Ja tuo tavoitettavissa oleminen muuten raivostuttaa muakin, et vastaa puhelimeen niin heti saat kamalan kyselytulvan et missä olit ja miksi et vastannut.. :rolleyes: Ennen oli helppoa, jos et ollut kotona niin et ollut puhelimen ääressä ja thats it. :D
 
Niin...siis nykyään joutuu selittelemään sitäkin, että kävi pas*alla...
Monet kerrat puhelin soi, kun olet vessassa ja ei ihan tee mieli lähtä juokseen housut kintuissa, joten saat sitten vastata "missä olet" ja "oletko kuollut"-viesteihin... :xmas:
Tulee joka ikinen kerta tuossa tilanteessa se tunne, että NYTTTT tämä luuri lähtee tuosta akkunasta pellolle ja justiinsa.
 
Huomaan, että pidän enemmän yhteyttä kaveriehin ja sukulaisiin facen kautta. Eipä tule soiteltua ihan vaan höpöttelyn takia ja sitten kun yhtä aikaa osutaan koneen ääreen, onkin kiva chatissa jutustella asiaa ja asian vierestä.
 
Olen huomannut, että moni pitää luusereina sellaisia ihmisiä, jotka eivät ole Facebookissa. Ihmettelevät asiaa ja osa pitää suurin piirtein vajaaälyisenä jos ei ole Facebookissa.
 
Mä olen facebookissa mutta ottaa päähän kun on työjuttujakin siellä eli jos ei ole käynyt pariin päivään, voi olla jäänyt jotain tärkeää kuulematta.. Tekisi melkein mieli poistaa koko tunnus sieltä kun oletetaan että olen siellä joka päivä ja sitten ihmetellään kun on mennyt jotain ohi >:(
"eksä oo käyny feisbuukissa???! joo ne juhlat oli eilen" -tyyliin, jos ymmärrätte..
 
En ole facebookissa. Onneksi olen sen verran vanhempi, että lähipiirissäni on muitakin jotka eivät ole. Tähän asti ystäväni ovat muistaneet kertoa asioista minulle. Enimmäkseen. Tietysti joitain juttuja jää kuulematta mutta se on oma valinatni.
 
Eniten ärsyttää nämä "Maija Virtanen meni aamulla töihin, sieltä salille, nyt lihakset kipeinä, kohta koiran kanssa ulos sitten syömään vähän iltapalaa ja sohvalle kattoo leffaa ja sitten taas aamulla töihin ja plaaplaaplaa" yms maailman turhimmat elämänsä selostajat
 
[QUOTE="vieras";23889391]En ole facebookissa. Onneksi olen sen verran vanhempi, että lähipiirissäni on muitakin jotka eivät ole. Tähän asti ystäväni ovat muistaneet kertoa asioista minulle. Enimmäkseen. Tietysti joitain juttuja jää kuulematta mutta se on oma valinatni.[/QUOTE]
Mä taas olen juuri Facebookista tavoittanut taas serkkujani, joista en ole kuullut vuosiin. Ja viiskymppinen siis olen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja face:
Mä olen facebookissa mutta ottaa päähän kun on työjuttujakin siellä eli jos ei ole käynyt pariin päivään, voi olla jäänyt jotain tärkeää kuulematta.. Tekisi melkein mieli poistaa koko tunnus sieltä kun oletetaan että olen siellä joka päivä ja sitten ihmetellään kun on mennyt jotain ohi >:(
"eksä oo käyny feisbuukissa???! joo ne juhlat oli eilen" -tyyliin, jos ymmärrätte..
Click to expand...
Mulla ei ole yhtään työkaveria Facebook-kavereina enkä haluakaan. Jossain sentään pitää saada haahuilla ilman työasioita :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja face:
Eniten ärsyttää nämä "Maija Virtanen meni aamulla töihin, sieltä salille, nyt lihakset kipeinä, kohta koiran kanssa ulos sitten syömään vähän iltapalaa ja sohvalle kattoo leffaa ja sitten taas aamulla töihin ja plaaplaaplaa" yms maailman turhimmat elämänsä selostajat
Click to expand...

No näinpä! Olin tosiaan pari kuukautta facesssa, mutta en jaksanut lukea noita: "kudoin rivin sukkaa" viestejä.
 
Täysin vapaaehtoistahan Facebookissa oleminen tai olemattomuus on...en tajua miksi pitää tehdä iso numero siitä, että minä en siellä ainakaan ole (sellaiseen törmää ihmeen usein).

Mulle Facebook on välttämättömyys. Tai voisinhan toki soittaa esim. mieheni sisarukset & heidän lapsensa läpi pari kertaa viikossa ja kysyä kuulumisia, sekä lähettää & vastaanottaa valokuvia sähköpostitse, mutta se olisi a) paljon kalliimpaa ja b) paljon vaivaalloisempaa. Monta vuosien varrella kadonnutta ystävää olen myös FB:stä löytänyt, ja pidetään sitä kautta yhteyttä.
 
Minusta se vain on kätevää. Tiedän toki ne uhkat, joita siihen mahdollisesti liittyy. Kuitenkin, kun suku ja kaverit ovat levinneet laajalle maailmalle, on FB ehdottomasti kätevin tapa pitää yhteyttä yllä. On mulla fanaatikkokavereita, jotka eivät suostu liittymään. Mikäs siinä... kukin tavallaan.
 

Nappaa liput koko perheen ilmaiseen leffanäytökseen Helsingissä tai Oulussa!

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa