Onko epätavallista 4-vuotiaan käytöstä....?

["hellu"]

Eli meillä ujohko 4,5-vuotias tyttö. Päiväkodissa hänellä no kuitenkin 3-4 hyvää kaveria. Vapaa-ajalla nähdään lähinnä serkkuja, silloin tällöin yhtä päiväkotikaveriakin. Serkun kanssa on itsekin aloitteellinen, mutta kun nähdään esim. kirjastossa, tai ulkona sattumalta hoitokavereita, ei mene heille mitään juttelemaan, eikä oikein edes näytä että haluaisi. Tietysti ujous varmaan on tähän myös syynä... mutta äitinä tietysti huolehdin että mitenkä isompana käy jos näin jatkuu.

Olen sanonut että mene vaan sanomaan "moi" tms, mutta ei ole halunnut mennä, enkä tietysti ole pakottanutkaan sitten!

Mutta onko tämä tavallista käytöstä tuon ikäiseltä?

Leikkikentälle jos mennään ja siellä on hoitokavereita, menee kyllä keinumaan viereen ja kiipeilemään samaan kiipeilytelineeseen, mutta ei varsinaisesti juttele näille lapsille... tosin eivät nämä muut lapset ole kyllä jutelleet meidänkään, että siinä mielesää lienee normaalia..

 

["mamm"]

ehkä kannattaisi omalla esimerkillä noi tervehtimisetkin hoitaa. käydä moikkaamassa ja pari sanaa vaihtaa. Tyyliin "moi, ompa kiva nähdä. meikin täällä tiinan kanssa kirjoja lainaillaan". Ja jatkaa lainailua entiseen tapaansa.. samoin, se että tyttösi menee keinumaan viereen ja leikkii ns. rinnakkain on jo paljon, lapset tarvitsevat aikaa. ehkä ennemmin olisin huolissani lapsesta joka menee joka paikkaan ja avoimesti juttelee joka paikassa..

 

["ei voi olla"]

Oletko ap ihan tosissasi? Kyse siis 4-vuotiaasta!!!

 

["aloittaja"]

[QUOTE="mamm";25720331]ehkä kannattaisi omalla esimerkillä noi tervehtimisetkin hoitaa. käydä moikkaamassa ja pari sanaa vaihtaa. Tyyliin "moi, ompa kiva nähdä. meikin täällä tiinan kanssa kirjoja lainaillaan". Ja jatkaa lainailua entiseen tapaansa.. samoin, se että tyttösi menee keinumaan viereen ja leikkii ns. rinnakkain on jo paljon, lapset tarvitsevat aikaa. ehkä ennemmin olisin huolissani lapsesta joka menee joka paikkaan ja avoimesti juttelee joka paikassa..[/QUOTE]

Joo niin olen tehnytkin. Kerrankin juttelin tuntemattomille leikkikentällä jotakin, niin tyttö kysyi, että "tunnetko äiti nuo?", sanoin että en, niin se kysyi, että "miksi sää sitten juttelet niille!?" oikein ihmeissään vielä. Mutta olen siis yrittänyt itse antaa tässä esimerkkiä.

Minun pitää vaan aina itseäni toppuutella siinä, etten tuputa tytölle liikaa mitään. Esim. kylässä jossa harvoin käydään, että mene vaan leikkimään muitten kanssa, jos sen teen, niin ei varmaan mene. Kun antaa rauhassa olla niin kyllä se siitä yleensä sitten lähtee itsekseen.

 

["aloittaja"]

[QUOTE="ei voi olla";25720347]Oletko ap ihan tosissasi? Kyse siis 4-vuotiaasta!!! [/QUOTE]

Olen tosissani

 

["aloittaja"]

Itse tiedän paljon lapsia jotka menevät tutuille kavereilleen heti juttelemaan näkivätpä missä tahansa.

 

['''']

täysin normaalia, meillä aikoinaan poika 4v vähän samanlainen, ei edes menny kaverisynttäreille kun ujostutti niin paljon.Eikä tervehtiny jos näki tarhakaveria vapa-ajalla esim. kaupassa yllättäen. Aika auttaa, nyt on reipas ekaluokkalainen. Ja tarhassa kuitenkin innoissaan leikki kavereiden kanssa.

 

["aloittaja"]

täysin normaalia, meillä aikoinaan poika 4v vähän samanlainen, ei edes menny kaverisynttäreille kun ujostutti niin paljon.Eikä tervehtiny jos näki tarhakaveria vapa-ajalla esim. kaupassa yllättäen. Aika auttaa, nyt on reipas ekaluokkalainen. Ja tarhassa kuitenkin innoissaan leikki kavereiden kanssa.

Ok. Kiva kuulla

Niin minäkin luulen, että aika tekee tehtävänsä tässäkin asiassa. Äitihän tässä vaan taas hötkyää