Onko elämässäsi sattunut mitään sellaista, josta et ole meinannut päästä yli?

[vieras]

Oli se vähän kova paikka, kun sain teininä genitaaliherpeksen silloisen poikaystäväni sormista. Ja sormeiluakin tapahtui yhden ainoan kerran. Kesti tosi kauan hyväksyä tuo asia.

 

[åboriginaali harmaana vaikkei tahtois]

Ei ole. Olen sellaista nopsaan yli pääsevää sorttia, en tosin ole esim. kärsinyt lapsettomuudesta tai menettänyt lasta - niistä tuskin olisin päässyt helposti yli.

 

[niina]

On tapahtunut. Toisaalta niin vähäpätöisiä asioita,mutta jostain syystä en voi antaa niitä asianomaisille ihmisille koskaan anteeksi. Yksi näistä ihmisistä on oma aviomieheni.

 

[feger]

On. Yhä edelleenkin rämmin silloin tällöin saman aiheen aiheuttamassa mudassa.

 

[Maniac]

Onhan noita asioita joista en ole päässyt yli.

 

[vieras]

Yksi asia tule heti mieleen :/

 

[tuulen sydän]

on ja pitää vaan oppia elämään asian kanssa

 

[Seanna]

Onhan niitä aika paljon. En halua kaikkea unohtaa, sillä ne muistot muistuttavat minua siitä miten paljon voi toinen satuttaa jos kaiken antaa anteeksi.

 

[Keittiönoita]

Ei ole. Olen ollut siitä onnekas, että surutyön vaiheet oli tulleet tutuksi opiskeluaikana ja siis ennen kuin elämässäni suuria menetyksiä kohtasin. Toki menetyksistä toipuminen on hidasta ja raskasta, mutta olen kuitenkin tiennyt, että en voi mitenkään nopeuttaa prosessia vaan on vain surtava, itkettävä ja annettava ajan kulua. Mulla on vaikeinakin aikoina ollut usko siihen, että asioilla on tapana järjestyä ja että elämällä on siivet, jotka kantavat raskaidenkin aikojen yli.

 

[maritu]

Ei, en taida olla sen typpinen ihminen.