Onko asumusero kannattava ratkaisu?

["Turre"]

Onko kukaan saanut vastauksia suhteen tulevaisuudesta asumuseron aikana?
Meillä siis sellainen tilanne, että minä en haluaisi jatkaa suhdetta. Syystä, että mies on humalassa epäluotettava. Väkivaltainen (vielä ei ole lyönyt kunnolla), petturi, juuri oli naisen luona pari yötä kateissa.
Selvänä kun on niin kaikki ok. Vuosien saatossa oon vaan kyllästynyt tempauksiin, enkä taida miestä edes rakastaa. Ainakin tieto tuosta viimeisestä naisseikkailusta ei saanut minua edes suuttumaan...
No, kun tässä vaihtoehtoja mietin niin olisi kiva kuulla kokemuksia asmuserosta. Mies kun nyt vannoo, että alkoholia ei juo koskaan enää ja muutenkin haluaa antaa kaikkensa perheelle. Itsestä vaan tuntuu, että on jo liian myöhäistä. Toisaalta haluaisin antaa hänelle mahdollisuuden. Mutta en vaan jaksa uskoa, että lopettaisi iäkseen juomisen. Ja kun erityisesti haluaa, että mä olisin vierellä tukemassa. Itse taas haluaisin etäisyyttä ja tilaa hengittää, niin että mies omatoimisesti ottaisi elämänsä hallintaan. Siinä vaiheessa saattaisin harkita suhteen jatkamista...
Voisiko asumusero toimia aikalisänä?

 

["vieras"]

En voi sanoa muusta kuin omasta puolesta, mutta itse ainakin yritin niin kauan kuin jaksoin. Kun sitten eroon päädyttiin, se liitto oli taputeltu. Ei olis tarvinu harkinta-aikaa enää ollenkaan, koska harkinta oli jo tapahtunut.

 

["helmi"]

Miksi mielessä on jopa asumusero,mutta tilanteeseen ei oikeasti haeta apua? Miten olisi pariterapia? vois auttaa,olis kannattanut mennä jo aiemmin.

http://evl.fi/perheneuvonta

http://evl.fi/EVLfi.nsf/Documents/40D5B401E55B1785C225748000449ACD?OpenDocument&lang=FI

 

["tia"]

meille tuli joitakin vuosia sitten asumusero(7v avioliiton jälkeen),käytiin perheneuvolassa ja huomattiin ettei osata olla erossa..sen jälkeen syntyi meidän kolmas lapsi,nyt on asuttu 4v yhdessä.Väkivaltaa ja pettäistä meillä ei ole ollut.

 

[Catida]

Pelkkä asumusero ei ongelmia ratkaise, mutta ehkä se herättäisi miehen tosissaan yrittämään elämänmuutosta? Varsinkin jos miehellä kerran taipumusta arvaamattomaan käytökseen kännipäissään, niin asumusero on minusta hyvä ajatus jo ihan sinun ja lasten (jos sellaisia on) turvallisuuden vuoksi.

Kerro miehelle, että haluat vielä yrittää, mutta et voi asua hänen kanssaan saman katon alla ennen kuin pystyt luottamaan siihen, että hän pysyy kuivilla. Apua alkoholismiin on kyllä tarjolla jos vain itseltä löytyy motivaatio muutokseen.
apuaalkoholismiin.fi , AA-kerhot jne.

Myös pari- tai perheterapia olis varmaan hyvä idea parisuhteenne kohentamiseksi. Voimia sinulle!

Lis. Yksi tuttavapariskunta asui jonkin aikaa erillään kun oli tietty asia josta eivät vaan päässeet yksimielisyyteen ja kokivat yhdessä asumisen mahdottomaksi niin kauan kuin se oli ratkaisematta. Molemmilla oli kuitenkin vahva halu jatkaa yhdessä. Asumuseron aikana kävivät pitkiä keskusteluja tuosta asiasta, ja varmaan muustakin, en tiedä tarkkaan. Nyt asuvat taas yhdessä ja ovat ilmeisen onnellisia